Ylen selvitys: Lemmikkejä ammutaan, puukotetaan, kuristetaan ja jätetään heitteille – "Kaikilla ei tarvitse olla oikeutta lemmikkieläimeen"

Tyypillisin rangaistus lemmikkiin kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä on päiväsakko. Yle selvitti eläinsuojelurikokset vuodelta 2018.

Eläinsuojelurikos
Koiran katse, kuvamanipulaatio
Asmo Raimoaho

"Kissat ovat olleet… erittäin laihoja, huonokuntoisia ja nälkiintyneitä... Yhdelle kissoista ei ole hankittu asianmukaista hoitoa ajoissa, sillä se on löytynyt asunnosta kuolleena… Hiekkalaatikot ovat olleet täynnä kissojen ulostetta, minkä lisäksi makuuhuoneen lattialla ja sohvalla on ollut runsaasti ulostetta."

Nainen, 30 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto

Lainaus on pieni ote Ylen keräämästä aineistosta. Se kuitenkin kuvaa tyypillistä lemmikkiin kohdistuvaa rikosta. Suomessa lemmikinomistaja nimittäin tuomitaan yleensä eläimen perustarpeiden laiminlyömisestä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei eläin ole saanut riittävästi ruokaa ja vettä, sen sairauksia ei ole hoidettu eikä se ole saanut asianmukaista liikuntaa tai se on elänyt lian ja ulosteiden keskellä.

Vaikka laiminlyönti on tyypillisin rikos, osa rikoksista on suoraa väkivaltaa.

Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan Kati Pullin mukaan yhdistykselle tulee yhä enemmän yhteydenottoja eläinten väkivaltaiseen kohteluun liittyen.

– Tuntuma on se, että rangaistukset ovat hyvin lieviä. Kyseessä on puolustuskyvyttömään, tuntevaan ja kokevaan elävään olentoon kohdistuva väkivalta tai sen tarpeiden laiminlyönti.

Yleensä eläimiin kohdistuvista rikoksista tuomitaan päiväsakkoja. Ehdollista vankeutta tuomittiin vain 10 kertaa viime vuonna. Tapauksia oli kaikkiaan 88. Vain yhdessä tapauksessa teko tuomittiin törkeänä.

"Eläimet on hylätty... koirat kuihtuneita, kuivuneita ja nälkäisiä… kissat ovat laihoja, eikä talosta löydy kissanruokaa... hevonen on hylätty jättämällä se vaille riittävää ruokintaa, juottoa, puhtaanapitoa ja liikuttelua... Eläinsuojeluviranomainen on joutunut lopettamaan kaikki talossa olleet eläimet: viisi tanskandoggia ja kaksi kissaa. Hevonen on toimitettu muualle lopetettavaksi. Tuomitun menettely on näin ollen ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeää."

Nainen, 7 kuukautta ehdollista vankeutta kaikista rikoksista, eläintenpitokielto 10 vuotta

Osassa tapauksista rangaistus kattoi myös muita rikoksia kuin eläinsuojelurikoksen.

Yle tutki lainvoimaiset tuomiot kaikista eläimiin kohdistuneista rikoksista vuodelta 2018. Alla olevasta koneesta voit tutustua tapauksiin tarkemmin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tässä artikkelissa käsitellään vain lemmikkeihin ja kotieläimiin kohdistuneita rikoksia. Osa teoista on raakoja eivätkä välttämättä sovi herkimpien luettavaksi.

Tuotantoeläimiin kohdistuvista rikoksista voit lukea lisää tästä artikkelista.

Ei pysyviä eläintenpitokieltoja

Oikeus määrää eläintenpitokiellon, kun se katsoo teon vakavaksi tai tuomittu ei oikeuden arvion mukaan kykene huolehtimaan eläimistä.

Syyttäjän pitää kuitenkin vaatia kieltoa, jotta se voidaan oikeudessa määrätä.

