80-vuotiaan Alpon ITE-taide hurmaa ympäri Eurooppaa: "Ajattelin, että pannaan esille, niin että muutkin näkee!"

Kauhajoelta löytyy savanni, jonne on neljännesvuosisadan aikana syntynyt yli sata romueläintä.

taide
ITE-taitelija Alpo Koivumäki
Jari Pussinen

Kauhajoen Nummijärvellä on savanni, jonka palmujen katveesta löytyy reippaasti yli sata eläintä. Neljännesvuosisadan aikana synnytetyt hahmot on rakennettu käytännössä jätteistä, vain harvoin tekijällä on ollut asiaa rautakauppaan.

Alpo Koivumäki toteuttaa sitä, minkä näkee. Muovi voi taipua villasarvikuonon koiveksi, traktorin renkaasta muotoutuu karhu tai krokotiili, öljytynnyristä vääntyy hirvi.

Puilla lämmittäminen on ollut tästä syystä vaikeaa.

– En meinaa saada polttopuita pesään, kun näen, että tuosta saisi sitä tai tätä. Kaiken minkä pesään laitan, katson tarkasti.

Ite-taidetta: kurki
Alpo Koivumäen savannin enimmäinen eläinveistos esittää kurkea. Jari Pussinen / Yle

Ensimmäinen veistos syntyi vuonna 1993 ja se oli kurki, jonka materiaali löytyi helposti kotipihalta: peltiä, rautalankaa, traktorin istuin ja muuta romua ja kaulaksi puunoksa. Oksan muoto vaikutti ratkaisevasti siihen, että työstä ei tullutkaan lentoon lähtevä vaan laskeutuva kurki.

Maanviljelyä ja kieliä

Alpo Koivumäki syntyi samana vuonna kun talvisota alkoi. Kotitaloa asutti 10 henkeä ja maata oli 12 hehtaaria.

Alle kouluikäisenä lapsuuden kivi- tai käpylehmät vaihtuivat oikeisiin ja Alpo ajautui maanviljelijäksi. Hän halusi pysyä kotona ja tehdä töitä isovanhempiensa, vanhempiensa ja tätiensä sukutilalla.

Koko tila oli yksin Alpon vastuulla aina 1980-luvulta sen lopettamiseen vuonna 1994. Vanhat tädit auttoivat minkä kykenivät.

Raskasta työntekoa helpottivat vilkas mielikuvitus ja lukuisat harrastukset aina runoilusta ja musiikista kielten opiskeluun.

Intohimo kieliin alkoi jo alle 10-vuotiaana ja jatkuu edelleen. Ensin koukutti englanti, sitten kuvioihin tuli ranska ja vähemmälle jääneet saksa ja venäjä.

Alpo opiskee lauseita ja tarkistaa, että kaikki menee oikein. Yllätävä apu on ollut Jehovan todistajien Vartiotorni-lehdistä.

Lehtiä on monella kielellä ja niissä on myös suomenkieliset tekstit, joista varmistun, että olen ymmärtänyt oikein.

Alpon myöhemmällä iällä kukkaan puhjennut taiteellisuus oli uinunut hänessä jo pienestä pitäen. Alle kouluikäisenä hän teki jo itse leikkikalunsa ja vesiväreillä syntyi lintuja. Mitään ei koskaan heitetty pois, kaikesta piti tehdä jotain.

Ite taidetta: Karhu
Savannilta löytyy myös karhu. Jari Pussinen / Yle

Veistokset olivat tämän kehityksen suora jatke.

ITE-taide: voimaa ja luovuuta

ITE-taide tulee tulee sanoista Itse Tehty Elämä. Ite-taiteilijat ovat ulkopuolisia, outsidereita.

Nimi tulee kansainvälisesti siitä, että he työskentelevät kirjaimellisesti taidemaailman ulkopuolella. Teokset syntyvät ja ovat esillä omassa arjen ympäristössä.

