Kansalaisaloitteita ei enää luovuteta puhemiehelle – Vanhanen lopetti näyttävän käytännön ensitöikseen kesän alussa

Syynä muutokseen on Vanhasen mukaan pyrkimys yhtenäiseen ja tasapuoliseen tapaan kaikkien lakialoitteiden jättämisessä.

kansalaisaloitteet
Matti Vanhanen
Puhemies Matti Vanhanen katsoo, että kansalaisaloitteita ja kansanedustajien lakialoitteita on kohdeltava samoin.Karoliina Simoinen / Yle

Kansalaisaloitteiden luovuttamista eduskunnan käsiteltäväksi on muutettu merkittävästi aiemmasta.

Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on kaikessa hiljaisuudessa päättänyt, että aloitteet luovutetaan nykyään eduskunnassa lainsäädäntöjohtajalle eikä näyttävästi puhemiehelle, kuten aiempina vaalikausina on ollut tapana.

Hän on myös siirtänyt aloitteiden vastaanottopaikan pois puhemiehen työhuoneesta kansalaisinfon tiloihin Pikkuparlamenttiin.

Syynä muutokseen on Vanhasen mukaan pyrkimys yhtenäiseen ja tasapuoliseen tapaan kaikkien lakialoitteiden jättämisessä.

Vanhanen huomauttaa, että vaikka kyseessä olisi suurenkin kansanedustajajoukon tekemä lakialoite, puhemiehellä ei ole ollut tapana ottaa niitä vastaan toisin kuin kansalaisaloitteita.

– Kansalaisaloite ja kansanedustajien lakialoite ovat rinnasteisia aloitteentekomuotoja, hän näkee.

Vanhanen kertoo heränneensä pohtimaan luovuttamiskäytännöissä olleita eroavaisuuksia vaalikauden alussa kesäkuussa, kun hän kuuli kansalaisaloitteiden lukumäärän voimakkaasta kasvusta.

– Silloin ajattelin, että erityiskohtelua tälle aloitemuodolle ei ole enää tarvetta jatkaa. Alkuaikojen tapa, jossa puhemies otti hyvin harvoin tulevat kansalaisaloitteet vastaan, on vanhentunut.

Hanna Markkula-Kivisilta ja puhemis Paula Risikko.
Hanna Markkula-Kivisilta luovutti Maksuton toinen aste -kansalaisaloitteen puhemies Paula Risikolle toukokuussa 2018.Yle

"Aloitteita ei missään nimessä liikaa"

Vanhanen korostaa, että uudella käytännöllä ei ole mitään vaikutusta aloitteiden käsittelyyn: aloitteet saavat täysin saman arvon kuin aikaisemminkin. Hän korostaa myös, että uusi linjaus koskee vain hänen puhemiesaikaansa. Seuraava puhemies harkitsee uudelleen omat menettelytapansa.

Vanhanen kertoo, että eduskunnassa kukaan ei ole vielä kritisoinut muutosta. Hän sanoo kertoneensa asiasta eduskunnalle kahdessa eri yhteydessä.

Vanhanen sanoo, että vaikka kansalaisaloitteita on vireillä nykyään paljon, "niitä ei ole kuitenkaan missään nimessä liikaa”.

– Aloitteidentekomahdollisuus perustuu lakiin ja kansalaisilla on oikeus tehdä aloite, joten silloin niitä ei voi olla koskaan liikaa.

Vanhanen näkee myös, että kansalaisaloitelain muuttamiseen ei ole erityistä tarvetta tällä vaalikaudella. Hän muistuttaa, että nykyinen aloitteiden käsittelyjärjestys antaa mahdollisuuden valiokunnille harkita aloitteiden painoarvoa ja käsittelyä.

– Hyvin usein käy niin, että jos on aloite, jonka aihetta on käsitelty tuoreeltaan eduskunnassa, valiokunta harkitsee, ottaako se aloitteen käsittelyyn vai ei. Sama koskee myös aloitteen teknistä tasoa, eli onko se teoriassa mahdollisuus ottaa osaksi lainsäädäntöä. Tällaiset seikat vaikuttavat siihen, minkälaisen käsittelyn aloite eduskunnassa saa.

50 000 nimeä täyttyy nykyään hetkessä

Myös kansalaisaloitteeseen vaadittujen allekirjoitusten vähimmäismäärä, 50 000, on Vanhasen mielestä sopiva. Hän kuitenkin uskoo, että allekirjoitusten vähimmäismäärän nostaminen nousee jossain vaiheessa jälleen keskusteluun.

– 50 000 allekirjoituksen raja ei ole nykyteknologian aikana erityisen vaativa, Vanhanen pohtii.

Vanhanen kertoo, että tällä hetkellä on 12 kansalaisaloitetta, jotka ovat saavuttaneet 50 000 allekirjoituksen rajan ja odottavat toimittamista eduskunnan käsiteltäväksi. Vanhasen puhemieskaudella kesäkuun alusta lukien eduskuntaan on ehditty toimittaa jo neljä kansalaisaloitetta.

Kansalaisaloitelaki keksittiin ja pantiin valmisteluun juuri Vanhasen pääministerikaudella. Vanhanen myöntää, että arvio kansalaisaloitteiden suosiosta meni tuolloin pahasti pieleen.

– Lähtöoletus oli, että kansalaisaloitteita tulee silloin tällöin erityisen päivänpolttavista aiheista. Yksittäisten aloitteiden lukumäärä on ollut ainakin itselleni yllätys.

Kansalaisaloitelaki tuli voimaan maaliskuussa 2012, jonka jälkeen aloitteita on tullut vireille eduskunnassa kaikkiaan 30 kappaletta. Kaikkiaan aloitteita on pantu tähän mennessä vireille runsaat tuhat.

Aloitteista toistaiseksi vain kaksi on päässyt lainsäädäntöön saakka: laki su­ku­puo­li­neut­raa­lis­ta avi­o­lii­tos­ta ja äi­tiys­la­ki, joka sal­lii nais­pa­rin lap­sel­le kak­si äi­tiä jo en­nen syn­ty­mää.

Eduskunnan puhemies Maria Lohela vastaanotti 16. kesäkuuta 2015 ensimmäistä kertaa kansalaisaloitteen.
Eduskunnan puhemies Maria Lohela vastaanotti 16. kesäkuuta 2015 ensimmäistä kertaa kansalaisaloitteen. Aloitteessa vaadittiin muuttamaan päivystysasetusta synnytysten osalta.Yle

Lue myös:

Kansalaisaloitteiden tekijöille lisää keinoja taktikoida – aloitteiden jättämisajan pidennyksestä huolimatta niitä voi yhä jäädä käsittelemättä

Eduskunnan puhemies Paula Risikko pitää kansalaisaloitteen allekirjoittajarajaa sopivana

KSML: Eduskunnan puhemiesneuvostossa keskusteltu kansalaisaloitteen alarajasta