– Kiellon tarkoitus on suojella eläimiä. Ihminen kokee kiellon varmasti rangaistukseksi, mutta se ei ole sitä. Tuomioistuimilla ei kuitenkaan ole rutiinia eläinsuojelurikosten kohdalla, joten eläintenpitokieltoa ei aina osata käyttää tarkoituksenmukaisesti ja rangaistuksissa on suuria eroja, sanoo eläinsuojelurikoksia tutkinut Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden yliopistolehtori Tarja Koskela.

Oikeus määrää myös osittaisia eläintenpitokieltoja, jotka antavat tuomitulle mahdollisuuden pitää yhden tai muutamia eläimiä. Osa eläintenpitokielloista koskee vain tiettyä eläinlajia.

– Joskus määrätään aika kummallisia kieltoja. Tuomioiden perusteella oikeuksilla ei ole yhtenäistä linjaa eläintenpitokieltojen sisällön tai pituuden suhteen. Kun vuonna 2011 eläintenpitokiellon vähimmäispituudeksi tuli vuosi, kieltojen pituudet lyhenivät ja eikä pitkiä eläintenpitokieltoja määrätä. Tuomioistuimella on näissä todella suuri harkintavalta, Koskela sanoo.

Pysyvää eläintenpitokieltoa on vaikea saada, vaikka syyttäjä sitä vaatisikin. Jotta pysyvä kielto voidaan määrätä, pitää teon olla törkeä, tekijällä aiempia määräaikaisia kieltoja tai terveydentilan estää eläimestä huolehtimisen.

– Nämä ovat pysyvän kiellon kriteerit. Teon luonteella ei sinänsä ole väliä. Ennen vuotta 2011 pysyviä kieltoja käytettiin enemmän. Kun laissa määrättiin kriteerit, tuomioistuimet tulivat varovaisemmiksi, arvioi Koskela.

Alla kuvatussa tapauksessa syyttäjä vaati vastaajalle pysyvää eläintenpitokieltoa hänen terveydentilansa vuoksi.

Tuomitun "vuokraamaan asuntoon… tehdyssä eläinsuojelutarkastuksessa on todettu kolme kissaa, joiden pitopaikka on ollut erittäin likainen, virtsainen ja ulosteinen eikä kissoille ole… annettu ruokaa ja vettä… Kaapissa olleen marsun pitopaikka on ollut pimeä, vaarallinen ja täynnä ulostetta eikä marsulle ole ollut tarjolla ruokaa ja vettä."

Nainen, 60 päiväsakkoa, vuoden eläintenpitokielto

Eläinsuojelutarkastukset vuosina 2007-2018
Asmo Raimoaho

Tarja Koskelan törkeitä eläinsuojelurikoksia koskevan tutkimuksen mukaan lemmikkieläimiä koskevia pysyviä eläintenpitokieltoja ei määrätty ainuttakaan. Myöskään Ylen selvityksen aineistossa ei ollut mukana ainuttakaan lemmikinomistajiin kohdistuvaa pysyvää eläintenpitokieltoa.

Tarja Koskelan mukaan ennen viimeisintä lakimuutosta 30 prosenttia eläintenpitokielloista oli yli 10 vuotta. Nyt niitä määrätään alle prosentti. Pisin viime vuonna määrätty eläintenpitokielto kestää 10 vuotta. Niitä määrättiin vain yksi. Oikeus määräsi myös muutamia viisi vuotta kestäviä kieltoja.

"Kissat… ovat olleet nälkiintyneitä, niiden pitopaikka on ollut likainen ja altistanut kissat loukkaantumiselle, suuri osa kissoista on ollut sairaita... silmät ja sieraimet ovat vuotaneet, ne ovat olleet ripulilla, niiden hampaat ovat olleet hyvin heikossa kunnossa ja niiden turkit ovat olleet huonot. Niitä ei ole toimitettu hoitoon… Tuomitun terveydentilasta esitetty selvitys ei anna aihetta pitää häntä... pysyvästi kykenemättömänä tai soveltumattomana hoitamaan eläimiä. Tuomittu on kuitenkin menettelynsä vuoksi määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon."

