”Sika kuuluu lautaselle siinä kuin vihannekset ja hedelmät” – sikafarmari Arvo Marttilan mielestä kotimaisen lihan syömistä ei pidä hävetä

Lihansyönnin vastustus ei näy suomalaisen ruokalautasella. Lihaa syödään entiseen malliin eli 81 kiloa vuodessa.

lihansyönti
Sikafarmari Arvo Marttila työssään.
- Sikatila on minulle elämäntapa. Tätä työtä haluan tehdä, vaikka töissä ollaan periaatteessa joka päivä aamusta iltaan, välillä näen jopa unta possuista, Arvo Marttila kertoo.Juha Portaankorva / Yle

Lähes kaikki suomalaiset syövät punaista lihaa. Vain noin kolme sadasta jättää lihalautasen väliin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan (siirryt toiseen palveluun) suomalaiset söivät viime vuonna keskimäärin 81,3 kiloa lihaa henkeä kohti. Mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet.

Ruokalautaselle otetaan eniten sian lihaa (siirryt toiseen palveluun), jota suomalainen popsii vuodessa keskimäärin noin 32,5 kilogrammaa. Seuraavaksi suosituin on siipikarjan liha (25,6 kg) ja kolmanneksi naudanliha (19,3 kg).

Siat ovat kuuluneet sikafarmari Arvo Marttilan elämään hänen syntymästään lähtien. Metsärannan Liha on vuonna 1995 perustettu lähiruoan tuottaja Punkalaitumelta. Tila työllistää Marttisen perheen lisäksi kymmenkunta työntekijää.

Possuja karsinassa.
- Possut ovat uteliaita, älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, mutta niiden elinkaari päättyy teurastukseen. Jotta possun voi syödä, se pitää kasvattaa ja teurastaa, sikafarmari Arvo Marttila pohtii.Matias Väänänen

– Toiset ovat hirveästi lihansyöntiä vastaan. Minun puolestani saavat olla, se on jokaisen ihmisen oma asia, mitä hän syö, sikafarmari Arvo Marttila toteaa.

– Mielestäni ruokaympyrään kuitenkin kuuluu liha samoin kuin kasvikset ja hedelmät. Tärkeintä on, että syödään kohtuudella puhdasta, terveellistä ja kotimaista lihaa, Marttila sanoo.

Kotimaisen sianlihan tuotanto on vähentynyt

Sikatilojen määrä on vähentynyt rajusti (siirryt toiseen palveluun) viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2008 Suomessa oli noin 2 500 sikatilaa. Tällä hetkellä sikatiloja on jäljellä enää arviolta noin 970.

Vuonna 2008 Suomessa tuotettiin sianlihaa noin 217 miljoonaa kiloa. Sen jälkeen tuotanto on vähentynyt merkittävästi. Viime vuonna tuotettiin enää noin 169 miljoonaa kiloa. Kulutuksen kotimaisuusaste oli 80,0 prosenttia.

Lihansyönnin kasvu 2000-luvulla. Sika on nautaa ja siipikarjaa suositumpi liha lautasella.
Lähde: LihatiedotusWaltteri Lahti

– Mikäli haluamme syödä jatkossakin kotimaisen joulukinkun, niin kannattaisi suosia kotimaisia lihatuotteita, Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg sanoo.

Arvo Marttilan Metsärannan Liha on tullut tunnetuksi omien possujen ja lähimetsien valkohäntäpeurojen lihanjalostuksesta. Tilalla tehdään muun muassa grillimakkaroita, palvilihaa, säilykkeitä ja maalaishyytelöitä.

– Possut tulivat elämääni jo äidinmaidossa. Heti kun aloin kävellä, menin isän mukana sikalaan hoitamaan possuja. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen laajensin tilaa ja monipuolistin toimintaa.

– Possun liha on hyvää. Ruhon eri osia voi monipuolisesti käyttää hyväksi. Itse olen kova syömään makkaraa, perinteistä suomalaisen vihannesta. Pari ruisleipää ja makkaraa, niin taas jaksaa.

Sikojen hyvinvointiin satsataan

Arvo Marttilalle siat eivät ole tuotantoeläimiä, vaan possuja. Hänen tilallaan kasvaa kerralla 400–500 possua, joiden hyvinvointi on Marttilalle kaikki kaikessa. Jos possut voivat huonosti, niin sikatilalla ei ole tulevaisuutta.

