Analyysi: Laukaistaanko iso sinko vai tuleeko suutari? Torstai on suuri päivä Euroopan keskuspankissa, järeitä talouspäätöksiä ilmassa

Spekulaatiot pyörivät villeinä. Kommentaattorit neuvovat EKP:ta jopa jakamaan ilmaista rahaa kansalle, kirjoittaa taloustoimittaja Anna Karismo.

talous
EKP
Euroopan keskuspankki Frankfurtissa on pitkälti vastuussa euroalueen taloudesta, koska jäsenmaat ovat lykänneet vaikeita talouspäätöksiä, eikä euromailla ole esimerkiksi yhteistä budjettia, verotusta tai instituutioita. Kuvassa EKP:n vanhan pääkonttorin edessä oleva Euro-veistos.Yle

FrankfurtEuroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu torstaina yhteen vuoden tärkeimmistä kokouksistaan.

Talouden tarkkailijat uumoilevat keskuspankin valmistelevan uutta laajaa talouden elvytysohjelmaa, johon kuuluisi esimerkiksi koronlasku. Syynä on euroalueen moniongelmainen talous.

Euroalueen talouskasvu hyytyy. Esimerkiksi suurinta euromaata Saksaa uhkaa taantuma (siirryt toiseen palveluun). Vaikka korot ovat ennätyksellisen matalat, yritykset eivät käytä edullista lainarahaa ja investoi. Kuluttajahinnat junnaavat käytännössä paikoillaan, vaikka inflaation pitäisi päinvastoin kiihtyä hyvinä talousaikoina.

Kova brexit vaanii myöhemmin syksyllä. Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodassa panokset kovenevat.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn väläytti yhdysvaltalaisen Wall Street Journalin haastattelussa elokuussa (siirryt toiseen palveluun), että keskuspankista laukaistaan tänään torstaina "iso sinko" eli päätetään järeistä rahapolitiikan muutoksista kuten koronlaskusta.

Mario Draghi
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi antoi heinäkuun lopussa ymmärtää, että keskuspankilta on odotettavissa rahapoliittisia toimenpiteitä syksyllä.Ronald Wittek / EPA

Pörssit kärsivät, jos EKP ei toimi lupaustensa mukaan

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan keskuspankin on nyt käytännössä pakko toimia.

– Tähän kokoukseen kohdistuu niin suuret odotukset markkinoilta, että olisi erittäin tärkeää, että sieltä tulisi korkojen lasku ja selvää osviittaa siitä, että rahapolitiikka pysyy pitkään kevyenä, Kuoppamäki sanoo.

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on aiemmissa esiintymisissään tänä vuonna tehnyt selväksi, että uusia toimia tulee tarvittaessa syksyllä. Siksi markkinoiden odotukset ovat nyt huipussaan.

Draghilta odotetaan lupausten lunastamista ennen kuin uusi pääjohtaja Christine Lagarde aloittaa marraskuussa.

Jos EKP ei tee torstain kokouksessa mitään, sijoittajat saattavat pettyä keskuspankin päättämättömyyteen. Silloin pörssikurssit voivat laskea voimakkaastikin.

– EKP:n odotetaan kertovan, että korot pysyvät matalina pitkään, ehkä vuosia tästä eteenpäin, Kuoppamäki kertoo.

"Tärkeintä on hyvä viestintä"

Suuren suomalaisen sijoittajan, eläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber korostaa, että keskuspankin tehtävä ei ole miellyttää sijoittajia.

– EKP:ssa on erittäin päteviä ammattilaisia tekemässä analyysiä. Tärkeintä on, että pankki kommunikoi päätöksensä selvästi, jotta sen kommunikaation jälkeen ei synny epäselvyyksiä tai tule kriisiä, Huber sanoo.