Mies, 60 päivää ehdollista vankeutta, 5 vuoden eläintenpitokielto

Suurin eläintenpitokieltoja koskeva ongelma on kuitenkin niiden valvonta. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan Kati Pullin mielestä eläintenpitokieltoja pitäisi käyttää hanakammin ja niiden valvontaa tulisi tehostaa.

– Nykyisellään valvontaa ei voida tehdä, koska maksimirangaistus sen rikkomisesta ei ole vankeutta. Tämä ei ole linjassa muiden vastaavien turvaamistoimien kanssa. Lakia pitäisi tältä osin muuttaa.

Lakimuutosta ei toistaiseksi ole näköpiirissä, mutta Poliisihallitus on uudistamassa valvontaa. Muutos nopeuttaisi poliisin tiedonsaantia kielloista. Tällä hetkellä poliisin on tilattava tieto erikseen eläintenpitokieltorekisteristä. Poliisitarkastaja Vesa Pihajoen mukaan poliisille on tulossa oma rekisteri kuluvan syksyn aikana.

Muita muutoksia valvontaan ei ole näillä näkymin tulossa. Tämä tarkoittaa sitä, että eläintenpitokiellon rikkomiset tulevat poliisin tietoon lähinnä ilmoitusten tai muun poliisityön ohella. Valvontaviranomainen voi tehdä tarkastuksia vain epäiltyjen laiminlyöntien perusteella. Kotirauha suojaa eläintenpitokiellon rikkojaa jatkossakin.

Likaa, aliravitsemusta ja hoitamattomia sairauksia

Noin 73 prosenttia viime vuonna annetuista tuomioista koski lemmikkien laiminlyöntiä. 27 prosenttia tuomioista annettiin väkivaltaisesta kohtelusta.

Tyypillisessä tapauksessa tuomitulla on ollut lukuisia kissoja tai muutamia koiria, joita hän ei ole hoitanut asianmukaisesti.

Osa eläimistä on ollut sairaita, osalla on saattanut olla vakaviakin hoitamattomia vammoja, osa on löytynyt kuolleena ja osa tai kaikki on jouduttu lopettamaan. Joissain tapauksissa kissojen on annettu lisääntyä hallitsemattomasti. Osassa tapauksista tilanne on jatkunut pitkään.

Tuomittu "on… jättänyt huolehtimatta ruuan ja juoman riittävyydestä ja puhtaudesta eikä ole hankkinut kissoille tarpeellista hoitoa sairauksiin. Lisäksi tuomittu on antanut kissojen lisääntyä keskenään hallitsemattomasti ja laiminlyönyt niiden madottamisen. Edellä kerrotun johdosta kissat ovat kärsineet aliravitsemuksesta ja sairauksista. Ainakin kaksi kissanpentua on kuollut, ne ovat syöneet toisiaan, ja yksi kissoista on jouduttu lopettamaan vakavan, hoitamattoman silmätulehduksen vuoksi… Tuomitulle on ohjein ja määräyksin annettu useita tilaisuuksia korjata menettelynsä. Hän ei kuitenkaan ole omatoimisesti parantanut kissojen olosuhteita... Näin ollen hänen menettelynsä on ollut tahallista."

Mies, 35 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto, saa pitää yhtä kissaa kerrallaan

Likainen vesikuppi.
Valtaosa lemmikkeihin kohdistuvista eläinsuojelurikoksista on laiminlyöntiä. Tuomitut eivät ruokkineet tai juottaneet eläimiä riittävästi, pitivät niitä likaisissa tai vaarallisissa paikoissa tai antoivat sairaiden eläinten kärsiä ilman hoitoa.Asmo Raimoaho / Yle

Taustalta löytyy joissain tapauksissa esimerkiksi lemmikin omistajan terveydentilan heikkenemistä, huumausaineiden käyttöä, ihmissuhde-, alkoholi- tai mielenterveysongelmia.

