Uusi muistutus ihmiskunnan kohtalonhetkistä – YK-arvio: Luonnon tuhoutuminen ja rahan keskittyminen estämässä maailman tilan parantamisen

Kehityksen kääntämistä miettinyt YK:n tutkijaryhmä näkee, että Suomi voisi olla tuhoisan menon kääntäjien etunenässä.

kestävä kehitys
Amatzonin sademetsää poltetaan.
Tutkijaryhmä kehottaa seuraamaan ruokaketjuja nykyistä paremmin ja välttämään luonnon ja lopulta ihmisen kannalta haitallisia vaikutuksia.Environmental Images / Universal Images Group / REX / AOP

Tuomionkellot soivat taas.

YK:n kokoama tutkijaryhmä antaa maapallolle kymmenkunta vuotta aikaa korjata menossa oleva sosiaalinen ja luonnon kannalta kestämätön kehitys.

Yhdistyneiden kansakuntien asettama ryhmä on julkaissut uuden maailman kestävän kehityksen tilaa koskevan arviointiraportin. Raporttiin on koottu viimeisimmät tiedot siitä, miten maailman ihmiset ja luonto voivat. Työn perusteella YK:ssa arvioidaan sitä, miten hyvin järjestön asettamat niin sanotun kestävän kehityksen tavoitteet ovat toteutumassa.

Raportti on jatkoa viime vuoden lopulla maailmanlaajuista huomiota saaneelle, YK:n alaisen ilmastopaneelin raportille tarvittavista nopeista toimista ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Maapallon kaikkien ihmisten oikeudet muun muassa ruokaan, turvallisuuteen ja toimeentuloon ovat raportin mukaan vakavasti uhattuna. Tutkijat kuitenkin uskovat, että muutokseen on vielä mahdollisuus.

Ongelmiin pitää kuitenkin tarttua nopeasti, koska luonnon tilan mahdollisesti peruuttamaton heikentyminen ja kasautuva eriarvoisuus syövät koko ajan mahdollisuuksia kääntää kehitys.

Tutkijoiden arvion mukaan ilmastonmuutos, lajikato ja kasvavat jäteongelmat estävät isot edistysaskeleet, joilla saadaan nujerrettua erityisesti äärimmäistä köyhyyttä, parannettua tasa-arvoa ja nostettua laajemmin elintasoa.

– Eriarvoisuuden ei usein ajatella liittyvän ilmastonmuutokseen, biodiversiteettikatoon ja jätteiden määrään, mutta se liittyy vahvasti niihin, kiteyttää tutkimusprofessori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta.

Furman on 15 kansainvälisen tutkijan ryhmän ainoa suomalainen jäsen.

Tutkijalle eriarvoisuuden näkeminen oli kova kokemus

Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen vaikuttavat tutkijoiden mukaan eniten kaikkein köyhimpiin maihin ja ihmisiin. Heillä ei ole vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia sopeutua esimerkiksi kuivuuden kaltaisiin luonnonkriiseihin.

Tutkijoiden työ on osa vuonna 2015 uudistettua YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -ohjelmaa. Viestit on suunnattu kaikille maailman hyvinvoinnista huolehtivan YK:n jäsenmaille, kuten Suomelle. Jäsenmaiden johto kokoontuu loppukuusta Yhdysvaltoihin New Yorkiin allekirjoittamaan julkilausumaa, jolla päivitetään ohjelma.

Ympäristötutkija Furmanille kolmen vuoden työrupeama on ollut samalla sekä silmiä avartava että henkisesti raskas. Vaikka lapsikuolleisuutta, äärimmäistä köyhyyttä ja nälkää on saatu vähennettyä, eriarvoisuuden seurausten näkeminen tuli tutkijalle työn aikana hyvin lähelle. Furman on nähnyt omin silmin sitä, mistä YK on varoittanut (siirryt toiseen palveluun) vuosia sitten: ympäristön tilan heikentyminen uhkaa katkaista sen myönteisen työn, mitä on tehty elinolosuhteiden eteen viimeisten vuosikymmenten aikana.

