Anne Karhu on yksi harvoista työuraeläkettä saavista työn sankareista: "Kyllä tämä on tosi ihanaa aikaa"

"Työn sankareille" räätälöity työuraeläke on myönnetty vain muutamalle. Anne Karhu on yksi heistä.

työeläkkeet
Anne Karhu
Lappeenrantalainen Anne Karhu aikoo työuraeläkkeellään opetella villasukan kantapään kutomisen. Mikko Savolainen / Yle

Lappeenrantalainen lähihoitaja Anne Karhu, 63, on äärimmäinen harvinaisuus. Hän on "työn sankareiden" eläkkeeksi kutsutulla työuraeläkkeellä ja nainen.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan tällä hetkellä pitkään työelämässä olleille tarkoitetulla työuraeläkkeellä on kaikkiaan yhdeksän. Heistä kaksi on naisia.

Suomessa on sentään kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä.

– Kyllä tämä on tosi ihanaa aikaa, Karhu huokaa eläkkeelle päästyään.

Karhu on tyytyväinen ratkaisuunsa hakea työuraeläkettä – eikä sen hakeminenkaan ollut kovin hankalaa.

Mikä työuraeläkkeestä oikein tekee vain muutaman suomalaisen eläkemuodon?

Pitkästä puurtamisesta pitäisi hyötyä

Entisessä Neuvostoliitossa ryhdyttiin 1920-luvulla palkitsemaan parhaita työläisiä. Heitä kutsuttiin työn sankareiksi.

Annettiin prenikka ja kunniakirja vähintään 35 vuotta työskenneelle erityisen ansioituneelle henkilölle. Joskus saattoi saada myös tavaralahjoja.

Vuoteen 1991 mennessä työn sankareita oli yhteensä yli 20 000. Nimike oli ajan myötä muuttunut sosialistisen työn sankariksi. Sitten Neuvostoliitto hajosi.

Suomessa "työn sankarin" on täytynyt paiskia töitä vähintään 38 vuotta. Se on vähimmäisvaatimus vuoden 2017 eläkeuudistuksessa kehitetylle työuraeläkkeelle (siirryt toiseen palveluun), jota ryhdyttiin oitis kutsumaan "työn sankarin" eläkkeeksi.

Idea on vähän sama meillä ja naapurissa: vuosien työn pitäisi näkyä jossain.

Harvojen herkku

Eläkeiän rajaa nostettiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa. Vanhuuseläke alkoi karata niiltä pitkään raskaissa töissä olleilta, joiden krempat eivät vielä oikeuttaneet työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Kehitettiin työuraeläke, joka tarjoaa heille väylän päästä eläkkeelle hieman virallista vahuuseläkeikää aiemmin

Työuraeläkkeen suosio on kuitenkin jäänyt vähäiseksi ja siitä hyötyneiden eläkeläisten määrä marginaaliseksi.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työuraeläkkeellä on tähän mennessä ollut viime ja tämän vuoden aikana yhteensä 32 henkilöä. Viime vuonna heitä oli 21 ja tänä vuonna 11.

Työuraeläkkeen saaneet ovat olleet hyvin lähellä virallista vanhuuseläkeikäänsä, joten suurin osa on jo siirtynyt vanhuseläkkeelle.

Tämän vuoden heinäkuun lopussa näistä kaikista "työn sankareista" oli työuraeläkkeellä vanhuuseläkettä odottamassa enää yhdeksän. Heistä vain kaksi on naisia.

Paljon porua

Työuraeläkeläisten määrä on käsittämättömän pieni verrattuna siihen poliittiseen vääntöön ja julkisuuteen, jonka uusi eläkelaji eläkeuudistuksen yhteydessä synnytti.

Kaikki alkoi Rukan lumilla 2009. Silloiselle pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) valaistui kesken hiihtoloman, että Suomen orastavaa kestävyysvajetta pitäisi torjua nostamalla eläkeikä 63:sta 65:een.

Ay-järjestöt pillastuivat ja uhkasivat jopa yleislakolla. Raskasta ja pienipalkkaista työtä tekevät kauhistuivat eläkeiän karkaamista.

Ajatus jalostui lopulta eläkeiän asteittaiseksi nostamiseksi. Tunnelmaa taltutettiin kehittämällä työuraeläke ja SAK, STTK ja Kuntatyönantajat sekä EK hyväksyivät lopulta uuden eläkeratkaisun. Akava jäi sovun ulkopuolelle.

Nopeasti tajuttiin kuitenkin työuraeläkkeen tiukat ehdot. Sen voi saada 63 vuotta täyttänyt ja vähintään 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ollut henkilö, jonka työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt, mutta kuitenkin vähemmän kuin täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää.

Hakuprosesissa kaikki vaatimuskohdat pitäisi vielä pystyä selvittämään kirjallisesti työhistorioin ja lääkärinlausunnoin.

Näytti siltä, että eläkkeen voi saada vain yksijalkainen puolisokea kiviporariveteraani. Alkoi kirjoittelu siitä, että työuraeläke olisi vain teollisuusmiesten eläkelaji (siirryt toiseen palveluun).

Toinen huomio oli se, että eläkehän on käytännössä huononnettu työkyvyttömyyseläke (siirryt toiseen palveluun) – eläkepotti ei enää karttuisi työuraeläkkeen aikana toisin kuin työkyvyttömyyseläkkeellä. "Työn sankari" jäisi vanhuuseläkkeelle pienemmällä eläkkeellä kuin pitkään työkyvyttömänä ollut.

Ei ihme, että hakijoita ei ole ollut rynnäköksi asti.

