Itä-Suomesta tullut koko maan sieniaitta – Voitto Voutilainen jahtaa taas herkkutatteja, palkka ollut parhaimillaan 100 euroa päivässä

Itä-Suomesta kerättiin viime vuonna lähes 90 prosenttia kaikista Suomessa myyntiin tulevista luonnonsienistä.

tatit
Herkkutatti polvijärveläisen Voitto Voutilaisen kädessä.
Polvijärveläinen Voitto Voutilainen laskee keränneensä yhteensä 14 300 kiloa tatteja.Antti Karhunen / Yle

Polvijärveläinen Voitto Voutilainen, 72, on kerännyt herkkutatteja jo parinkymmenen vuoden ajan.

Voutilainen laskee poimineensa kaikkiaan 14 300 kiloa tatteja ja tonnin verran haaparouskuja. Hän arvioi tatteja kertyneen sinä aikana noin 150 000 kappaletta.

– Tatin edessä on joutunut kyykistymään ja nöyristymään, jopa polvistumaan, hän nauraa.

Kerätyt kilomäärät ovat tarkkoja, sillä Voutilainen pitää kirjaa keräämistään sienistä. Ensin päivittäinen saldo, sitten viikoittainen saalis, ja lopuksi koko sienikauden yhteenveto.

Huippuvuosi oli vuonna 2016, jolloin Voutilaisen koriin kertyi 1 555,5 kiloa tatteja. Se puolestaan tarkoitti sievoista tiliä.

– 4 500 euroa, eli sata euroa päivässä.

Nuorempana metsässä otsalampun kanssa

Tattivuosien välillä on kuitenkin suuria eroja, ja esimerkiksi Itä-Suomessa tattikausi on vasta nyt alkamassa. Se taas tarkoittaa sitä, että kilpailu tateista ja sen myötä euroista käy kiivaana.

Polvijärveläinen Voitto Voutilainen puhdistaa herkkutattia.
Voitto Voutilaisen mukaan kilpailu tattimetsässä on kiivasta erityisesti kauden alussa, kun sieniä on vähän.Antti Karhunen / Yle

Tästä on esimerkkinä polvijärveläinen mäntymetsä, jossa Voutilaisen mukaan on aamulla ihmisiä jo "ihan tungokseen asti". Tuohtumuksen aiheuttajana on kaksi muuta tattien perässä olevaa autokuntaa, mutta nekin ovat tattikauden tässä vaiheessa liikaa.

– Olen itse ollut nuorempana jopa otsalampun kanssa maastossa. Viime vuonna, kun kilpailu oli kovaa, olin metsässä jo kuuden aikaan, hän virnistää.

– Nyt kun olen tullut vanhemmaksi, yritän olla metsässä jo viimeistään seitsemältä.

Kilpakumppanit kohtaavat

Mestaripoimija ei olisi kuitenkaan mestaripoimija, jos hän ei löytäisi tatteja myös sieltä, josta muut ovat niitä jo etsineet.

– Joidenkin kerääjien jäljiltä voi löytää kilokaupalla tavaraa. Täälläkin on jo aamusta lähtien pyörinyt porukkaa, Voutilainen myhäilee ja rapsuttaa multaa löytämästään männynherkkutatista.

Voutilainen itse pyrkii hävittämään metsästä kaikki käyntinsä jäljet. Maahan ei jää edes kuoppaa merkiksi poimitusta sienestä, jotta metsä ei houkuttelisi muita poimijoita.

Tällä kertaa varovaisuus on kuitenkin turhaa, sillä samassa metsässä liikkuu Mauno Lavikainen, 82, jota Voutilainen pitää kovimpana kilpakumppaninaan.

Miehet pysähtyvät vaihtamaan muutaman sanan. Ensin verrataan hirvikärpäshavaintoja, sitten sienikorien kokoa, ja lopuksi edellisenä päivänä kerättyjä tattikiloja.

Lavikainen kertoo saaneensa yhteensä 27,6 kiloa, kun taas Voutilaiselle oli kertynyt hieman vähemmän eli 27,25 kiloa sieniä.

– No, koetahan etsiä, Lavikainen huikkaa jatkaessaan matkaa.

Herkkutatteja laatikossa.
Tatit luokitellaan kolmeen luokkaan niiden kunnon mukaan.Antti Karhunen / Yle

"Päivässä vähintään 50 tattia ja enintään 100 kilometriä"

Ruskealakkiset männynherkkutatit sulautuvat kuivaan kangasmetsään, ja niiden löytäminen vaatii harjaantunutta silmää.

Voutilainen kertoo, että kori voi parhaimmillaan täyttyä tateista jo kymmenessä minuutissa.

Keräämiseen tulee kuitenkin aina taukoja, sillä tatteja ei ole metsässä suinkaan tasaisesti.

– Paljon pitää kävellä.

Herkkutatti pohjoiskarjalaisessa kangasmetsässä
Herkkutatin löytäminen vaatii usein harjaantunutta silmää.Antti Karhunen / Yle

Kaikki Voutilaisen koluamat paikat ovat sellaisia, joissa hän on sienestänyt jo useiden vuosien ajan.

– Ne ovat tulleet tutuiksi jo ensimmäisten vuosien aikana.

Voutilaisen mielestä tattimetsään meneminen on mielekästä silloin, kun päivän aikana löytyy vähintään viisikymmentä tattia, ja kun automatkaa kertyy korkeintaan sata kilometriä.

Loreno Dalla Valle: "Kyseessä on riskibisnes"

Voutilainen tuo keräämänsä sienet Polvijärven Sotkumassa sijaitsevaan Dalla Vallen pääkonttorille.

Dalla Vallen perheyhtiö on suuri metsäsienten ostaja, jolla on ostopisteitä ympäri maata. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa.

Loreno Dalla Valle
Loreno Dalla Vallen johtama yhtiö osti viime vuonna 350 000 kiloa sieniä. Antti Karhunen / Yle

Itä-Suomesta on puolestaan tullut koko maan sieniaitta, sillä esimerkiksi viime vuonna siellä kerättiin lähes 90 prosenttia kaikista Suomessa myyntiin tulevista luonnonsienistä.

– Itä-Suomi on Suomen sydän. Täällä on paljon kerääjiä ja täällä tulee eniten sieniä, toimitusjohtaja Loreno Dalla Valle kiittelee.

Hänen mukaansa sienibisnes on kuitenkin aina riskibisnestä.

– Luonto määrää mitä tulee, mitä laatua tulee, miten paljon sitä tulee, ja milloin kausi alkaa.

Dalla Valle vie tatteja erityisesti Italiaan, jossa sienten hinta riippuu markkinatilanteesta.

– Jos koko Eurooppa on täynnä herkkutatteja, hinta totta kai laskee aika paljon. Jos ei ole, se nousee, Dalla Valle selittää.

Polvijärveläinen Voitto Voutilainen tuo herkkutatteja Zara Dalla Vallelle.
Zara Dalla Valle arvioi ja punnitsee Voitto Voutilaisen tuomat sienet.Antti Karhunen / Yle

Tämän saa huomata myös Voitto Voutilainen, joka saa aamun keruutyöstään tuntipalkaksi neljä euroa.

– Tattikauden alussa aaltoliike on normaalia. Tulee huonoja päiviä, ja vähän parempia päiviä, hän lohduttautuu.

Kauden lopulla tilanne kuitenkin yleensä tasoittuu.

– Se on minulla silloin 20–25 kiloa päivässä.