"Hevonen on jo aiemmin kuollut nälkään hevosen ruhon ollessa sairaalloisen laiha. Ruho on jätetty hevosen pitopaikkaan. Koirien ja hevosen pitopaikat ovat olleet erittäin likaiset ja hoitamattomat. Kaikki kiinteistöllä olleet eläimet ovat olleet A:n ja tuomitun yhteisessä hoidossa kunnes A on muuttanut pois yhteisestä osoitteesta. Eläimet ovat tällöin jääneet yksistään tuomitun vastuulle."

Nainen, 35 päiväsakkoa, 3 vuoden eläintenpitokielto

"Kissojen kuntoa ja hyvinvointia ei ole käyty päivittäin tarkastamassa eikä niitä ole ruokittu asianmukaisesti tai annettu riittävää vettä. Kissoja oli pidetty epäsiistissä ja ilmanlaadultaan huonossa asunnossa ja kissojen ulosteastiat ovat myös täyttyneet. Lisäksi asunnossa on ollut ruiskuja ja suojaamaton neula lattialla. Kissat on otettu kiiretoimenpiteenä haltuun."

Nainen, 30 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto (koskee vain kissoja)

Joissain tapauksissa ihminen vain lakkaa huolehtimasta lemmikistä tai on alun alkaenkin pitänyt lemmikkiä huonosti. Oikeus tuomitsi viime vuonna esimerkiksi muutamia tapauksia, joissa ihminen oli muuttanut uuteen asuntoon, mutta jättänyt lemmikkinsä heitteille vanhaan kotiin.

Tuomittu "on jättänyt kissansa asuntoonsa, josta hän on itse muuttanut pois. Asunnossa ei ole ollut lämmitystä. Eläinlääkäri on joutunut lopettamaan huonossa kunnossa olleet kissat."

Mies, 60 päiväsakkoa, 4 vuoden eläintenpitokielto

Joskus ihminen pitää hyvin osaa lemmikeistään, kun taas laiminlyö joidenkin hoidon.

“Laiminlyönnit ovat kohdistuneet useampaan koiraan ja laiminlyönnit koirien hoidossa ovat jatkuneet pitkän ajan, käräjäoikeus katsoo, että yleisen eläintenpitokiellon määräämiselle on olemassa perusteet... Käräjäoikeus katsoo, että... eläintenpitokiellosta huolimatta tuomittu saa edelleen syyttäjän esityksen mukaisesti pitää hallussaan omistamansa Seppo-nimisen koiran, koska tämä ei ole ollut rikoksen kohteena ja asiassa esitetyn perusteella Seppo-koiran hoito on järjestetty hyvin.”

Nainen, 30 päivää ehdollista vankeutta, 5 vuoden eläintenpitokielto, saa pitää yhden koiran

Mies jätti hamsterin oven väliin

Kylmäävimpiä eläimiin kohdistuneita rikoksia ovat ne, joissa ihminen on käyttänyt väkivaltaa tarkoituksella vahingoittaakseen lemmikkiä. Vain kolmesta tahallisesta väkivallanteosta tuomittiin ehdollista vankeutta. Osassa annettiin tuomio samalla myös muista rikoksista. Eläintenpitokielto ei ole väkivaltatapauksissakaan itsestäänselvyys.

Tuomittu "on pudottanut hamsterin terraarion lattialle niin, että se on hajonnut ja lopettanut hamsterin eläinsuojelulain ja -asetuksen vastaisesti sulkemalla oven siten, että hamsteri on jäänyt oven ja karmin väliin ja kuollut menettelyn seurauksena."

Mies, kaikista rikoksista yhteensä 3 kuukautta ehdollista vankeutta, 1,5 vuoden eläintenpitokielto

Valtaosa suorasta väkivallasta kohdistui koiriin. Koiriin kohdistuvista rikoksista annettiin kaikkiaan 50 tuomiota. 10 prosenttia annetuista eläintenpitokielloista koski koiria. Suomalaiset omistivat noin 700 000 koiraa viime vuonna.