Suurta ryntäystä ei halutakaan

Eläkeasiantuntijat ovat arvioineet, että työuraeläke ei olisikaan kovin vetovoimainen uudistuksen alkuvuosina. Eläkejakso jää silloin kovin lyhyeksi: 2018 se oli vain kolme kuukautta ja tänä vuonna 63 vuotta täyttäville puoli vuotta, eli se aika, jonka eläkeuudistus loitonsi vanhuuseläkkeen alinta alkamisaikaa.

Moni ei ole halunnut lähteä hakemaan paljon paperityötä vaativaa eläkettä muutaman kuukauden takia.

Toisin voi olla muutaman vuoden kuluttua. Silloin vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneet alkavat lähestyä 63 vuoden ikää ja vanhuuseläke siintää vasta parin vuoden päässä 65 vuoden ikäisenä.

Silloinkaan Suomessa ei nähtäne suurta "työn sankarien" joukkoa. Suomen Kuvalehti kertoi (siirryt toiseen palveluun) eläkeuudistuksen suunnitteluvaiheessa käsiinsä saaneesta sosiaali- ja terveysministeriön muistiosta, jossa todettiin, ettei työuraeläkkeelle voisi päästää vuosittain yli 2 000:ta henkilöä.

Edes poliisit ja palomiehet eivät voi päästä automaattisesti eläkkeelle alle 65-vuotiaina, vaan jokaisen työntekijän kohdalla pitää tehdä yksilöllinen arvio, muistiossa todettiin.

Taustalla väijyi kestävyysvaje eikä millekään ammattikunnalle haluttu myöntää oikotietä eläkkeelle. Tarkoituksena oli päinvastoin tukkia niitä ja pidentää ihmisten työuria.

Arkikokemus on hyvä

Anne Karhun työuraeläke osoittaa, että sen saaminen ei ole aivan mahdotonta.

Karhu valmistui apuhoitajaksi 1976 ja on tehnyt 43 vuoden työuran lähihoitajana vanhustyössä. Hoitotyö on ollut fyysiesti raskasta ja aiheuttanut muun muassa nivelrikkoja.

– Työn aiheuttamat rasitukset ovat jo useamman vuoden kropassani tuntuneet. Haittavaikutuksia on tullut arkeen, Karhu kertoo.

Työuraeläkkeestä Karhu luki lehdestä.

– Kun uudistus tuli viittasin silloin sille kintaalla. Vaivani eivät vielä olleet silloin sillä tasolla. Mutta nehän lisääntyivät ja työterveys sitten vinkkasi tästä minulle.

Anne Karhu
Anne Karhun mukaan työuraeläkkeen hakeminen oli hieman työlästä, mutta sujui hyvin.Mikko Savolainen / Yle

"Tämä olikin ihan selvä juttu"

Hankalalta vaikuttanut hakumenettely hieman toppuutteli Karhua.

– Kyllä se arvelutti. Siinä pisteessä, kun työterveyslääkäri sanoi, että tämä on ihan selvä juttu, niin ajattelin, että katin kontit – tämä mikään selvä ole, Varman lääkärithän ne tämän päättävät. Mutta loppujen lopuksihan tämä olikin ihan selvä juttu!

Karhun mukaan kaikki sujui hyvin, vaikka toki hän joutuikin tekemään hakulomakkeiden ja työterveyslausuntojen hankkimisen lisäksi paljon paperityötä: työhistoriasta piti kirjoittaa kokonainen essee.

Mukaan tulivat kaikki työpaikat, lasten syntymät, hoitovapaat, kaikki sairaudet ja sairauslomat. Työnantaja joutui kirjaileman toisen selonteon työstä ja Karhun työnkuvasta.

Haku sujui hyvin ja nyt Karhulla on puoli vuotta "työn sankareille" räätälöityä eläkettä ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Aika oli muutenkin sopiva, sillä Karhun puoliso on ollut jo kolme vuotta eläkkeellä ja pari lastenlasta peruskouluikäisiä.

Villasukan kantapään opettelua

Varsinaista heikkoutta työuraeläkkeestä Karhu ei löydä.

– Onhan tässä se, että eläke on sitten se, mikä se on tähän asti, eikä se enää siitä nouse. Mutta minulla ei ole tätä kuin puoli vuotta, niin eipä tulot sieltä paljoa enää nousisikaan, vaikka töissä olisinkin.

– Ja kyllähän tämä on sellaisen henkisen vapautuksen tuonut!

Karhulla ei ole suuria suunnitelmia eläkevuosien varalle. Nyt ehtii hoitaa pihaa ja harrastaa kelloon katsomatta.

– Jotain uuttakin täytyy arkeen vielä tuoda. Jahka syksyn pimät tulevat, niin villasukan kantapään kutomisen ajattelin opetella. Pitää olla tavoitteita, "työn sankari" Karhu suunnittelee.

Mariinsky-teatterin taiteellinen johtaja ja kapellimestari Valeri Gergijev sai Putinilta mitalin.
Mariinsky-teatterin taiteellinen johtaja ja kapellimestari Valeri Gergijev sai Vladimir Putinilta työn sankarin mitalin vuonna 2013.Alexey Nikolsky / Ria Novosti / Kremlin Pool / EPA

Työn sankareita nimitetään taas

Ja kerrottakoon lopuksi, että työn sankarin arvonimi ei kadonnut Venäjältä Neuvostoliiton myötä. Presidentti Vladimir Putin otti sen uudelleen käyttöön vappuna 2013, jolloin prenikan rintaan sai viisi venäläistä työn sankaria.

Se oli neljä vähemmän kuin työuraeläkeläisiä on Suomessa.