– Laissa on määrätty sikojen vähimmäiselintila, mutta me pidämme possuja tosi väljästi. Siitä hyötyvät sekä possut että hoitajat.

– Possuilla on oma arvojärjestyksensä. Karsinassa on kunkkupossu, joka saa kävellä ensiksi ja muut väistävät. Kun possulla on tilaa, se etsii karsinasta vessapaikan. Tällöin possun makuupaikka pysyy puhtaana ja kuivana.

Pikku possu.
- Totta kai sikatilan pitämiseen liittyy riskejä. Pitää ottaa lainaa ja investoida, mutta en minä tulevaisuutta pelkää, sanoo sikafarmari Arvo Marttila.Matias Väänänen

Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg kertoo, että sikatilat ovat viime vuosina satsanneet paljon sikojen terveyteen ja hyvinvointiin. Bergin mielestä tämän pitäisi näkyä nykyistä paremmin kotimaisen lihan arvostuksessa.

– Suomalaiset siat ovat terveitä, ja niille annetaan hyvin vähän lääkkeitä. Kotimaisella sialla on hyvin tilaa liikkua ja touhuta, tilavaatimus ylittää Suomessa EU:n lainsäädännön. Lisäksi meillä ei typistetä sikojen saparoita, mikä on hyvin yleinen toimenpide monissa muissa maissa. Sikojen ehjä saparo kertoo eläimen hyvinvoinnista ja stressittömyydestä, Berg sanoo.

– Kyllä possun ilme kertoo, onko sitä hoidettu hyvin. Kun possulle antaa hyvää ruokaa, puhdasta vettä, virikemateriaaleja karsinaan ja riittävästi tilaa, niin possu on iloinen, Arvo Marttila naurahtaa.

Sikaa valmistellaan viimeisten karvojen polttoon.
Metsärannan Lihan tilalla possut saavat omalla tilalla viljeltyä ruokaa, ja possut kasvatetaan, teurastetaan ja jatkojalostetaan samassa paikassa. Matias Väänänen

Lihan yhteys eläimeen on hävinnyt

Monelle lihansyöjälle liha on ruoka-aine, jota ei yhdistetä eläimeen. Moni nauttii lihan syömisestä, mutta sulkee silmänsä eläimen tappamiselta ja teurastukselta.

– Possut ovat uteliaita, älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, mutta niiden elinkaari päättyy teurastukseen. Jotta possun voi syödä, se pitää kasvattaa ja teurastaa.

– Minua voidaan pitää kylmänä ihmisenä, kun kasvatan possuja ja pystyn vielä itse teurastamaan ne. Tämä toiminta on kuitenkin minulle ihan luonnollista. Näin on elämässä aina ollut ja toivottavasti on myös jatkossakin, sanoo sikafarmari Arvo Marttila.

Palvattua porsasta valmistellaan Ypäjänkylän porsasjuhlia varten.
Metsärannan Liha lähetti possua syötäväksi Ypäjänkylän porsasjuhliin.Matias Väänänen

Läheltä vai kaukaa?

Lihansyönnin vähentäminen on hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) yksi keskeisistä keinoista, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen.

Marttilan mukaan hänen sikatilansa hiilijalanjälki on varsin pieni. Possut saavat omalla tilalla viljeltyä ruokaa, ja possut kasvatetaan, teurastetaan ja jatkojalostetaan samassa paikassa. Lihaa myydään myös suoraan tilalta.

– Kaikki tapahtuu tiiviisti yhdellä maatilalla. Isot lihatehtaat ovat joka välissä ja moneen kertaan pyörien päällä. Me teemme todellista lähiruokaa, ekopossua, Marttila toteaa.

Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg.
– Sika-alan tulevaisuus näyttää mielestäni valoisammalle. Suomessa on tehty kovasti kehitystyötä, jotta alan kilpailukyky ja kannattavuus parantuisivat, Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg sanoo.Ari Bergin kotialbumi

Ari Berg korostaa, että sika-ala suhtautuu vastuullisesti ympäristö- ja ilmastonmuutosasioihin. Hänen mielestään suomalaisen lihansyönnin vähentäminen ei ole yksiselitteinen ratkaisu ilmastonmuutoksen hillintään.

