Ruoka-apua ei enää jonoteta Raumalla – vuoronumeroihin siirtyminen paransi tunnelmaa: "Osalle nämä ovat ainoita sosiaalisia kontakteja"

Jonojen poistuminen vei mukanaan myös etuilun ja ilkeän kommentoinnin.

ruoka-apu
Leena ja Aapo Rauman seudun katulähetyksen ruokajaossa.
Ruoka-apua hakemaan tulleet Leena ja Aapo pitävät uutta käytäntöä hyvänä. Pitkissä jonoissa ihmisten pinna saattoi kiristyä ja jotkut myös etuilivat.Tapio Termonen / Yle

Rauman seudun katulähetyksessä on aloitettu uudenlainen käytäntö ruoka-avun jakamisessa. Käytössä on puolisen vuotta ollut vuoronumerojärjestelmä, joka on lopettanut jonossa tönöttämisen kokonaan.

Aiemmin katulähetyksen sokkeloisessa rakennuksessa kiemurteli pitkä jono ihmisiä ja tunnelma saattoi sähköistyä. Huoli ruuan riittämättömyydestä sai jotkut käyttämään kyynärpäätaktiikkaa ja etuilemaan.

Nyt asiakkaat voivat odottaa vuoroaan rauhassa istuen.

– Aikaisemmin tässä oli vähän sellaista häsläämistä ja hermostuneisuutta. Jotkut myös etuilivat, kertoo ruoka-apua hakemassa ollut Aapo.

Vaimonsa Leenan kanssa paikalla ollut Aapo sanoo, että ruokalahjoituksista on heille suuri apu.

– Tämä on erittäin tärkeä apua meille, joilla on pienet eläkkeet.

Aapo ja Leena esiintyvät jutussa etunimillään. Kuvattaviksi he uskaltautuivat, mutta aihe on sittenkin vähän arka. Siksi he eivät halua sukunimiään julkisuuteen.

Ruoka-avun jonoista on pyritty eroon myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä ruokajonot ovat jopa kilometrien mittaisia ja niissä jonottaminen kestää tunteja. Helsingissä onkin kehitetty mallia (siirryt toiseen palveluun) (Talentia-lehti), joka lyhentäisi jonotusaikaa.

Ruoka-apua saadaan lahjoituksina kaupoista.
Ruoka-apuna jaettavia tuotteita saadaan lahjoituksina paikallisilta kaupoilta ja ravintoloilta.Tapio Termonen / Yle

Kohdataan ihmiset ihmisinä

Kipinä jonotussysteemistä luopumiseen lähti tilojen ahtaudesta. Ihmiset joutuivat jonottamaan pitkään, ja suuret joukot muodostivat jo turvallisuusriskin.

– Halusimme myös kohdata ihmiset oikeasti. Jonottaessa se oli hankalaa. Nyt ihmiset istuvat täällä yhdessä ja juttelevat. Nyt voimme mahdollisesti auttaa joitakin myös eteenpäin, kertoo ruoka-avusta vastaava Sanna Malin Rauman seudun katulähetyksestä.

Avunhakijoiden sosiaaliset kontaktit saattavat myös lisääntyä.

– Osalle kävijöistä nämä ovat varmaankin ainoita hetkiä, kun he juttelevat muiden kanssa. Kun istuu vieraaseen pöytään, voi myös syntyä uusia tuttavuuksia.

Vanha jonotussysteemi oli melko konfliktiherkkä etuilemisineen. Jonossa saatettiin myös kyseenalaistaa, miksi joku on jonottamassa ruoka-apua.

Miten avun tarve saadaan vähentymään?

Sanna Malin Rauman seudun katulähetyksestä uskoo, että kaikilla sektoreilla voitaisiin tehdä enemmän, jotta avuntarvitsijoita ei olisi niin paljon.

Esimerkiksi kaupoissa ja sosiaalipuolella tarvittaisiin lisää toimia. Mutta millaisia?

– Me yritämme olla mahdollisimman matalan kynnyksen paikka, jota kautta voi pyytää apua vaikka te-toimiston tai sosiaalitoimen kanssa asioimiseen, kertoo Sanna Malin.

Malin ei osaa suoralta kädeltä sanoa, onko ruoka-avun tarve lisääntynyt viime aikoina.

– Voisin kuvitella, että ainakin osittain ympäristökeskustelu vaikuttaa hakijoiden määrään, ei haluta heittää ruokaa roskiin. Osa tarvitsee apua tullakseen toimeen. Meillä käy myös paljon ihmisiä, jotka vievät ruokaa esimerkiksi naapurille tai tutulle vanhukselle, joka ei itse pääse liikkumaan.

Lue lisää:

Leipäjonossa kävijät kertovat mikä auttaisi heitä: "Pari sataa lisää kuussa" – seuraava hallitus päättää, uudistetaanko sosiaaliturvaa poikkeuksellisen isosti

Ruoka-avun tarve kasvaa ja leipäjonot pitenevät – Tutkija vaatii nostamaan perusturvaa: "Ihmiset sinnittelevät hyväntekeväisyysavulla vuodesta toiseen"

Raju uudistus leipäjonoihin? Köyhät halutaan syömään yhdessä, leipäjonot putsataan pääkaupunkiseudun kaduilta