Yle seurasi, kun eduskunta juhli satavuotiasta hallitusmuotoa – Presidentti Niinistö nosti juhlapuheessaan esiin viime vaalikauden kiistat perustuslain tulkinnasta

Oikeusministeri Henriksson vierastaa korkeimpien oikeuksien etukäteislausumia perustuslaillisuuden puntaroinnissa.

perustuslait
Presidentti Sauli Niinistö puhuu eduskunnassa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuu eduskunnan Hallitusmuoto 100 -juhlaseminaarissa. Vieressä puhemies Matti Vanhanen.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Näin on ollut jo sadan vuoden ajan.

Hallitusmuodon 100-vuotisjuhlaa vietettiin tänään eduskunnassa puhein ja musiikkiesityksin. Juhla alkoi klo 12 Kaartin soittokunnan esittämällä Suomi 100 -juhlafanfaarilla. Sitä seurasivat tasavallan presidentti Sauli Niinistön, puhemies Matti Vanhasen (kesk.) ja pääministeri Antti Rinteen (sd.) puheet.

  • Yle näytti hallitusmuodon merkkivuoden juhlan suorana Yle Areenassa. Voit katsoa lähetyksen klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Niinistö arvioi puheessaan, että nykysuomalaisille osa perustuslain määrittelemistä oikeuksista kuulostaa itsestäänselvyydeltä, kuten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

– Vapaus kokoontua tai uskonnon ja omantunnon vapaus tuntuvat nyt niin ikään luonnostaan selviltä asioilta. Näihin on ikään kuin tuudittauduttu, tasavallan presidentti arvioi.

Tuudittautumisessa on Niinistön mukaan myös vaaransa.

– Kysymys sananvapauden turvaamisesta nousee esiin niin eurooppalaisessa kuin suomalaisessa keskustelussa eri laajuudessa kuin vielä muutamia vuosia sitten, jolloin sekä tuo arvo että sen rajat olivat selkeämpiä, hän sanoi.

– Vastakkaisten totuuksien maailma ei jätä tiedolle tilaa. Se jättää hämmentyneitä vastaanottajia, missä minä oikein olenkaan osallinen?

Niinistö nosti puheessaan esiin myös perustuslain tulkinnan.

– Viime vaalikauden loppupuolella kysymys perustuslakien tulkinnasta nousi kiivaaseen keskusteluun. Se kulminoitui, jälleen kerran, perustuslakivaliokunnan asemaan perustuslain vartijana. Pohdittavaa teoreettisella tasolla kyllä tuli. Olisiko niin, että täysin identtisessä kysymyksessä perustuslakivaliokunnan vastaus muuttuisi, jos eduskunnan voimasuhteet olisivat välillä vaihtuneet? Niinistö pohti.

Tasavallan presidentti muistutti, että tuomioistuin voi viime kädessä jo nyt jälkikäteen yksittäistapauksessa tutkia lain perustuslainmukaisuuden.

– Ymmärrettävästi esille on noussut ajatus korkeimpien oikeuksien osallistumisesta myös ennakkotarkastukseen. Esimerkiksi niin, että perustuslakivaliokunta voisi hankalissa tilanteissa pyytää lausunnon korkeimpien oikeuksien muodostamalta jaostolta.

Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vierastaa ajatusta, että eduskunnan perustuslakivaliokunta pyytäisi etukäteen korkeimpien oikeuksien lausunnon jonkun lain perustuslainmukaisuudesta.Pekka Tynell / Yle

Oikeusministeri: Tuomioistuinten etukäteislausunnot vieras ajatus

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) pitää presidentti Sauli Niinistön ääneenajattelua lakien perustuslainmukaisuuden selvittämisessä tervetulleena.

Oikeusministeri ei kuitenkaan innostu presidentin esille ottamasta mahdollisuudesta, että korkeimmat oikeudet antaisivat etukäteen lausunnon eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hankalissa tulkintatapauksissa.

– Vallan kolmijako-opin pohjalta ajatus on minulle vieras, sanoo Henriksson Ylelle.

Oikeusministerin mielestä vallan kolmijaon säilymisestä on huolehdittava. Eduskunta säätää lait, hallitus panee lait toimeen ja riippumattomat tuomioistuimet soveltavat lakia tuomioissaan.

Henrikssonin mielestä keskustelua perustuslakivaliokunnan työstä on hyvä käydä ja kuunnella myös perustuslakiasiantuntijoita.

– Jos perustuslakivaliokunta politisoituisi, olisimme syvissä vaikeuksissa. Perustuslakivaliokunta on yksi eduskunnan peruspilareista, Anna-Maja Henriksson muistuttaa.

Vanhanen pohti demokratian haasteita, Rinne puolusti oikeusvaltiota

Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) pohti puheessaan demokraattisen järjestelmän haasteita.

