Ilmatieteen laitos etsii drooneista tarkkuutta sääennusteisiin: "Tavoite on, että ennusteet pitäisivät paremmin paikkansa"

sääennusteet
Drooni.
Droonien avulla säätä voidaan ennustaa tarkemmin.Olli Törönen / Yle

Pyhtään lentopaikalla on testattu, kuinka drooneja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää entistä paremmin säätietojen hankinnassa.

Kyseessä oli Drone Tournament -tapahtuman osakisa. Ilmatieteen laitoksen asettamassa Fly High and Back -haasteessa kilpailijoiden tuli operoida joko droonilla tai lennokilla niin korkealla ja pitkään kuin mahdollista.

– Tänne on tehty tilapäinen alue, jolla drooneilla saa lentää jopa 12 kilometrin korkeuteen. Yleensä niillä saa lentää noin 150 metrissä, joten tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus, totesi kisan järjestävän Ultrahackin toimitusjohtaja Mikko Järvilehto ennen sen alkua.

Pelkän huvin vuoksi lennätyksiä ei tehty.

– Samalla testataan droonien ja lennokkien tekniikan kypsyyttä siihen, miten niitä voisi tulevaisuudessa hyödyntää säätietojen hankinnassa. Tavoite on, että niiden avulla sääennusteet pitäisivät paremmin paikkansa, kertoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Anne Hirsikko.

Sääennusteiden luotettavuudesta ja osuvuudesta tulee usein kyselyitä meteorologeille. Vastauksen antaminen ei ole niin yksinkertaista, sillä sääennusteita ja sääilmiöitä on paljon.

Ennusteiden käyttökelpoisuus ja luotettavuus vaihtelee eri ennusteiden ja myös säätilan mukana.

Droonien avulla maastosta etsitään sinne kuulumattomia vieraslajeja.
Drooneista on etenkin apua nopeasti muuttuvien sääolosuhteiden havainnoinnissa lentokenttien läheisyydessä. Kuvituskuva.Hanna Juopperi / Yle

Tarkempaa ennustamista

Vaikka drooneista on apua säähavaintojen tekemisessä, niiden ei ole tarkoitus korvata nykyisiä säähavaintopalloja. Niiden avulla halutaan täydentää radioluotaimilta saatavaa tietoa.

– Säähavaintopallot ovat tärkeitä tiedonlähteitä, sillä ne pääsevät jopa yli 20 kilometrin korkeuteen tekemään säännöllisiä ja luotettavia havaintoja. Niiltä saadaan kuitenkin tietoja vain muutaman kerran päivässä, mikä on valitettavan vähän, Anne Hirsikko Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Droonien avulla havaintoväli saadaan tiheämmäksi. Tärkeintä tietoa ne keräävät alle 2 kilometrin korkeudesta, jossa sääolosuhteet voivat vaihdella nopeastikin. Droonien avulla pystytään siten parantamaan etenkin lyhyen aikavälin ennusteen tarkkuutta.

Tarkka sään ennustaminen on tärkeää etenkin lentokenttämeteorologeille. Täysin uutta droonien käyttö tähän tarkoitukseen ei ole. Suomalainen yritys RumbleTools tekee jo nyt päivittäin mittauksia Ilmatieteen laitokselle drooneilla Saimaan rannassa.

Mittauksia ilman lämpötilasta, koskeudesta ja paineesta tehdään 500 metrin korkeudessa puolen tunnin välein.

– Droonien käyttöä olisi hyvä lisätä tulevaisuudessa. Kokeilumme Lappeenrannan lentokentän läheisyydessä vaikuttaa tähän mennessä hyvältä ja turvalliselta. Uskon, että droonien välittämistä tiedoista olisi hyötyä muidenkin lentokenttien läheisydessä.

Haastavat olot

Keskiviikkona Pyhtäällä järjestetyissä kisoissa ei mittauksia tehty, vaan tarkoitus oli kokeilla miten laitteet selviävät haasteesta. Kisan voitti 320 metriin kohonnut drooni.

1,2 kilometriin saakka pääsi Ilmatieteen laitoksen oma testilento. Sääolosuhteet olivat haastavat ja tuuliset, eivätkä korkeammat lennot onnistuneet.

– Kuvittelemme, että olemme jo todella pitkällä teknologian kanssa. Todellisuudessa olemme vasta ottamassa ensiaskelia droonien ja lennokkien korkealentämisessä. Kisa osoitti, että tämä on todella haastavaa niin määräysten, tekniikan kuin käytännön järjestelyjen osalta, toteaa kisan järjestäneen Ultrahackin toimitusjohtaja Mikko Järvilehto.