3 asukasta kertoo rakkaudestaan saariin: "Kuljemme kalastajien, sotilaiden ja kuninkaiden jalanjäljilllä – olemme kaikki osa yhteistä tarinaa"

Itäisen Suomenlahden saarista on julkaistu kirja. Saariston asukkaat kertovat Ylelle, miksi oma saari on heille niin rakas.

Suomenlahti
Haapasaari.
Muutaman kymmenen asukkaan Haapasaari houkuttelee kesäisin mökkeilijöitä.Mika Rokka

"Saaret ovat saaneet muotonsa aikojen saatossa. Jääkausi on hionut saaria ja tyrskyt ovat murtaneet niiden rapakivigraniittisista pinnoista lohkareita.

Saaret ovat jatkuvassa muutoksessa. Huomenna yksikään niistä ei ole samanlainen kuin tänään."

Ajan tuomat muutokset näkyvät saarten luonnossa ja arjessa itäisellä Suomenlahdella, Kotkan ja Haminan edustalla. Harva asuu niissä enää vuoden ympäri, ja työntäyteinen arki on vaihtunut leppoisaksi lomailuksi.

Tätä murrosta kuvaa kuvin ja tekstein kirja Murtuvan aallon harjalla – Saaristolaistarinoita Suomenlahdelta. Kirjan keskiössä ovat Kaunissaari, Ristisaari, Kuutsalo, Haapasaari, Rankki, Kirkonmaa, Tammio ja Kuorsalo.

Osalle saari on koti, osalle lomakeidas. Kaikkia kuitenkin yhdistää yksi asia: saari on paikka, jonne he kuuluvat.

Parvi sepelhanhia.
Monet tulevat saaristoon nauttimaan sen kauniista luonnosta.Mika Rokka

Osa yhteistä historiaa

"Itäisen Suomenlahden saarista kerrotaan lukemattomia tarinoita. Olivat ne sitten totta tai legendoja, tarinat tekevät saariin matkaamisesta seikkailun.

Katson myös itse olevani osa saarten tarinaa."

– Suhteeni saaristoon ja mereen on hyvin lämmin. Sukuni kesämökki on Karhusaaressa, johon vaarini rakensi mökin. Se oli vasta toinen mökki saaressa. Olen käynyt siellä vauvasta saakka, kertoo Kotkan Sapokassa asuva Kai Savolainen.

Miehen parhaat lapsuusmuistot saarilta ovat veneilyretket isän kanssa. Yhdessä he kävivät katsomassa, oliko verkkoihin jäänyt kaloja.

– Isä toimi myös hinaajien päällikkönä Kotkassa, ja pääsin seuraamaan hänen työtään saariston sokkeloisilla väylillä.

Isä oli Kai Savolaisen sankari.

Kai Savolainen.
Kai Savolainen on viettänyt aikaa vesillä jo pienestä lapsesta saakka. Meri ja saaristo ovat edelleen hänen intohimonsa. Juha Metso.

Kai Savolainen luo lempeän katseen matkustaja-alus Jaanaan. Sen ansiosta hän voi yhä 43-vuotiaana viettää aikaa vesillä.

– Ajan kesäisin matkustajia Lehmäsaareen, Kirkonmaalle ja Rankkiin. On mahtavaa päästä tarjoamaan kesäpäivän viettäjille tämä mahdollisuus.

"Kun käännän MS Jaanan keulan Kotkan Sapokan satamasta kohti ulappaa, tiedän Ruotsinsalmen taistelujen hylkyjen lepäävän veden alla. Aika on toinen, mutta maisema on pysynyt ennallaan.

Se on minun sielunmaisemani."

Sukupolvet ja elinkeinot saarella ovat vaihtuneet ja painumassa historiaan. Nykypäivänä Kai Savolaista tervehtii maisema täynnä turisteja, retkeilijöitä ja mökkeilijöitä.

– Ihminen on tullut entistä mukavuudenhaluisemmaksi. Mökit varustellaan juoksevalla vedellä ja saunat toimivat sähköllä. Kaikki muokkaavat saaristokulttuuria omannäköisekseen. Se on hienoa.

Eniten Savolaista kiehtoo saaren kallioihin hioutunut historia. Se pysyy.

– Pääsemme kulkemaan samoilla jalanjäljillä kuin kalastajat, sotilaat, hylkeenpyytäjät ja kuninkaat aikoinaan. Näin voimme kaikki olla osa yhteistä tarinaa.

Suomenlahti.
Suomenlahti kuvattuna ylhäältä päin.Juha Metso

“Saari on koti”

"Saaressa eletään säiden ja luonnon armoilla eikä saareen pääsy ole talvisin ja kelirikkoaikoina itsestäänselvyys. Huoltokuljetus voi jäädä myrskyn vuoksi tulematta eikä kaupan hyllyille saada täydennystä.

Minulla on aina varastoituna ruokaa pahimman varalle. Jos sapuska sattuisi loppumaan, Haapasaareen olisi turha tilata pizzaa.

Myös se jäisi tulematta."

On kulunut 27 vuotta siitä, kun Aarne “Apa” Valtonen lastasi veneensä ja suuntasi Kotkasta kohti Haapasaarta.

– Kalastus oli silloin suurta huutoa, ja sen perässä muutin saareen. Sillä tiellä olen vieläkin, mies virnistää.

Eläkepäiviään viettävän Valtosen arki saarella on leppoisaa.

– Kauppapäivinä käyn kaupassa, tapaan saarelaisia ja vaihdamme kuulumisia. Hienointa saarella on juuri sen tiivis yhteisö. Ollaan eri mieltä ja samaa mieltä, mutta toimeen tullaan aina.

