Ekologisuus ajaa rakentamaan puusta – professori: "Tietysti betoniukot vastustavat ja kyseenalaistavat muutosta"

Suurin osa rakennettavista kerrostaloista on betonisia, mutta puurakenteiset kerrostalot ovat parin viime vuoden aikana lisääntyneet. Alan asiantuntijoiden mukaan ympäristösyyt selittävät puurakentamisen suosion kasvua. 

Kotimaa
Puukrrostalo Hämeenlinnan Visamäessä.
Hämeenlinnan Visamäkeen nousevassa puukerrostalossa tulee olemaan neljä asuinkerrosta, joissa on 31 opiskelijayksiötä.Hannu Harhama / Yle

Puun käyttö rakennusmateriaalina pienentää rakentamisen aiheuttamaa hiilijalanjälke (siirryt toiseen palveluun)ä. Petri Heino Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelmasta kertoo, että nyt varsinkin kaupungit ja kunnat haluavat tukea puurakentamista kaavoittamalla alueita, joille saa rakentaa vain puusta.

Periaatteena on, että halutaan edistää monimuotoista kaupunkikuvaa arkkitehtonisesti ja ympäristöystävällisesti.

– Fakta, mitä ympäristöministeriökin on tuonut esille on, että puurakentaminen on kokonaiselinkaaren kannalta ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin tämä perinteinen betonirakentaminen, kertoo Heino.

Rakentamisen kokonaiselinkaarella tarkoitetaan rakennustuotteiden valmistusta, rakentamisen työmaavaihetta, käyttövaihetta sekä rakennuksen loppuvaihetta eli purkua ja uudelleen käyttöä.

Puukerrostalomoduulia nostetaan paikoilleen Hämeenlinnan Visamäessä
Nosturi nostaa reilun seitsemäntuhannen kilon painoista puurakenteista rakennusmoduulia paikoilleen. Nostamiseen ja asentamiseen kuluu 15-20 minuuttia.Kati Turtola / Yle

Maailma ja arvot ovat muuttumassa

Tampereen yliopiston professori Markku Karjalainen vastaa kysymykseen, mitkä syyt ovat johtaneet siihen, että asuinpuukerrostalojen rakentaminen on nyt noussut voimakkaasti.

– Yksi ainoa syy yleistymiseen on, että halutaan rakentaa ekologisesti. Ympäristösyyt ovat suurin draiveri puurakentamisen puolesta nykyisin, kertoo Karjalainen.

Paljon suomalaista puurakentamista tutkinut rakennusopin professori perustelee näkemystään myös sillä, että puu on kotimainen ja uusiutuva vaihtoehto. Tällä hetkellä myös kaupungit, puolueet ja kaavoittajat rummuttavat Karjalaisen mukaan puurakentamisen puolesta.

– Maailma ja arvot ovat muuttumassa. Tietysti betoniukot vastustavat ja kyseenalaistavat muutosta. Puu tulee voittamaan globaalisti. Tämä on vääjäämätöntä, jatkaa Karjalainen.

Betonin valmistamiseen kuluu paljon energiaa

Suurin osa kerrostaloista Suomessa on edelleen betonirakenteisia. Tällä hetkellä asuinpuukerrostaloja on Suomessa noin kahdeksankymmentä. Suomi tulee läntistä naapurimaataan selkeästi perässä, sillä Ruotsissa jo kaksikymmentä prosenttia kerrostaloista rakennetaan puusta.

– Betonin ja tiilen valmistamiseen kuluu runsaasti energiaa, sanoo projektiasiantuntija Eveliina Oinas Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla- (siirryt toiseen palveluun) hankkeesta.

Oinaan mukaan puurakentaminen on betonirakentamista kalliimpaa, mutta asennustyö on nopeaa.

– Pystytys on nopeutensa vuoksi kilpailukykyistä. Rakentaminen on jäykästi taipuva ala, jatkaa Oinas.

Ympäristöministeriö arvioi (siirryt toiseen palveluun), että vuosina 2018–2020 Suomessa aloitetaan tai on aloitettu vajaan kahden sadan puukerrostalon rakentaminen. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin tähän mennessä koko 2010-luvulla.

Tehdasoloissa kerrostalo pysyy kuivana

Sisäilmaongelmat ovat viime vuosina nousseet huolenaiheeksi. Esimerkiksi kouluja rakennetaan nyt paljon puusta. Puurakentamisessa moduulirakentaminen on lisääntymässä. Silloin rakennus rakennetaan mahdollisimman valmiiksi tehdassalissa, koska työmaan kastuminen on aina riski.

– Puukerrostalorakentaminen on kehittynyt siihen suuntaan, että ne tehdään usein nykyään lähes kokonaan säältä suojassa sisätiloissa, kertoo Oinas.

