Jutta Urpilaisesta EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari, pääministeri Rinne: Salkku on äärimmäisen tärkeä

Urpilainen vastaa esimerkiksi Afrikka-asioista. Nykykomissiossa ei ole vastaavaa tehtävää. Tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti uuden EU-komission salkkujaon.

Euroopan unioni
 Jutta Urpilainen Euroopan komission päärakennuksen Berlaymontin edustalla Brysselissä tiistaina 10. syyskuuta.

Suomen Jutta Urpilainen (sd.) on ehdolla EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi salkkujaosta Brysselissä iltapäivällä.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) arvioi, että Urpilaisen salkku on "nykyisessä maailmantilanteessa äärimmäisen tärkeä".

– Tilanteessa, jossa sääntöperäinen maailma on haastettuna ja kauppasodat käynnissä ja kun rauhassakin on tehtävää, niin minusta salkku on äärimmäisen tärkeä. Se on myös taloudellisessa mielessä merkittävä salkku.

Suomi tavoitteli raskasta salkkua kehitys-, koulutus- tai puolustusasioissa. Rinne keskusteli asiasta von der Leyenin kanssa viikonloppuna.

– Kun kuulin salkun sisällöstä, niin olin tosi tyytyväinen. Se vastaa sekä Jutta Urpilaisen että Suomen näkökulmaa, Rinne sanoi.

Rinteen mukaan talouskomissaarin ehdokkuuden meneminen Italian Paolo Gentilonille ei ollut pettymys. Hän arvioi komission ehdotettua kokoonpanoa tasapainoiseksi.

Pääfokus Afrikassa

Urpilainen kommentoi ehdokkuuttaan Brysselissä Ylelle.

– Olen tosi tyytyväinen tehtävään. Molemmet elementit sekä talous että ulkosuhteet yhdistyvät tässä.

Urpilainen ei arvioinut salkun painoarvoa, vaan sanoi jättävänsä tämän muille.

– Hahmotan tehtävän niin, että käyttössäni on komission suurin pääosasto eli ulkosuhteet. Hallinnonalana se on EU:n budjetissa kolmanneksi suurin. Pääfokus on kehityskysymyksissä eli siinä miten pystymme tukemaan sitä, että kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

Uusi Afrikka-strategia on tehtävässä tärkeässä osassa.

– Afrikan kanssa on rakennettava uudenlaista strategista kumppanuutta, jossa myös yksityinen sektori on aktiivisesti mukana luomassa investointeja, työpaikkoja ja pysyvää hyvinvointia.

Urpilaisen mukaan kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin salkussa yhdistyvät sukupolven suuret kysymykset eli ilmastonmuutos, uudet turvallisuusuhat, eriarvoisuuden kasvu ja demokratian kriisi.

Maahanmuuttokysymyksessä Urpilainen sanoi haasteena olevan sen, etteivät jäsenmaat ole pystyneet toteuttamaan sovittuja päätöksiä.

– Olennaista on se, miten maahanmuuton juurisyihin pystytään tarttumaan ja luomaan edellytyksiä sille, ettei ihmisten ainoana toivona ole lähteä kotimaastaan pois.

Uusi salkku komissiossa

Ursula von der Leyen totesi Urpilaisen ehdokkuudesta kertoessaan olevan välttämätöntä, että EU satsaa runsaasti naapurustoonsa

Von der Leyen viittasi Urpilaisen ehdokkuuden perusteiksi hänen työtään valtiovarainministerinä, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä ja rauhanvälityksen erityisedustajana, jota Urpilainen hoiti kansanedustajan työnsä ohessa 2017–2019. Urpilainen vieraili tuolloin mm. Etiopiassa.

Nykyisessä komissiossa ei ole erillistä kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaa komissaaria.

Uusi tehtävä suuntautuu nimenomaan Afrikkaan. Von der Leyen kirjoittaa toimeksiannossaan, että Urpilaisen pitäisi laatia EU:lle uusi Afrikka-strategia ja pyrkiä solmimaan kumppanuussopimuksia maahanmuuton lähtömaiden ja kauttakulkumaiden kanssa.

– Von der Leyen viestittää tällä sitä, että Afrikan ja Euroopan välillä on kohtalonyhteys. Jotta pystymme vaikuttamaan maahanmuuttoon niin, että se on tulevaisuudessa kestävällä tasolla, täytyy meidän kyetä parantamaan elinolosuhteita lähtömaissa, Urpilainen sanoi.

Urpilaisen mukaan tämä koskee sekä konfliktien ratkaisemista että investointien ja työpaikkojen luomista.

Von der Leyen sanoi, että erillistä Afrikka-salkkua oli jossain vaiheessa ehdotettu, mutta hän oli luopunut ajatuksesta koska Afrikan unioni oli pitänyt sitä ongelmallisena.

– Jutta Urpilaisella on laaja salkku, johon kuuluu taloudellista yhteistyötä naapurustomme kanssa, von der Leyen totesi.

