Suomessa on vuosia tyhjänä olleita uusia asuntoja – "Kun asunto ei ole kelvannut toiselle, niin ei se kelpaa minullekaan"

Uusien asuntojen kauppa on hidastunut. Yksittäisiä asuntoja saatetaan myydä jopa vuosia.

asuntotuotanto
Kerrostalo, jonka ikkunoissa markkinointikylttejä.
Joensuussa vanhimmat uudiskohteet ovat olleet myynnissä jo viisi vuotta. Valtaosa tyhjillään olevista asunnoista on kolmioita.Heikki Haapalainen / Yle

Tästä huoleton kerrostalokolmio puistonäkymin, mainostaa tarra joensuulaisen kerrostalon ikkunassa.

Sitkeästä markkinoinnista huolimatta tarra on ehtinyt olla ikkunassa jo viisi vuotta.

Joensuussa on takana vilkas asuntobuumi, minkä seurauksena yksittäisiä asuntoja on jäänyt myymättä.

Aaltoilevalla rakennusalalla se ei ole mitenkään poikkeuksellista.

Kun netin asuntovälityssivuston hakukoneeseen syöttää kymmenen Suomen suurinta kaupunkia, pitkään myynnissä olleita uudisasuntoja löytyy lähes kaikista kaupungeista.

Entistä isompi osuus uusista asunnoista myydään valmiina

Rakennusteollisuuden kokoamista tilastoista käy ilmi, että valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrä on kasvanut selvästi vuoden takaisesta.

Viimeisin kysely on toukokuulta (siirryt toiseen palveluun) (pdf). Tuolloin myynnissä oli 7 055 asuntoa, joista valmistuneita oli noin kuudesosa.

Rakennusliikkeet yrittävät vauhdittaa kauppaa erilaisin tarjouksin. Ostajan puolesta saatetaan esimerkiksi maksaa vastikkeet useamman vuoden ajalta.

Lisäksi uusia asuntoja annetaan suoraan myytäväksi kiinteistönvälittäjille.

Heidänkin tilastonsa kertovat, että uusien asuntojen kauppa on hidastunut. Kiinteistön­välitys­alan keskusliiton mukaan tammi–heinäkuussa uudisasuntoja myytiin 11 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Rakennusteollisuuden ekonomisti Jouni Vihmon mukaan valmiina myytävien asuntojen osuus on edelleen maltillinen, eikä varsinaisesta ylitarjonnasta voida puhua vielä missään kaupungissa.

Vuosia tyhjänä olleet uudet asunnot ovat yksittäistapauksia.

Uusia kerrostaloja Joensuussa Koulukadun varrella.
Vanhan poliisitalon tontille noussut asuinkortteli on malliesimerkki Joensuun viime vuosien asuntorakentamisesta. Uusia kaupunkikoteja on rakennettu tiiviisti ja kovalla tahdilla.Heikki Haapalainen / Yle

Kauppa voi tyssätä monesta syystä

Rakennusliike Soimu on rakentanut Joensuuhun kokonaisen kerrostalokorttelin. Viidessä vuodessa vanhan poliisitalon tontille on noussut viisi kerrostaloa.

Toimitusjohtaja Petri Kahelin käyttää muistisääntönä Aku Ankan auton rekisterinumeroa: asuntoja on 313 ja autopaikkoja 131.

Kahta asuntoa lukuun ottamatta kaikki asunnot ovat menneet kaupaksi. Tosin kymmenen asuntoa rakennusliike myi lopulta sijoitusyhtiölle, joka vuorostaan yrittää myydä niitä.

Kahelin luettelee liudan syitä, miksi jonkun asunnon myyminen voi viedä vuosia. Ennakkosuunnittelu on epäonnistunut, asunto on tehty väärään aikaan tai väärään paikkaan. Asunto voi olla liian iso tai väärän mallinen.

Jos ostajaa ei löydy heti, myyntiaika venyy helposti vuosiin.

– Asiakas ajattelee, että kun asunto ei ole kelvannut toiselle, niin ei se kelpaa minullekaan, Kahelin sanoo.

Toisinaan rakennusyhtiöt antavat pitkään myynnissä olleita asuntoja vuokralle. Tällöin asunnon myyntihinta kuitenkin putoaa.

Mikäli asunto annetaan vuokralle, pitää sen tuoton olla riittävä. Pitkään myynnissä olleet asunnot ovat tyypillisesti kolmioita ja neliöitä, joille on vähemmän kysyntää vuokramarkkinoilla kuin yksiöille tai pienille kaksioille.