– Esimerkiksi kaukaa tuotavan riisin hiilijalanjälki on huomattavasti suurempi kuin lähellä tuotetun kotimaisen sianlihan.

Ympäristöjärjestö WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaan mukaan kotimaisuutta ei voi pitää ekologisuuden nyrkkisääntönä.

– Kuljetuksen osuus ympäristövaikutuksesta on vain noin viisi prosenttia, hän sanoo.

Sijaintia tärkeämpää on, millaiselta tilalta liha tulee. Luomu- ja luonnonlaidunliha ovat Höynälänmaan mukaan ympäristön kannalta paras valinta lihan ostajalle, sillä torjunta-aineettoman rehun kasvatus ylläpitää viljelymaan kasvukuntoa muuta rehua paremmin.

Ekologista lihaa etsivän kuluttajan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä eläin on syönyt.

– Käytännössä rehu on isoin asia, joka aiheuttaa lihassa ympäristövaikutuksia, sanoo Höynälänmaa.

Suomalainen söi lihaa vuonna 2018 keskimäärin 81 kilogrammaa.
Lähde: LuonnonvarakeskusWaltteri Lahti

Tuotantoeläimien rehu sisältää usein soijaa. Vastuuttomasta lähteestä tulevan soijan viljely tuhoaa metsiä, jolloin myös tuotantoeläimen ympäristövaikutukset kasvavat. Kotimainen sika on voinut syödä Etelä-Amerikassa kasvatettua rehua.

Moni suomalainen yritys on sitoutunut käyttämään vastuullista soijaa. Kuluttaja voi valita myös suomalaisia tuotteita, joiden rehussa on soijan sijasta käytetty esimerkiksi kotimaista rypsiä.

Höynälänmaan mukaan tärkeintä on kulutuksen vähentäminen.

– Punaisen lihan syöminen tulisi laskea yhteen kertaan viikossa ja broilerin muutamaan kertaan.

Monimutkaiset ympäristövaikutukset

WWF on koonnut eri tuotteiden ympäristövaikutuksia Lihaoppaaseen (siirryt toiseen palveluun). Tuotteista on arvioitu ilmaston lisäksi niiden vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja rehevöitymiseen sekä torjunta-aineiden käytön vaikutukset.

Suomalaiset suosivat nautaa, broileria ja sianlihaa. Nauta on pelkkiä kasvihuonekaasupäästöjä tarkasteltaessa niistä kuormittavin. Broilerin syöminen taas on kolmikosta ilmastoystävällisin valinta. Sianliha sijoittuu näiden kahden välimaastoon.

– Jos katsotaan pelkkiä ilmastopäästöjä, ovat naudan päästöt suuret. Ympäristövaikutukset ovat kuitenkin moninaiset, emmekä voi ratkaista ruuantuotannon haasteita vain siirtymällä yhdestä eläintuotteesta toiseen, sanoo Höynälänmaa.

Perjantai-dokkari: Oodi possulle nyt Areenassa:

Perjantai-dokkari: Oodi possulle kertoo punkalaitumelaisesta maatilasta Metsärannan lihasta, jossa kasvaa 400-500 possua kerrallaan.
Sikafarmari Arvo Marttilan mielestä sika on älykäs ja sosiaalinen eläin, joka pitää kuitenkin teurastaa ja syödä. Näin on aina ollut ja toivottavasti on myös tulevaisuudessakin. Ohjaus Juha Portaankorva.

Muokattu 10.9. klo 13:16 kotimaisen joulukinkun ostamiseen kehottava väliotsikko muotoon " Kotimaisen sianlihan tuotanto on vähentynyt".

Lue myös:

Ravitsemustieteilijä uskoo kasvisruokavalion olevan tulevaisuuden megatrendi – mutta pärjääkö ihminen kokonaan ilman lihaa?

Maailmankuulu ruokakriitikko Andrea Petrini: "Lihasta nauttiminen ei tee minusta paskiaista!"

Teuraslehmän hätääntynyt katse sai Janica Karastin luopumaan lihansyönnistä – "Tajusin, että kohta se kuolee"

Sikafarmari puolustaa työtään vegaanille Kuplat-sarjassa: "Se on hyvin hiljainen toimitus se hengenpäästö"