Viiden vuoden valmistelu

Hämeenlinnan Visamäessä nosturi nostaa reilun seitsemän tonnin painoista palikkaa, joka on puukerrostalon yksi moduuli. Rakenteilla olevaan Kanta-Hämeen ensimmäiseen puukerrostaloon näitä moduuleja tulee kolmekymmentäyksi kappaletta.

Opiskelijayksiöiden moduulit on rakennettu talotehtaalla Ruotsissa ja kuljetettu rekoilla Suomeen. Tällä kertaa sisätilatkin ovat viittä vaille valmiit.

– Ne kasataan kuin legopalikat päällekäin. Asuntojen sisällä on kylppärit laatoitettu, keittiöt tehty, lattiat asennettu ja myös tiskikoneet ovat valmiina, kertoo Suomen Puukerrostalot oy:n toimitusjohtaja Teppo Laurila.

Toimitusjohtaja Teppo Laurila, Suomen Puukerrostalot oy:stä raknennustyömaalla Hämeenlinnan Visamäessä.
Toimtusjohtaja Teppo Laurila seuraa, miten puutaloa kootaan moduuleista. Moduulien valmistaja on ruotsalainen Lindbäcks Bygg ab. Lindbäcks Bygg omistaa osuuden Suomen Puukerrostalot Oy:stä.Kati Turtola / Yle

Laurila seuraa työn etenemistä tyytyväisenä. Kanta-Hämeen ensimmäisen puukerrostalon pystyttämistä on edeltänyt lähes viiden vuoden valmistelutyö. Loppumetreillä on seurattu erityisen tarkasti säätiedotuksia. Nostotyö halutaan tehdä poutasäällä. Nyt paistaa.

– Moduulien nostaminen on säästä riippuvainen. Jos sataa, me odotamme ja töihin lähdetään sen jälkeen, kun säät sen sallivat, sanoo Laurila.

Puukerrostalon sisätiloja Hämeenlinnan Visamäessä.
Moduuleihin on asennettu jo talotehtaalla Ruotsissa muun muassa keittiökalusteet.Hannu Harhama / Yle

Teppo Laurilan mukaan Suomessa rakennettiin vuonna 2018 noin 36 000 kerrostaloasuntoa. Puurakenteisissa kerrostaloissa asuntoja on vain noin 150 kappaletta.

– Eli puurakentaminen on kyllä ollut määrällisesti todella marginaalista.

Hiilidioksidiraja mukaan rakennuslupaan

Ympäristöministeriö aloittaa tänä syksynä rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnin testaamisen (siirryt toiseen palveluun). Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla pyritään helpottamaan sitä, miten rakentamisen ilmastovaikutukset voidaan laskea.

– Ollaan luomassa säädöksiä siihen, kuinka paljon rakennus saa koko elinkaarensa aikana tuottaa hiilidioksidipäästöjä, kertoo ohjelmapäällikkö Petri Heino Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelmasta.

Rakennusluvan ehdoksi asetetaan jatkossa hiilidioksidipäästöraja.

– Laskelmilla on osoitettava, että kyseinen talo ei elinkaarensa aikana aiheuta enempää päästöjä. Se tulee rakennusluvan ehdoksi, sanoo Heino. Nyt arviointi on testausvaiheessa ja tavoitteena on, että järjestelmä on käytössä 2020-luvun puolivälissä.

Moderni puurakentaminen kaipaa osaajia

Projektiasiantuntija Eveliina Oinas Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla- hankkeesta sanoo, että moderni puurakennusala tarvitse nyt kipeästi osaajia.

– Meillä on 70-luvulta lähtien rakennettu betonielementeistä. Puurakentamisen osaajia ei vielä ole paljon tarjolla, varsinkin suunnittelupuolelta puuttuu osaajia.

Petri Heinon mukaan puukerrostalorakentamisen bisnes on viime vuosina muuttunut aikaisempaa ammattimaisemmaksi.

– Markkinaosuus on edelleen pieni, mutta koska volyymi on siirtynyt enemmän kerrostalorakentamisen puolelle, absoluuttisissa määrissä asunnot puukerrostaloissa ovat selkeässä kasvussa, sanoo Heino.

Heinon mukaan nyt alalle on tullut yrityksiä, jotka osaavat jo toimia ammattirakentamisen kentällä.

– Näillä yrityksillä on osaamista ja ne pystyvät kehittämään ja tarjoamaan tuotteitaan ja toimimaan alan pelisäännöillä. Osalla ollut myös suuriakin hankaluuksia, kuten Ylen MOT:ssa vähän aikaa sitten kuultiin. Mutta on useita hyviä yrityksiä ja tuntuu, että niitä tulee koko ajan lisää.

Tällä hetkellä Suomen korkein puukerrostalo on Joensuussa, talossa on neljätoista kerrosta.

https://yle.fi/uutiset/3-10782983

https://yle.fi/uutiset/3-10706214