Tuomitun "hallussa ollut vajaan 7 kuukauden ikäinen saksanpaimenkoira oli repinyt asunnossa lattiamattoa, mistä tuomittu oli hermostunut ja ottanut koiraa kaksin käsin kiinni niskasta ja painanut sen kuonoa revittyyn kohtaan kieltäen koiraa samalla. Koira oli pistänyt vastaan ja puraissut tuomittua kädestä, mistä tuomittu oli suuttunut. Tuomittu oli hakenut 20 cm pituisella terällä varustetun keittiöveitsen, jolla hän oli lyönyt koiraa siten, että tälle oli aiheutunut yhteensä neljä haavaa."

Mies, 65 päiväsakkoa, 2 vuoden eläintenpitokielto

Tuomittu "on repinyt koiran hihnasta, painanut koiraa toistuvasti väkivalloin maahan, nostanut koiran ilmaan ja heittänyt sen maahan sekä lyönyt ja potkinut koiraa… Tuomittu on vielä uudelleen kiskonut koiraa väkivaltaisesti remmistä sekä lyönyt koiraa kädessään olleilla kepeillä tai muoviputkilla ja lisäksi kahdesti, vauhtia ottaen, potkaissut koiraa kylkeen. Tämän jälkeen poliisit ovat saapuneet paikalle ja keskeyttäneet tuomitun toiminnan."

Nainen, yhteinen rangaistus kaikista rikoksista 60 päiväsakkoa, 3 vuoden eläintenpitokielto

Toiseksi eniten tuomioita annettiin kissoihin kohdistuneista teoista, joita oli yhteensä 34. Myös kissoihin kohdistettiin jonkin verran suoraa väkivaltaa.

"..Kissanpentu on ulostanut tuomitun sänkyyn kolme kertaa, jolloin hän on ottanut pennun, vienyt sen takapihalle ja ampunut sitä kerran ilmakiväärillä päähän. Kissan kuolemiseen on mennyt ainakin noin viisi sekuntia… ampuminen ei ole aiheuttanut kissan välitöntä tajunnan menetystä ja kuolemaa."

Mies, 70 päiväsakkoa koiraan ja kissaan kohdistuvista teoista, ei eläintenpitokieltoa

Väkivaltaa eläimiä ja ihmisiä kohtaan

Toisinaan eläinsuojelurikosten yhteydessä tuomitaan myös muista rikoksista. Yksi yleisimmistä on pahoinpitely. Alla kuvatussa esimerkissä tuomittu oli kohdellut väkivaltaisesti sekä naista että tämän koiraa.

Tuomittu "on ottanut koiraa kaulasta kiinni, puristanut ja ravistanut koiraa kovasti siten, että koira on mennyt hetkeksi "elottomaksi"... Tuomittu on tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa syytekohdassa 1 kuvatun tapahtuman jälkeen tönäisemällä asianomistajan maahan ja lyömällä tätä avokämmenellä vasempaan poskipäähän… Ottaen huomioon käytetyn väkivallan vähäisyys, on tekoa pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä."

Mies, 40 päiväsakkoa lievästä eläinsuojelurikoksesta ja lievästä pahoinpitelystä

Oikeuspsykiatri Alo Jüriloo selittää, miksi eläimiin kohdistuvasta suorasta väkivallasta pitäisi olla yleisemminkin huolissaan.

– Useinhan on niin, että jos ihminen on julma ja väkivaltainen eläimiä kohtaan, se näkyy myös väkivaltaisuutena ihmisiä kohtaan.

Northeastern University ja eläinsuojelujärjestö Massachusetin SPCA havaitsivat tutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun), että ihmiset, jotka kohdistavat väkivaltaa eläimiä kohtaan tekevät viisi kertaa todennäköisemmin ihmiseen kohdistuvan väkivaltarikoksen kuin ihmiset, jotka eivät ole väkivaltaisia eläimiä kohtaan.