Tutkija: Ei vähäpätöinen tehtävä

Ennakkoon Urpilaiselle oli veikkailtu myös talouskomissaarin salkkua. Kumppanuustehtävä ei välttämättä ole siihen verrattuna vähäpätöinen, arvioi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Hän huomauttaa, että viime aikoina komission aloitteet ovat talousasioissa törmänneet seinään.

– Hyvin voi olla, että viiden vuoden aikana kehitysasioissa on kyetty muuttamaan maailmaa enemmän kuin talouskomissaarin tehtävässä, Miettinen sanoo.

Von der Leyen nosti talouskomissaarin tehtävään ehdolle Italian entisen pääministerin Paolo Gentilonin. Hänen kotimaansa on ollut hakauksessa komission kanssa Euroopan budjettisääntöjen noudattamisen takia.

Vaikutusvaltaiseen ulkomaankauppakomissaarin tehtävään ehdotetaan irlantilaista Phil Hogania, joka on vastannut väistyvässä komissiossa maatalousasioista. Hän saattaa päätyä neuvottelemaan vapaakauppasopimusta Irlannin naapurimaan Ison-Britannian kanssa, jos Britannia eroaa EU:sta.

Varapuheenjohtajat Hollannista ja Tanskasta

Poliittisen tasapainon säilyttämiseksi komission ensimmäisinä varapuheenjohtajina toimivat jatkossa demarien Frans Timmermans Alankomaista ja liberaalien Margrethe Vestager Tanskasta.

Timmermans vastaa ympäristöasioista ja erityisesti ilmastokysymyksistä. Vestager puolestaan vastaa digiasioista. Vestager myös jatkaa vaikutusvaltaisessa kilpailukomissaarin tehtävässä, jossa hän on toiminut myös nykyisessä komissiossa. Vestager on ollut määräämässä miljardisakkoja amerikkalaisille digijäteille Googlelle ja Amazonille.

Ranskan Sylvie Goulard vastaa sisämarkkinoista ja puolustusasioista. EU-johtajat päättivät jo kesäkuussa, että ulkosuhteista vastaavaksi komissaariksi ehdotetaan espanjalaista Josep Borrellia.

Urpilaisen tehtävä ei ole ainoa uusi salkku komissiossa. Esimerkiksi komission entinen päätiedottaja, Kreikan Margaritis Schinas, vastaa uudessa kokoonpanossa eurooppalaisen elämäntavan suojelemisesta. Tehtävä pitää sisällään esimerkiksi kulttuuria, koulutusta ja maahanmuuttajien kotouttamista.

EU komission johtajia.
AOP, Lehtikuva. Grafiikka: Ilkka Kemppinen / Yle

Unkarin ehdokas herättänyt vastustusta

Salkkulista on vasta ehdotus. Euroopan parlamentin pitää vielä hyväksyä ehdokkaat. Kuulemistilaisuuksia pidetään valiokunnissa lähiviikkoina.

Kuulemiset eivät ole läpihuutojuttu. Esimerkiksi Unkarin László Trócsányi on herättänyt jo ennakkoon vastustusta (siirryt toiseen palveluun) parlamentissa, sillä hän on ollut oikeusministerinä toteuttamassa pääministeri Viktór Orbánin uudistuksia, joiden takia nykyinen komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyitä Unkaria vastaan.

Von der Leyenin esityksessä Trócsányi vastaa laajentumisneuvotteluista.

13 naista ja 14 miestä

Tänään julkistettu kokoonpano on ensimmäinen, jossa Britannialla ei ole omaa komissaaria sitten vuoden 1973. Naisten osuus on historiallisen korkea: 13 naista ja 14 miestä. Nykyisessä Jean-Claude Junckerin johtamassa kokoonpanossa naisia on vain kahdeksan.

Myös Urpilaisen nimitys on uraauurtava, sillä Suomen aiemmat komissaarit ovat olleet miehiä liki neljännesvuosisadan kestäneen jäsenyyden ajan. Myös kaikki heidän kabinettipäällikkönsä ovat olleet miehiä.

Kansanedustaja Urpilainen toimi SDP:n puheenjohtajana 2008–2014 ja valtiovarainministerinä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa. Pääministeri Antti Rinne ehdotti häntä Suomen komissaariehdokkaaksi kesällä.

Urpilainen on vasta neljäs komissaari Suomen liki neljännesvuosisadan mittaisen EU-jäsenyyden aikana. Erkki Liikanen (sd.) vastasi ensin budjetista ja sen jälkeen teollisuusasioista. Olli Rehn (kesk.) toimi laajentumiskomissaarina ja talouskomissaarina.

Katainen on nykyisen komission varapuheenjohtaja, jonka vastuulla ovat työllisyys, kasvu ja investoinnit.

Euroopan komissio on ainoa unionin kolmesta toimielimestä, jolla on valta tehdä lakiesityksiä. Se myös valvoo sitä, että jäsenmaat noudattavat sopimuksia, ja vie tarvittaessa rikkomukset EU-tuomioistuimen ratkaistaviksi.