1. yle.fi
  2. Uutiset

Moni kunta haki harkinnanvaraista apua talouteensa – "Uusia haasteita tuntuu aina tulevan"

Harkinnanvaraista valtionosuuskorotusta haki yli kolmannes pohjalaiskunnista. Jakajia on paljon 10 miljoonan euron potille.

kuntatalous
Pesäpallo-patsas Vimpelin keskustassa.
Vimpeli on yksi harkinnanvaraisen valtionosuuskorotuksen hakeneista kunnista. Kuvassa pesäpallopatsas Vimpelin keskustassa. Mirva Ekman / Yle

Peräti kuusitoista kuntaa Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta on hakenut harkinnanvaraista valtionosuuskorotusta. Yhteensä yli kolmannes kunnista katsoi olevansa lisärahan tarpeessa. Tämä heijastaa etenkin viime vuoden heikkoja tilinpäätöksiä.

Hakijoiden joukossa olivat Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Laihia, Lappajärvi, Uusikaarlepyy, Teuva, Vimpeli, Vöyri, Ähtäri, Kaustinen, Lestijärvi, Perho ja Veteli.

Kuntaliiton mukaan harkinnanvaraista valtionosuuskorotusta haki nyt yhteensä 88 kuntaa, joten jakajia on paljon noin kymmenen miljoonan euron potille. Päätöksen korotuksista tekee kuntaministeri Sirpa Paatero ja rahat maksetaan vielä tämän vuoden aikana.

Verotulot, sote-menot, koulut

Kauhava haki kahta miljoonaa euroa, vaikka sen talous on ollut pitkään hyvä ja taseessa puskurina ylijäämää.

– Puskuria syötiin viime vuonna. Syitä harkinnanvaraisen hakuun ovat lähinnä verotulokehitys, väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva perusturvamenojen nousu, ja rakennusten sisäilmaongelmat. Meillä on kouluja väistötiloissa ja tarvitaan rahaa niiden korjaukseen ja uusien rakentamiseen, listaa Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio.

Kauhava teki viime vuonna 4,8 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen. Kuluvasta vuodesta on tulossa toinen peräkkäinen miinusvuosi. Kaupunginhallitus perusti kesäkuussa talouden tasapainottamistoimikunnan.

Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio.
Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio.Pasi Takkunen/Yle

"Ollaan tyytyväisiä, jos saadaan edes jotain"

Teuva on ollut vaikeuksissa monta vuotta ja se joutui kriisikuntien listalle vuonna 2017. Säästöohjelmia on laadittu ja juuri nyt ollaan laatimassa jälleen kerran uutta.

– Tilanne on edelleen tiukka. Meillä on säästöohjelma, joka kriisikuntamenettelyssä sovittiin ja se toteutuu aika hyvin, mutta uusia haasteita tuntuu aina tulevan. Etenkin sosiaali- ja terveysmenojen kasvu ja verotulojen heikko kehitys, sanoo Teuvan kunnanjohtaja Veli Nummela.

Harkinnanvaraista apua haettiin nyt 900 000 euroa.

– Ei varmaan missään nimessä tulla saamaan koko tuota summaa, mutta ollaan tyytyväisiä, jos saadaan edes jotain. Se helpottaa meidän tilannetta, sanoo Nummela.

Teuvan kunnanjohtaja Veli Nummela työhuoneessaan.
Teuva pyrkii olemaan tulevinakin vuosina itsenäinen, sanoo kunnanjohtaja Veli Nummela. Tavoite edellyttää tiukkaa talouskuria.Pasi Takkunen /Yle

Valoa ehkä näkyvissä

Kuntatalous ajautui talouskasvun ajoista huolimatta kriisiin vuonna 2018. Tuolloin peräti kaksi kolmasosaa Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen. Kuntaliitto arvioi (siirryt toiseen palveluun)syyksi sen, että verotulot ja valtionosuudet putosivat, mutta menot jatkoivat kasvuaan. Tilanne ei ole vielä helpottanut.

Valoa näkyy kuitenkin tunnelin päässä ja moni kunta kohdistaa toivonsa ensi viikolla alkavaan budjettiriiheen. Budjettiesityksessä peruspalveluiden valtionosuuksissa oli yli miljardin euron korotus tähän vuoteen verrattuna. Kauhavalla se tarkoittaisi Kuntaliiton laskelmien mukaan 3,7 miljoonaa euroa. Mutta.

– Maksuaikataulu on tässä erittäin tärkeä. Eli kysymys on siitä, tuleeko se kokonaan vuodelle 2020 vai jaetaanko se vuosille 2020-23, huomauttaa Lumio.

– Huolestuneena katsellaan myös maailmantalouden kehitystä, että kuinka paljon kasvu hiipuu. Siitä on tietysti paljon kiinni myös valtion budjettivarat jatkossa, muistuttaa puolestaan Veli Nummela.

Lue seuraavaksi