Satu Huber
EKP:n rahapolitiikan liikkumavara on nyt niin pieni, että EU:n jäsenmaiden ja muiden instituutioiden pitäisi alkaa toimia talouden turvaamiseksi, eläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber sanoo.Markku Pitkänen / Yle

Minkälaista sellainen hyvä viestintä on?

– Jos he tiputtavat korkotasoa, niin selittävät miksi ja mitkä ovat näkymät tästä eteenpäin. Tai jos he eivät tiputa korkotasoa, niin selittävät myös silloin, miksi niin ei tehdä, Huber sanoo.

Vaikeasta tilanteesta kertoo myös se, että keskuspankkiirit ovat poikkeuksellisen erimielisiä (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi Saksan, Hollannin ja Ranskan keskuspankkiirit ovat tyynnytelleet elvytysintoa ja kommentoineet, että pienemmilläkin liikkeillä selvittäisiin.

Monet ekonomistit ja asiantuntijat varoittavat, että korkojen madaltumisen jatkuminen (siirryt toiseen palveluun) ja keskuspankin takaama elvytys voivat olla vaarallisia kokonaistaloudelle.

Kuluneen viikon ajan keskuspankista ei ole hiiskuttu enää mitään, koska ylimmän päättävän elimen eli neuvoston jäsenillä on niin kutsuttu hiljainen jakso ennen torstain kokousta. Neuvostossa rahapolitiikasta päättävät kaikkien euroalueen keskuspankkien johtajat.

Näin koronlasku vaikuttaa pankkiasiakkaisiin

EKP:lle ongelma on, että talletuskorot ovat jo nyt negatiiviset, -0,4 prosenttia.

Kun korko on negatiivinen, liikepankit joutuvat maksamaan Euroopan keskuspankille siitä, että ne saavat säilöä ylimääräiset varansa EKP:hen turvaan. Tämän pitäisi kannustaa pankkeja lainaamaan varoja keskuspankkitalletusten sijaan markkinoille – esimerkiksi yrityksille investointeihin.

Sitä ne eivät juurikaan ole tehneet. Toistaiseksi negativiisen koron piristävä vaikutus on ollut heikko.

Myös tavallisen pankkiasiakkaan kannalta negatiivinen korko voi koitua ongelmaksi.

Yleensä pankit siirtävät ylimääräiset kulunsa asiakkaille. Esimerkiksi Sveitsissä ja Tanskassa varakkailta asiakkailta peritään jo korvausta rahojen tallettamisesta.

Suomessakin on ehdoteltu, että talletuksista alettaisiin periä asiakkailta rahaa negatiivisten korkojen aikana.

Toistaiseksi ideat on tyrmätty. Mutta jos EKP laskee korkoa entisestään, riski pankkipalvelujen kallistumisesta kasvaa. Pankit voivat periä kuluja asiakkailta erilaisina palvelumaksuina.

– Vielä tämän kevennyksen jälkeen pidän melko epätodenäköisenä, että Suomessa tultaisiin näkemään negatiivisia talletuskorkoja [yksityisasiakkailla], Kuoppamäki sanoo.

EKP on pitänyt euroalueen talouden tolpillaan

Keskuspankilla on koronlaskun lisäksi useita muitakin keinoja vaikuttaa talouteen. Se voi käynnistää arvopaperiostot eli esimerkiksi valtioiden ja yksityisen sektorin velkakirjojen ostot uudelleen.

EKP on viime vuosien aikana pönkittänyt euroalueen taloutta joukkovelkakirjojen osto-ohjelmilla. Uutta rahaa on pumpattu markkinoille ohjelmien kautta tuhansia miljardeja euroja, ja EKP:n tase on moninkertaistunut vuosikymmenessä.

EKP:n tase
Euroopan keskuspankki on luonut uutta rahaa ja työntänyt sitä markkinoille. Pankin tase on nelinkertaistunut finanssikriisin jälkeen.Eemil Friman / Yle

Osto-ohjelmat lopetettiin viime vuoden lopussa. Nyt keskuspankki ainoastaan sijoittaa erääntyvistä valtionlainoista saamansa varat uudelleen. Uusia pääomia ei vapauteta.

