"Ensin loppui miehen ja sitten lasten tavaroiden pakkaaminen" – Arjen näkymätön työ jää heterosuhteissa naisten harteille

Sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkijan Raisa Jurvan mukaan metatyön jakaminen ei ole persoona- tai asennekysymys. 

tasa-arvo
Kati Hannikainen katsoo kun hänen lapsensa Saima syö ruokaa
Kati Hannikainen tietää, että kaikki kotityö ei ole helposti tilastoitavissa. Esimerkiksi Saiman allergioista huolehtiminen vaatii jatkuvaa ennakointia sekä kommunikointia lasten ystävien perheiden kanssa. Antti Kolppo / Yle

Arjen näkymätön työ jää heteroparisuhteissa usein naisen harteille. Lastenjuhlien järjestäminen, läksyistä huolehtiminen ja jumppakassien tyhjentäminen, pieneksi käyneiden kurahousujen uusiminen, joulukorttien lähettäminen sekä yhteydenpito sukulaisiin ja lasten ystäväperheisiin vaativat aikaa ja energiaa.

Henkistä kuormitusta, jonka arjen loputon tehtävälista aiheuttaa, kutsutaan metatyöksi.

Kati Hannikainen on rahoitussihteeri ja kahden lapsen äiti. Hän hoitaa perheensä koordinointi- ja suunnittelutyön.

– Havahduin metatyön tekemiseen, kun mies oli lähdössä lasten kanssa mökille. Löysin itseni pakkaamasta niin miehen kuin lastenkin laukkuja. Ensin lopetin miehen ja myöhemmin myös lasten tavaroiden pakkaamisen. Totesin, että kyllähän aikuinen ihminen osaa ne itsekin huolehtia. Myös lapsilleen.

Hannikaisen perheessä kotityöt ja lastenhoito jaetaan pitkälti tasan. Metatyötä on hankalampi jakaa, sillä puoliso on vuorotyössä.

– Se on jatkuvaa organisointia, jotta saa pidettyä arjen palapelin kasassa. Kuulostaa pikkuhommille, mutta pikkuhommia kertyy useita viikossa.

Nainen on perheen projektipäällikkö

Pelkästään arkiruokailu aiheuttaa Hannikaiselle metatyötä, sillä lapsilla on allergioita. Kun perhe käy kylässä, juhlissa, kaupungilla tai matkoilla, Hannikainen pitää huolta, että kaikille löytyy sopivaa syömistä.

– Metatyö on ikään kuin perheen projektipäällikönä oloa: ajan, rahan ja muiden resurssien organisoimista, priorisoimista ja aikatauluttamista.

Hannikaisen mielestä metatyön jakaminen on tasa-arvokysymys.

– Ihan samalla tavalla kuin kotityöt ja lastenhoitokin.

Kati Hannikainen ja Saima istuvat kotisohvalla
Saiman piti kiirehtiä kotiin välipalalle ennen treenejä. Kati Hannikainen piti huolta, että jumppakassi on pakattuna, ruoka syötynä ja lapsi ajoissa ulos ovesta. Antti Kolppo / Yle

Sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkijan Raisa Jurvan mukaan metatöiden jakaminen voi olla vaikeaa myös ulkoisen paineen vuoksi.

– Vaikka perheen piirissä yritettäisiin jakaa vastuu tasan, muualta saatetaan olettaa sukupuolen mukaan tietynlaista toimintaa. Tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, kenelle päiväkodista soitetaan, jos lapsi on kipeä – isälle vai äidille.

Tästä myös Hannikaisella on kokemusta.

– Kun toinen lapsista kävi puheterapiassa, sieltä soitettiin tietenkin minulle. Ilmaisin puhelimessa, että meidän perheessä lasten isä huolehtii näistä asioista. Sieltä kommentoitiin, että anteeksi, en tiennyt että olette eronneet. Vastasin, että en minäkään.

Hannikainen koki kommentin loukkaavana etenkin puolisoaan kohtaan.

– Aivan kuin mies ei muka kykenisi lasten asioiden hoitamiseen muuten kuin pakon edessä erotilanteessa.

Heteroparisuhteita tutkinut Raisa Jurva muistuttaa, ettei metatyön kasautuminen naisille selity luonteenpiirteillä, asenteilla tai yksilöpsykologisella tarkastelulla.

– Kyse ei ole siitä, että naiset olisivat hoivaan taipuvaisempia tai että yksilö olisi tietynlainen. Arjen tavat muodostuvat tekemistä toistamalla. Toistojen kautta asioista tulee rutiinia ja luontevaa ihan kenelle tahansa.

Metatyö täyttää arjen

Metatyö voi olla uuvuttavaa, mutta myös palkitsevaa. Lauriina Äärelä työskentelee jooga- ja pilatesohjaajana. Hän on kahden lapsen äiti ja hoitaa perheessään metatyöhön liittyvät asiat.

– Siitä tulee fiilis, että hommat rullaavat ja on hyvä pöhinä päällä. Tykkään ottaa langat omiin käsiini. Silloin asiat hoituvat kuten haluan.

Äärelä ei ihmettele, että moni väsyy metatyöhön. Varsinkin, jos rauhoittumiselle ei löydy aikaa.

– Metatyö kyllä täyttää tyhjät kohdat, jos sellaisia arjessa on.

Äärelän ystäväpiirissä jaetaan kokemus siitä, että heterosuhteissa naiset hoitavat arjen suunnittelutyön.

– Naiset tekevät, hallinnoivat ja ajattelevat. Harva mies on perheen pääorganisoija.