Vanhasen mukaan demokratiaa haastaa esimerkiksi edustuksellisuuden törmääminen ihmisten haluun vaikuttaa yksittäisiin asioihin suoran demokratian kautta. Myös kansainväliseen yhteistyöhön liittyy omat haasteensa.

– Valtaa kansainvälisille järjestöille siirretään vain eduskunnan ratifiointipäätösten kautta. Monet kansalaiset kuitenkin kokevat, että valtaa on siirretty pysyvästi ulottumattomiin ja monet pelkäävät, että käynnissä on itsestään tapahtuva omalakinen vallan siirtyminen. Tätä tuntemusta ei pidä vähätellä, Vanhanen arvioi.

Haasteita liittyy myös turvallisuuskäsityksen muuttumiseen sekä siihen, miten nykyinen järjestelmämme tuottaa hyvinvointia kansalaisille.

– Joillakin autoratiivisilla yhteiskunnilla on kyky kohdistaa resursseja, investoida uusiin asioihin ja toimeenpanna muutoksia nopeasti. Tämä on muuttanut kilpailuasetelmia selvästi eikä ole itsestään selvää, että oma järjestelmämme on voittava. Demokratia haastetaan usein silloin, kun tyytymättömyys kasvaa, Vanhanen pohti.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) muistutti puolestaan omassa puheessaan, että demokratiaa ja oikeusvaltiota olisi puolustettava joka päivä, sillä näitä vastaan yritetään myös hyökätä.

– Hyökkäykset demokratiaa ja oikeusvaltiota vastaan ovat ennen kaikkea hyökkäyksiä kansalaisia, ihmisiä vastaan, Rinne sanoi.

– Tiedämme, mitä ihmisille tapahtuisi, jos oikeusvaltioperiaatteesta luovutaan. Ei mitään hyvää. Siksi meidän kansan äänestämien päättäjien on syytä pitää mielessämme seuraava: Jos emme ole aivan varmoja, miten toimia, puolustakaamme aina demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

Tasavaltalaiset voittivat kuningasmieliset kiistassa hallitusmuodosta

Valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim vahvisti Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon heinäkuussa 1919. Ylin valta Suomessa annettiin eduskunnalle, kansan edustajille.

Hallitusmuodon hyväksymistä edelsi kiista tasavallan ja kuningaskunnan kannattajien kesken. Olipa Saksassa käyty pyytämässä kuninkaaksikin Hessenin prinssiä Friedrich Karlia.

Kuningasajatukset hiipuivat, kun Saksa koki tappion ensimmäisessä maailmansodassa.

Hallitusmuodon valmistelua johti lakimies Kaarlo Juho Ståhlberg.

Eduskunta valitsi Ståhlbergin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi heti hallitusmuodon hyväksymisen jälkeen. Ståhlberg voitti äänestyksessä Mannerheimin äänin 147–50.

Hallitusmuoto määräsi miten ylin valta jakaantui Suomessa

Hallitusmuodossa vahvistettiin vallanjako eri valtioelinten välillä.

Eduskunta sääti lait, toimeenpanovalta oli hallituksella ja presidentillä ja tuomiovaltaa käytti riippumaton oikeuslaitos. Myöhemmin presidentin valtaa on kavennettu.

Hallitusmuoto suojasi kansalaisten perusoikeuksia: sananvapautta, uskonnonvapautta ja kokoontumisvapautta.

Vuoden 1919 hallitusmuoto kumottiin vasta vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain myötä.

Vuoden 2000 perustuslaissa parlamentarismia vahvistettiin edelleen. Myöhemmin perustuslakimuutoksessa vuonna 2012 vahvistettiin eduskunnan roolia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä luotiin kansalaisaloite.

Hallitusmuodon eli nykyisen perustuslain 100-vuotisjuhla päättää Suomen itsenäistymisen merkkivuosien sarjan. Vuonna 2017 juhlittiin 100-vuotiasta itsenäisyyttä, viime vuosi oli sisällissodan muistovuosi.

Voit keskustella aiheesta 10.9. klo 22 saakka.

Lisätty oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kommentit kello 16.40.

Lue lisää:

Suomen johtohenkilöt lähtivät hellettä pakoon – syntyi lause, joka edelleen on yksi itsenäisen Suomen peruskivistä

Sata vuotta sitten Suomi sai ensimmäisen presidenttinsä – K.J. Ståhlberg oli sovinnollinen ja väritön laillisuusmies

Fredrik Kaarle oli vain tovin Suomen kuninkaana 1918

Aktivistit ja Andersson 1919 - Vehkeilikö Mannerheim mukana salaliitossa?

Kuuntele radiosarja: Suomen tie tasavallaksi