Apa Valtonen.
Apa Valtonen on asunut Haapasaaressa yli kolmasosan elämästään.Juha Metso

Pysyviä asukkaita Haapasaaressa ei montaa ole. Kesämökkejä siellä on kuitenkin lukuisia.

– Moni kehuu, kuinka kaunista Haapasaaressa on. Itse kuvailisin sitä kivikoksi. Oma silmäni on niin tottunut saareen, ettei se näytä minusta niin ihmeelliseltä, Apa Valtonen sanoo.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hän olisi kiintynyt maisemaan.

– Saari on minulle koti.

"Yritän olla ajattelematta sitä, että olen ehkä joskus niin huonossa kunnossa, etten tule enää yksin kotonani toimeen. Tuskin elämä mantereella paremmaksi muuttuisi. Joutuisi kyyhöttämään jossain pienessä kopissa, josta ei pääse edes kuistille tupakalle.

Tai jos on tarpeeksi huonossa kunnossa, ajatteleeko silloin toisella tavalla?

Koti Haapasaaressa ei ehkä ole tärkein asia maailmassa.

Ehkä elämä on tärkeämpi."

Silakanpyytäjiä.
Murtuvan aallon harjalla – Saaristolaistarinoita Suomenlahdelta -kirjan kuviin on tahdottu taltioida hetkiä, jotka herättävät tunteita.Juha Metso

Pakopaikka, jonne kuuluu

"Suomalaiset matkustavat arkielämästä vetäytyäkseen maapallon toisella puolella järjestettäviin retriitteihin.

Minä olen onnekas, koska voin viettää aikaani Kuorsalon saaressa."

Saari Haminassa on Vantaalla asuvan, talouspäällikkönä työskentelevän Hanna Saarniahon pakopaikka. Sieltä löytyy hänen isoäitinsä suvulle kuulunut asunnoksi muutettu vanha kauppa.

Siellä Saarniaho viettää kesänsä.

– Elämä saarella on hidasta, mikä opettaa nöyryyttä arkeen. Kaikkea ei voi aina kellottaa. On ihanaa vain kuunnella lintuja ja aaltoja auringonlaskua katsellessa.

Hanna Saarniaho.
Kuorsalon saari on Hanna Saarniahon lomaparatiisi.Juha Metso

Saarniahon parhaat muistot saaresta liittyvät siellä vietettyihin lapsuuden kesiin.

– Kävimme mummin ja vaarin kanssa kalassa, poimimassa mustikoita ja veneilemässä. Vietimme sen ajan perinteistä saaristolaiselämää.

"Juoksen sisareni ja naapurin tytön kanssa pitkin rantakalliota. Keräilemme heinistä kimppuja ja teemme käpylehmiä. Vaari veistää meille pajupillit.

Kun pilliin puhaltaa oikein, lintu vastaa pillin vihellykseen."

Nyt 40-vuotias Hanna Saarniaho näkee Kuorsalon etenkin kesänviettopaikkana – eikä hän ole ainoa.

– Tänne tullaan rauhoittumaan ja olemaan yksin, eikä samanlaista yhteisöllisyyttä enää ole. Ennen ihmiset kokoontuivat postirannassa, mutta postin kulun loputtua nämä pakolliset kokoontumiset ovat jääneet.

Tästä huolimatta Saarniaho aistii suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta saareen ja muihin saarelaisiin.

– Minulla on vahva tunne siitä, että Kuorsalo on paikka jonne kuulun. Pääkaupunkiseutu ei ole koskaan tuntunut samalta.

Merikotkia.
Murtuvan aallon harjalla – Saaristolaistarinoita Suomenlahdelta -kirjaan on kuvattu luonnon kauneutta ja armottomuutta.Juha Metso

"Hetkiä, jotka ovat heti historiaa"

Kai Savolainen, Apa Valtonen ja Hanna Saarniaho kertovat tarinansa kirjassa Murtuvan aallon harjalla – Saaristolaistarinoita Suomenlahdelta. Sitä varten haastateltiin yhteensä 17 henkilöä, joilla on vahva tunneside saariin.

Tunteet välittyvät Ville Vanhalan kirjoittamin tekstein sekä kuvin, jotka ovat ottaneet Mika Rokka ja Juha Metso.

– Kuvilla on paljon kauneusarvoa, mutta tahdoin ujuttaa niihin myös kevyttä kritiikkiä siitä, mitä saarissa tänä päivänä tapahtuu. Suomenlahdella liikkuu paljon niin sanottuja kelluvia aikapommeja, jotka uhkaavat alueen haavoittuvaista ympäristöä. Viime vuonna sen kautta kulki kelluva ydinvoimala Pietarista Murmanskiin, kuvatoimittaja Juha Metso sanoo.

Mika Rokka, Ville Vanhala ja Juha Metso poseeraavat Murtuvan aallon harjalla -kirjan kanssa.
Mika Rokka, Ville Vanhala ja Juha Metso halusivat taltioida kirjaansa itäisen Suomenlahden kauneuden.Tiina Karppi / Yle

Valtaosa kirjan valokuvista on otettu viimeisten 20 vuoden aikana. Niihin on taltioitu herkkiä maisemia, saarelaisten hymyjä ja luonnon armottomuutta.

– Ne ovat hetkiä, jotka ovat heti historiaa. Ne me halusimme ikuistaa tuleville sukupolville.

Kursivoidut lainaukset ovat otteita kirjasta Murtuvan aallon harjallaSaaristolaistarinoita Suomenlahdelta (Docendo Oy, 2019).