Ite-taiteilijat ovat itseoppineita, mikä tarkoittaa sitä, ettei heillä ole koulutusta taiteen tekemiseen, halua ja sielun paloa kylläkin.

Koko käsite syntyi Suomessa parikymmentä vuotta sitten, kun keräystä ja kartoitusta lähti tekemään Maaseudun sivistysliitto ja ITE-taiteen äidiksi kutsuttu Liisa Heikkilä-Palo.

ITE-taiteen äiti Liisa Heikkilä-Palo
ITE-taiteen äiti Liisa Heikkilä-PaloJari Pussinen / Yle

– Ei meillä ollut tuolloin aavistustakaan, miten ison asian äärellä me olimme, muistelee Heikkilä-Palo.

– Kun sitten materiaalia alkoi tulla ovista ja ikkunoista, olimme ensin ihastuneita, sitten kauhistuneita. Tajusimme, miten valtavaan kansalliseen aarteistoon olimme törmänneet. Suomen maaseudun ihmisten luovuus oli ääretön.

Kartoitus on ollut tarkkaa ja jatkunut nykypäivään. Missään muualla maailmassa kansantaidetta ei ole dokumentoitu tässä tarkuudessa ja laajuudessa.

Alpoismia

Alpo Koivumäen tyyli on alusta asti ollut tunnistevaa ja omanlaistaan.

Edes alkuvuosina Alpo ei epäillyt taitojaan. Hän ei myöskää koskaan ajatellut olevansa taiteilija tai osallistuvansa taide-elämään.

Suosio ja sen mukana tuomat monet kansainväliset näyttelyt ja mielenkiinto ovat olleet yllätyksiä ja hiljaisesta maalaispojasta on kasvanut puhelias herrasmies, joka liikkuu kaikissa piireissä jo varsin sulavasti.

Kielten osaaminen on matkoilla tullut tarpeeseen. Alpon veistoksista kuutisenkymmentä on ollut esillä maailmalla niin gallerioissa kuin museoissa muiden muassa Ranskassa, Saksassa ja Venäjällä. Alpo on hurmannut olemuksellaan ja kielitaidollaan myös kansainvälisen kultturiväen ja median. Hänestä on kertonut esimerkiksi maineikas taidekanava Arte.

Ranskalainen Alpon taiteen ystävä Jean-Noel Montagne on sanonut, että Alpo tekee kaukomaiden eläimiä ja nyt nuo eläimet vievät hänet matkoille.

Ite-taidetta: sapelihammastiikeri
Sapelihammastiikerit. Jari Pussinen / Yle

Alpo tekemistä ruokkii se, että ihmiset pitävät hänen töistään.

Jos veistokseni antavat jollekin nykyajan kiireiselle ihmiselle voimaa tai edes pysäyttävät katsomaan, niin onhan se hienoa!

Kesäisin, kun Alpon tontilla kävisi eniten väkeä, teokset ovat olleet näyttelyissä muilla mailla.

Tänä vuonna ne kaikki ovat kotona, koottuna taitelijan pihamaalle.

Alpon perunapelto on raivattu näyttelyalueeksi ja sinne on tehty haketetut polut.

Tässä on voimansa näyttänyt yhteisöllisyys: Kauhajoki-seuran, muiden kulttuuriyhdistysten aktiivit sekä kyläläiset, yli 30 henkilöä, ovat tehneet talkootyötä eli "kökkineet" näyttelyn eteen runsain mitoin.

Iloa ja hauskuutta

Alpon Savannilla ollaan ITE-taiteen syvässä ytimessä. Koko kylä on toteuttaa sitä, mitä yksi näkee.

Kaikilla on hauskaa ja kaikki on kivaa. Vaikka ITE-taide on siloittelematonta, raakaa ja raffia, se on usein ilmaisuvoimaltaan korkeataiteen kadehtimaa.

Sitä tehdään tosissaan mutta ei vakavissaan ja sen kyllästeaineena on nauru.

Alpon savanni on avoinna syyskuun loppuun.

Lue lisää tästä aiheesta:

Lakeuksien savanni