Kati Pullin mielestä oikeutta omistaa lemmikki pitäisi rajoittaa, ainakin sellaisten ihmisten kohdalla, jotka ovat olleet väkivaltaisia eläimiä kohtaan. Ongelmaksi muodostuu hänen mukaansa väkivallan ennaltaehkäisy.

– Kaikilla ei tarvitse olla oikeutta lemmikkieläimeen, mutta vaikeampi asia onkin rajata ennaltaehkäisevästi se, kenellä se oikeus olisi tai ei olisi. Käytännössä on melko mahdotonta sanoa ennalta, kuka kohtelee eläintä kaltoin. Eläintenpitokieltoja voidaan onneksi määrätä, mutta silloin pahoja tekoja on jo tapahtunut.

Remmi kädessä.
Yhtään lemmikki- tai kotieläimiin kohdistunutta väkivallantekoa ei tuomittu törkeänä eläinsuojelurikoksena vuonna 2018. Yksi laiminlyöntitapaus tuomittiin törkeänä.Asmo Raimoaho / Yle

Eläintenpitokieltoja ei kuitenkaan ole määrätty edes kaikissa väkivaltatapauksissa. Eräässä tapauksessa mies tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 20 päiväsakkoon, mutta ei eläintenpitokieltoon.

Mies oli potkinut koiranpentua päähän ja kylkiin ja heittänyt koiran portaikkoa alas sekä lyönyt koiraa talutushihnalla. Tuomitun edustaja perusteli oikeudessa sitä, miksi eläintenpitokielto ei ole aiheellinen:

"Mitään perusteita eläintenpitokieltoon ei ole. Tuomittu huolehtii koiran ulkoilutuksesta ja ruokkimisesta ja käyttää koiraa tarvittaessa eläinlääkärissä ja rokotuttaa sitä. Tuomittu on kouluttanut koirasta hyväkäytöksisen ja rauhallisen ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Tuomittu on huolehtinut muistakin eläimistä hyvin. Tuomitulla ei ole mielenterveydellisiä ongelmia eikä alkoholiongelmaa."

Mies, 20 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Eräässä tapauksessa mies oli pahoinpidellyt naisen saksanpaimenkoiraa, mutta koska koira ei ollut miehen oma, häntä ei määrätty eläintenpitokieltoon. Todistaja kertoi tapahtuneesta näin:

"Vastaaja… oli potkaissut koiraa kylkeen. Potku oli ollut voimakas ja koira oli lentänyt seinää päin. Tämän jälkeen vastaaja oli siirtänyt koiran ulko-ovea päin ja oli lyönyt sitä kaksi kertaa kuonoon. Nämäkin lyönnit olivat olleet aika kovia. Vastaaja oli mennyt koiran kanssa kodinhoitohuoneeseen, josta myös oli kuulunut kovia lyöntejä ja vinkumista."

Mies, 45 päivää ehdollista vankeutta, ei eläintenpitokieltoa

Koira jouduttiin lopettamaan muutama kuukausi teon jälkeen, koska sen käytös muuttui. Oikeuden mukaan eläintenpitokieltoa ei määrätty, koska teko oli yksittäinen, koira ei ollut tuomitun oma eikä hän ollut sen hoidosta vastuussa, jolloin teko ei oikeuden mukaan kertonut miehen kyvystä huolehtia eläimistä.

Tutkija Tarja Koskelan mielestä eläintenpitokieltoa pitäisi käyttää myös niissä tapauksissa, joissa rikos kohdistuu toisen ihmisen lemmikkiin.

– Kyllä toiminta osoittaa jonkinlaista ajattelutapaa siitä, että eläimelle voi tehdä mitä vain. Jos ajattelee näin, miksi ei toimisi väkivaltaisesti myös omaa lemmikkiä tai muita eläimiä kohtaan?