Lauriina Äärelä pitää sylissään lastansa Hemmoa
Lauriina Äärelä kokee metatyön palkitsevana. Pojalleen Hemmolle hän haluaa opettaa, että omatoiminen ennakointi ja suunnittelu helpottaa arjessa toimimista. Antti Kolppo / Yle

Perheessä on kaksi poikalasta, joille Äärelä toivoo metatyön tekemisen taidon periytyvän. Äärelän mukaan ennakoinnilla voi välttää stressiä ja helpottaa arjen sujumista.

– Ettei vahingossa käy niin, että äiti tekee lasten puolesta kaiken. Täytyy olla tarkkana, ettei itse huku metatyöhön.

"Taloudellisesta epätasa-arvosta aiheutuisi haittaa perheellemme"

Elina Siira on yrittäjä ja yhden lapsen äiti. Kun lapsi oli 1-vuotias ja äitiysloma loppui, Siira päätti, ettei aio ottaa yksin vastuuta metatyöstä.

– Ylimääräisistä metatöistä luopuminen vapautti energiaa normaalin työpäivän tekemiseen. Lopetin potemasta huonoa omatuntoa suunnittelemattomista kotitöistä.

Myös Siiran kokemuksen mukaan pienen lapsen kanssa oli helppo luisua perinteiseen työnjakoon, jossa nainen hoitaa kotia hieman miestä enemmän. Kun Siiran tytär oli alle vuoden ikäinen, hän oli enemmän riippuvainen äidistään kuin isästään.

– Huomasin ajattelevani, että olisi taloudellisesti järkevämpää, että mies saisi keskittyä täysillä työhönsä. Sitten toruin itseäni tästä ajatuksesta, Siira kertoo.

– Hälyttävää ei ole se, mitä kyseinen työnjako tarkoittaisi juuri nyt, vaan mitä se tarkoittaisi 10 tai 20 vuoden päästä. Jos panostaisin joka viikko muutaman tunnin enemmän kotitöiden suunnitteluun ja tukisin näin puolisoni mahdollisuutta keskittyä omaan uraansa, kuilu välillämme syvenisi. Tällainen työnjako ohjaisi meitä taloudelliseen epätasa-arvoon, josta seuraisi ainoastaan haittaa perheellemme.

Elina Siira istuu olohuoneen pöydän ääressä
Elina Siiran perheessä ei ole projektipäällikköä, vaan metatöistä karsitaan mahdollisimman paljon.Antti Kolppo / Yle

Siira muistuttaa, ettei meta- tai kotitöistä makseta palkkaa tai eläkettä. Mikäli parisuhde joskus kariutuu, on puolisostaan taloudellisesti riippuvainen henkilö vaarassa jäädä tyhjän päälle. Pahimmassa tapauksessa hän ei voi taloudellisen tilanteen takia erota puolisostaan.

Sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkija Raisa Jurvan mukaan useissa tutkimuksissa perinteistä työnjakoa, jossa äidillä on suurempi vastuu kodin- ja lastenhoidosta perustellaan juuri taloudellisuudella.

– Jos katsotaan ryhmänä naisia ja miehiä, miehillä on parempi asema työmarkkinoilla ja täten varaa jäädä kotiin. Useimmissa perheissä ei myöskään lasketa, mitä erilaiset vaihtoehdot perheelle kustantaisivat. Toisin sanoen naiset hoitavat kotiasioita tavan takia.

Tasa-arvopuheeseen kutsutaan naisia, muutokseen tarvitaan miehiä

Metatyö kuormittaa ja moni nainen kokee taakan epäreiluksi. Jurvan mukaan seuraavaksi tulisikin tarkastella, keneltä muutosta tilanteeseen vaaditaan.

– Tasa-arvopuheen piiriin kutsutaan perinteisesti naisia, kun on kyse heterosuhteista. Naiset ottavat tehtäväkseen tasa-arvoon pyrkimisen. Siitä muodostuu jälleen yksi työtaakka naisille.

Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, jossa tasa-arvo on jo saavutettu. Näin ollen parisuhde, jossa tasa-arvo ei käytännön tasolla täysin toteudu voi näyttäytyä naisen epäonnistumisena tasa-arvon vaatimisessa ja näin ollen tuntua häpeälliseltä.

– Tällöin on erittäin ongelmallista, jos vastuutamme ainoastaan naiset tasa-arvon vaatimiseen ja sen ylläpitämiseen.

Miehille ei myöskään koidu sosiaalista sanktiota, jos he laiminlyövät meta- tai hoivatyötä.

– Harvalla työpaikalla ihmetellään, jos mies pitää vain kaksi kuukautta isyyslomaa siinä missä äiti saattaa olla vuoden pois töistä. Kaksi kuukautta saatetaan nähdä jopa erikoisen hienona vetona. Äitejä ei kehuta hoivatyöstä samalla tavalla.

Naisille rutiinista poikkeaminen taas voi tuntua raskaalta. Kun yhdeltä sukupuolelta odotetaan hoivatyötä ja yhdeltä ei, solahdetaan helposti tapaisuuksiin. Tavat taas helpottavat arjen sujumista.

– Elämme yksilöllisessä kulttuurissa, jossa usein kuulee perusteltavan, että perinteinen työnjako sattuu sopimaan juuri meidän perheelle. Parisuhde ei kuitenkaan sijaitse kulttuurillisessa tyhjiössä, vaan tapojen mukaan on helppoa elää osittain siksi, että ne hyväksytään ulkopuolelta.

Tilanne ei muutu, ennen kuin miehiltä vaaditaan yhtälaista hoivavastuuta. Jurva toivookin, että myös miehet saataisiin tasa-arvokeskustelun pariin.

– Hiljaisuus kahvipöydässä ei auta asiaa.

Voit osallistua jutun alla keskusteluun aiheesta perjantaina 6.9.2019 kello 17 saakka.