Furman tutkijakumppaneineen näkee kuitenkin muutoksen mahdollisuuden. He esittävät maailman johtajille lukuisia suosituksia siitä, miten edetä.

Töitä esimerkiksi peruspalveluiden, kuten koulutuksen, eteen pitää tehdä aikaisempaa rivakammin. Ilmastonmuutos vaikeuttaa köyhien arkea, jossa ruoan saannin turvaaminen menee koulunpenkin edelle. Siksi tutkijoiden mukaan ongelmiin pitää puuttua kokonaisvaltaisesti.

Ison muutoksen tiellä on maailmanlaajuisia ongelmia:

Neljä hälyyttävää syytä maailman paremman kestävän kehityksen tiellä -grafiikka: eriarvoisuus lisääntyy, ilmastonmuutos etenee, jäteongelma kasvaa ja biodiversiteettikato jatkuu
Harri Vähäkangas / Yle

Tutkijat tarjoavat päättäjille eräänlaista kuuden avaimen tutkittuun tietoon perustuvaa nippua, joilla kääntää kehitystä.

Maakohtaisilla suosituksilla avataan muun muassa kasvanutta taloudellista ja poliittista eriarvoisuutta, globaalin talouden uudistamista, ruoantuotannon ongelmia, kestävän energian saantia, kaupungistumisen lieveilmiöitä ja luonnon huomioimista laskelmissa ja päätöksissä.

Furmanin ja kumppaneiden arvio on laajempi kuin paljon huomiota saanut keväällä julkaistu arvio maailman luonnon tilasta ja viime vuoden lopulla julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin 1,5 asteen raportti. Tutkijoiden tehtävänä oli löytää poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia ratkaisuja ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin.

Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen lisäksi he ovat etsineet ratkaisuja muun muassa siihen, kuinka varallisuuden voimakas keskittyminen vaikeuttaa muutoksen tekemistä.

– Varallisuuden keskittyminen on suurin ongelma, josta on vaikea päästä eteenpäin. Muutos kohti kestävää ja oikeudenmukaista taloutta on vaikein ja melkein tabu aihe, Furman toteaa.

Furmanin mukaan muutos on kuitenkin käynnissä. Hän pitää hyvänä, että osa sijoittajista huomioi kestävyyskriteerit sijoituksissa ja ovat valmiita tekemään yhteistyötä tutkijoiden kanssa toiminnan kehittämiseksi. Esimerkiksi maailman suurin rahasto, Norjan valtion öljyrahasto tiukensi sääntöjään (siirryt toiseen palveluun) kesällä ja on vähentämässä kivihiilestä riippuvaisten yhtiöiden osakkeita sijoitussalkussaan.

Suomen osalta muutos tarkoittaa Furmanin mukaan tavaroiden ja materiaalien lisääntyvää kierrättämistä ja jakamistalouden yleistymistä. Suomessa ja muissa hyvinvoivissa maissa tavaroiden ulkomaille ulottuvat tuotanto- ja kulutusketjut ja niiden vaikutukset pitää saada näkyviksi. Sen jälkeen niihin voidaan myös puuttua.

– Erilaiset merkit ja sertifikaatit ovat tärkeitä ja tähän tulee apuun digitalisaatio, jolla voidaan luotettavasti seurata vaikutuksia.

Köyhissä maissa ruoasta on enenevässä määrin pulaa, kun nälkää näkevien määrät ovat olleet nousussa (siirryt toiseen palveluun) viimeiset vuodet. Erityisesti ilmastonmuutos on kääntänyt pitkään jatkuneen nälkäongelman myönteisen kehityksen huonommaksi.

Ilmastonmuutoksen torjunta kaipaa inhimillisyyttä

Tutkijat korostavat, että muutos ei tapahdu, jos maat eivät ole joukolla mukana. Pariisin ilmastosopimuksen onnistumisen yksi keskeinen ongelma on ollut kehittyneiden ja kehittyvien maiden luottamuksen puute.