Vain harva selittää tekojaan

Harva suoranaista väkivaltaa eläimeen kohdistanut ottaa Ylen aineiston perusteella vastuuta teoistaan. Tyypillisesti tuomittu kiistää teon oikeudessa. Laiminlyöntien kohdalla tuomioista löytyy enemmän syytettyjen selityksiä ja taustaa teoille.

Osa väkivallasta tuomituista ei saapunut oikeuteen asiansa käsittelyyn lainkaan tai luopui oikeudestaan suulliseen käsittelyyn.

Lisäksi harva väkivallasta tuomittu pyrki selittämään tekoaan millään tavalla. Joistain tuomioista käy ilmi, että tuomittu on menettänyt malttinsa ja siksi kohdellut eläintä väkivaltaisesti.

Tuomittu "on hermostunut kissan käytökseen ja ottanut kissaa niskasta kiinni, vienyt sen vessaan ja heittänyt sen voimakkaasti seinää päin. Kissan oikeaan takajalkaan on tullut paha pirstalemurtuma, mikä on ollut todella kivulias. Enempien kärsimysten välttämiseksi kissa on jouduttu lopettamaan."

Mies, 85 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Joissain tapauksista teon taustalla on kytenyt kauna.

Tuomittu "on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulain ja eläinsuojeluasetuksen vastaisesti lopettanut poikansa omistaman koiran ampumalla koiraa muualle kuin aivoihin sillä seurauksella, että koira ei ole välittömästi kuollut…"

Mies, kaikista rikoksista yhteensä 75 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Poika kertoi oikeudessa riidelleensä isänsä kanssa koirasta ennen ampumista. Isä oli uhannut lopettaa koiran, ellei poika ala hoitaa sitä viikonloppuisin. Isä huolehti koirasta, koska poika asui koulun vuoksi asuntolassa, jossa ei saanut pitää lemmikkejä. Poika oli alun perin hankkinut koiran isältään saamilla rahoilla.

Isä kertoi ampuneensa koiraa niskaan ilmakiväärillä. Oikeudessa todistanut poliisi kuvasi asetta "onnettomaksi leluksi".

Jotkut myönsivät tekonsa, mutta vähättelivät sitä kuitenkin jollain tavalla.

Eräs mies myönsi syytteen, mutta kertoi oikeudelle, ettei muistanut tapahtunutta. Tuomittu oli syyttäjän mukaan hakannut kissan päätä seinää tai muuta kovaa pintaa vasten ja repinyt kissaa. Kissan vammat olivat niin vakavia, että se jouduttiin lopettamaan seuraavana päivänä.

Tuomittu "on tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja myöntänyt sen oikeaksi. Hän ei ole kuitenkaan muistanut tapahtumasta mitään, mutta kissalle aiheutuneisiin vammoihin nähden hän on katsonut, että kissan vammojen on täytynyt syntyä syyttäjän kuvaamalla tavalla."

Mies, 70 päiväsakkoa, 2 vuoden eläintenpitokielto

Aiheesta keskustellaan tänään 11.9. A-studiossa kello 21.05 alkaen TV1:llä.

Yle ei yleensä avaa keskusteluja rikosaiheista. Tämän jutun kohdalla teemme poikkeuksen, koska eläinsuojelurikoksia käsitellään jutussa laajasti yhteiskunnallisena ilmiönä. Keskustelu on päättynyt. Kommentit näkyvät artikkelin lopussa.

Lue lisää:

Asiantuntija eläinsuojelurikoksista: "Ulostetta voi olla puoli metriä ja ruoka homeessa" – katso, milloin rikoksista rangaistaan ja milloin ei

Koirasusikasvatusta pihasaunan pimeydessä: Karmivat yksityiskohdat paljastuivat laajan rikoskokonaisuuden tutkinnassa

Koirahyökkäyksiä, laitonta maahantuontia, kaltoinkohtelua: Helsingin poliisi perustaa yksikön, joka alkaa tutkia pelkkiä eläinrikoksia – ensimmäisenä Suomessa