Maakuntakeskuksissa asuntoja rakennettu enemmän kuin väkiluku kasvaa

Asuntotuotannon nyrkkisääntö on yksinkertainen: uusia asuntoja tarvitaan, mikäli väestö ja talous kasvavat.

Mikäli kehitys kulkee toiseen suuntaan, on olemassa riski, että asuntoja rakennetaan liikaa.

Pellervon taloustutkimus nosti vuosi sitten Joensuun, Seinäjoen ja Rovaniemen esimerkeiksi kaupungeista, joissa uusia asuntoja on rakennettu enemmän kuin asukasluku on kasvanut (siirryt toiseen palveluun) (PTT).

Ekonomisti Jouni Vihmon mukaan tästäkään ei voi vielä päätellä, että asuntoja olisi rakennettu liikaa.

Kaupungeissa voi olla tarpeita, joiden takia asuntojen rakentaminen on järkevää. Esimerkiksi väestön vanheneminen on syy rakentaa lisää kerrostaloja lähelle palveluja, vaikka väestön määrä ei lisääntyisi. Sinkkutalouksien lisääntyminen taas lisää pienten asuntojen tarvetta.

Petri Kahelin kerrostalojen sisäpihalla.
Rakennusliike Soimun toimitusjohtaja Petri Kahelin kertoo, että etenkin isojen asuntojen myynti voi olla vaikeaa ellei ostaja ole ollut tiedossa jo suunnitteluvaiheessa.Heikki Haapalainen / Yle

"Emme levitä kaupunkimattoa"

Rakentamisen perusteena voi myös olla kaupungin halu kehittää keskustaa ja tiivistää asutusta.

Tämä pätee Joensuussa, missä kaupunki on määrätietoisesti kaavoittanut uutta asutusta keskustaan ja sen liepeille.

– Emme enää levitä kaupunkimattoa, vaan rakennamme asuntoja sinne, missä on entuudestaan palveluja, toteaa Joensuun kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen.

Joensuussa on kuntaliitosten kautta useita maaseututaajamia, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana väkiluku on kasvanut voimakkaasti juuri kantakaupungissa.

– Joensuun väkiluku on kasvanut viisi prosenttia, mutta keskustan kaupunginosissa kasvu on ollut 19 prosenttia, Vartiainen laskee.

Kaavoituksella kaupunki on pitänyt huolen, että asuntoja riittää, eikä niiden hinta nouse liian korkeaksi.

Pelkästään viime vuonna valmistui lähes 900 uutta asuntoa. Vartiaisen mukaan ennätyksellistä asuntobuumia selittää Savonlinnan opettajankoulutuksen ja noin 700 opiskelijan muutto Joensuuhun.

Juha-Pekka Vartiainen pyöräilee.
Joensuun kaupungin kaavoituspäällikön Juha-Pekka Vartiaisen mukaan asutuksen tiivistäminen on taloudellista sekä kaupungin että asukkaiden näkökulmasta: kaupungin ei tarvitse rakentaa laajentaa palveluverkkoa ja asukkaat saavat säästöä esimerkiksi liikkumisesta, kun matkat voi taittaa auton sijaan pyörällä.Heikki Haapalainen / Yle

Asuntorakentaminen hiipuu

Teoriassa asuntoja voidaan rakentaa liikaa, mutta ekonomisti Jouni Vihmo ei usko, että näin käy käytännössä.

Vihmo vakuuttaa, että Suomessa rakennusliikkeet seuraavat hyvin tarkasti kohteidensa kannattavuutta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että samalla kun valmiina myytävien asuntojen määrä on kasvanut, uusien rakennuslupien määrä on romahtanut.

Lähivuosina asuntorakentamisen tahti siis hiipuu.

Rakennusliike Soimun toimitusjohtaja Petri Kahelin arvioi, että Joensuussa asuntotuotanto puolittuu viime vuoden 900 asunnosta. Täysstoppia ei kuitenkaan tule.

Syykin on yksinkertainen: asunnot kuluvat.

Mitä pitkään myynnissä olleille uusille asunnoille pitäisi tehdä? Voit keskustella aiheesta kello 22:een asti.

Lue lisää:

Suomeen on rakennettu ennätystahtiin uusia koteja – pian vauhti hiipuu, sillä rakennusluvat sukeltavat jo jyrkästi