Furmanin mukaan Pariisin sopimus ja uusittava Agenda2030 tukevat toisiaan.

– Agenda voi tuoda ilmastokeskusteluun inhimillisyyttä. Siinä huomioidaan se, että ilmastonmuutoksessa ja siihen sopeutumisessa eri ihmisryhmät kärsivät enemmän kuin toiset. Muutoksen torjumisessa eri ihmisryhmillä ja mailla on erilaiset mahdollisuudet. Tähän pureutuu kestävä kehitys.

Eeva Furman
Professori Eeva Furman kehottaa ottamaan nuorten aktiivisuuden luonnon ja elämän puolesta vakavasti.Kai Widell / SYKE

Furman painottaa jokaisen oikeutta toimivaan ja turvalliseen arkeen. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bacheletin mukaan ihmiskunta ei ole koskaan kohdannut ympäristön tuhoutumisen myötä suurempaa uhkaa (siirryt toiseen palveluun). YK:n ihmisoikeusneuvostolle alkuviikosta puhunut Bachelet näkee kuitenkin toivoa siinä, että yli 100 maata ja aluetta on hyväksynyt lait, joilla taataan kansalaisille oikeus puhtaaseen ja kestävään ympäristöön. Bachelet korostaa myös nopeita toimenpiteitä kehityksen kääntämiseksi.

Furman on lisäksi huolissaan kansallismielisyyden ja itsekkyyden noususta. Toisaalta nuorten aktiivisuus ja laaja valmius muutokseen herättävät tutkijassa toivoa.

– Heillä ei ole ongelmia siirtyä kestävämpään elämäntapaan, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. He eivät koe luopumista, koska heillä ei ole mitään, mistä luopua.

Suomi voisi olla tärkeimmän suosituksen malli

YK:n kestävän kehityksen työ aloitettiin Rion vuoden 1990 ympäristökokouksen jälkeen.

Sen jälkeen tavoitteita on uusittu ja päivitetty. Jo useat maat kertovat vuosittain, mitä ne ovat tehneet tavoitteiden eteen. Yksikään maa ei kuitenkaan ole vielä esittänyt uskottavaa suunnitelmaa siitä, miten nykyisiin tavoitteisiin päästään.

Tutkimusprofessori Furmanin mukaan viimeinen ja tärkein suositus, jonka asiantuntijaryhmä esittää YK:n päättävälle elimelle eli jäsenmaiden yleiskokoukselle on se, että maat tekevät tavoitteiden mukaiset suunnitelmat.

Suomi voisi suunnitelmineen olla Furmanin mukaan ensimmäinen maa. Suomessa on tehty kestävän kehityksen työtä pääministerivetoisesti 90-luvulta alkaen ja edelläkävijyyteen on Furmanin mukaan hyvät mahdollisuudet.

– Meillä on kovasti siitä keskusteltu, että Suomi tekisi tälläisen tiekartan.

Edes pitkään työtä tehneellä Suomella ei ole kattavaa tietoa tavoitteiden etenemisestä. Kestävän kehityksen tavoitteita on lähes kaksi sataa, mutta joka toisesta ei ole olemassa seurantatietoja.

Muun muassa se kuitenkin tiedetään (siirryt toiseen palveluun), että Suomi ei ole suojellut 17 prosenttia maa-alastaan sitoumuksista huolimatta ja se, että Suomi käyttää kestävää kehitystä edistäviin tukiin vähemmän rahaa kuin haitallisiin.

Lue myös:

YK:n vuosituhattavoitteet olivat menestys – tulossa 17 uutta kehitystavoitetta

Maailman lapsikuolleisuus on puolittunut

Korjattu 12.9. Grafiikassa käytettiin virheellisesti ilmaisua "tulot kasvoivat", vaikka kyse on tulojen kasvusta saadusta osuudesta.