Kohdistettuja tukia pankeille tai kansalaisille?

EKP voi myös tukea pankkeja eli antaa niille lainaa edullisin, pitkäaikaisin rahoitusehdoin. Tarkoitus on kannustaa pankkeja lisäämään yritysten luototusta.

Tällaisia operaatioita se käynnisti jo muutama vuosi sitten. Nyt keskuspankki joutuu pohtimaan, tarvitaanko pankkitukea lisää.

Viime aikoina on puhuttu myös niin kutsutusta helikopterirahasta (siirryt toiseen palveluun). Nimensä mukaisesti sen idea on ikään kuin tiputtaa kansalaisille rahaa taivaalta.

Keskuspankki voisi rahoittaa kansalaiten kulutusta suoraan jakamalla näille rahaa tileille. Näin raha lähtisi kiertämään ja kuluttajahinnat alkaisivat nousta.

Helikopteriraha voisi korvata keskuspankin arvopaperiostoja, joilla on tuettu jäsenmaita ja pankkeja.

Lue täältä (siirryt toiseen palveluun) Akateeminen talousblogi tai täältä (siirryt toiseen palveluun) Palkansaajien tutkimuslaitoksen analyysi helikopterirahasta.

Jäsenmaiden pitäisi toimia

Sekä Huberin että Kuoppamäen mielestä suurilta eurooppalaisilta valtioilta tarvittaisiin nyt vetoapua EKP:lle. Niiden pitäisi elvyttää ja tehdä isoja rakenteellisia uudistuksia talouden turvaamiseksi.

– Pitäisi myös katsoa EU-komission, parlamentin ja jäsenmaiden suuntaan, ja vaatia sieltä parempaa yhteistyötä valtioiden finanssipolitiikassa, Huber sanoo.

Esimerkiksi komissio suunnittelee jo tiettävästi taloussääntöjen höllentämistä niin, että jäsenmaat saisivat enemmän liekaa toteuttaa omaan talouteensa sopivia talousuudistuksia.

Pasi Kuoppamäki
Saksan valtion talous on jo pitkään ollut selvästi ylijäämäinen. Jos Saksa alkaisi nyt elvyttää, se auttaisi koko Eurooppaa, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.Markku Pitkänen / Yle

– Etenkin Saksan pitäisi käyttää finanssipolitiikkaa rohkeammin. Sieltä on annettu hieman vihreää valoa, että jos taloustilanne heikkenee, niin se laatisi elvytyspaketin, Kuoppamäki sanoo.

Vaatimukset elvytyksen käynnistämisestä lisääntyvät myös Saksan s (siirryt toiseen palveluun)isällä.

– Elvyttämällä kysyntäänsä Saksa elvyttäisi myös Euroopan kysyntää. Sen talouden ja teollisuuden alihankintalonkerot ovat syvällä koko Euroopassa, Huber sanoo.

Yhteisvaluutta euron päätöksentekojärjestelmä on kankea reagoimaan talouden muutoksiin. Eurojärjestelmä toimii parhaiten, kun ollaan ajautumassa kriisiin. Normaaliaikoina ja taantumien edellä jäsenmaat lykkäävät päätöksiä.

– Kriisissä on saatu isojakin ratkaisuja ja uusia pelastuspaketteja aikaan, Kuoppamäki sanoo.

– Silloin keskuspankki on se, joka pystyy toimimaan ja elvyttämään taloutta, kun muilla toimijoilla vie aikaa.

Keskuspankin tarjoama tuki on kuitenkin hidastanut valtiontalouksien uudistamista. Jäsenmaiden hallitusten ei ole tarvinnut tehdä vaikeita päätöksiä, kun keskuspankki on ollut turvana.