Syyttäjä vaatii sakkoa tai ehdollista Raaseporin tasoristeysonnettomuudessa kuskina olleelle varusmiehelle – kuljettaja kiistää syytteet

Onnettomuus tapahtui Raaseporissa vuoden 2017 syksyllä.

Raaseporin tasoristeysturma
Raaseporin onnettomuus tasoristeys ilmakuva 2
Raaseporin tasoristeysonnettomuus sattui syksyllä 2017.Jaani Lampinen / Yle

Syyttäjä vaatii tuntuvaa sakkorangaistusta tai ehdollista vankeutta miehelle, joka kuljetti Puolustusvoimien kuorma-autoa Raaseporissa sattuneessa tasoristeysonnettomuudessa.

Raaseporissa kaksi vuotta sitten sattuneen tasoristeysonnettomuuden käsittely on alkanut tänään Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui syksyllä 2017, kun henkilöjuna törmäsi Puolustusvoimien miehistönkuljetusautoon Skogbyn tasoristeyksessä Raaseporissa.

Kuorma-autoa kuljettaneen varusmiehen epäillään syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kolmeen kuolemantuottamukseen.

Kihlakunnansyyttäjä oli aiemmin päättänyt, että tapauksesta ei nosteta syytteitä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä kuitenkin kumosi päätöksen keväällä.

Turman käsittely jatkuu käräjäoikeudessa keskiviikkona muun muassa silminnäkijälausunnoilla.

Syyttäjä: Kuljettajan olisi pitänyt varmistua, ettei junaa ole tulossa

Syyttäjä katsoo, että kuorma-autoa kuljettaneen varusmiehen olisi pitänyt ymmärtää, että ohjaamosta ei pysty näkemään oikealta mahdollisesti lähestyvää junaa.

Kuljettajan olisi pitänyt pyytää jotain toista ohjaamossa olevaa katsomaan, ettei juna ole tulossa tai menemään ulos ohjaamaan ylitystä.

Kuljettaja on kiistänyt kaikki syytteet. Hän ei halua tulla kuulluksi oikeudessa, vaan on jättänyt oikeudelle kirjallisen vastauksen.

– Syytetty ei tiennyt, eikä hänen olisi pitänyt tietää, että junan havaitseminen kuljettajan paikalta ei ollut mahdollista, kirjallisessa vastauksessa sanotaan.

– Päämieheni kiistää syytteet, sillä hän ei ole menetellyt tuottamuksellisesti eikä näin ollen ole tuottamuksellaan tätä onnettomuutta aiheuttanut. Eli siinä on ollut kysymys tapaturmasta ja lain mukaan tapaturmasta ei rangaista, toteaa syytetyn asianajaja Mikko Puhakka.

Asianajajan mukaan kuljettaja ei olisi voinut tehdä mitään eikä risteyksen vaarallisuudesta oltu keskusteltu varuskunnassa. Samaa risteystä oli käytetty esitutkintamateriaalin mukaan myös edellisenä päivänä.

– Esitutkinnassa tehty rekonstruktio osoittaa, että onnettomuusajoneuvoa kuljettaneella ei ole ollut missään vaiheessa mahdollisuutta konkreettisesti nähdä junaa, syytetty sanoi esitutkinnassa.

Syytetty vetoaa kirjallisessa vastauksessaan risteyksen vaarallisuuteen ja Puolustusvoimien puutteelliseen riskienarviointiin.

– Harjoitukseen kuuluneita tasoristeysten ylittämisiä ei tunnistettu riskeiksi, eikä ylitettäviä tasoristeyksiä nimetty riskienarvioinnissa, jotta niistä olisi voitu varoittaa varusmiehiä, vastauksessa sanotaan.

– Harjoitusta ennen tai sen aikana Puolustusvoimat ei varoittanut harjoitukseen osallistuneita varusmiehiä kyseisen tasoristeyksen vaarallisuudesta.

Puolustus: Risteyksessä ajettu ilman apukuljettajaa

Puolustuksen mukaan onnettomuuden jälkeisissä tutkimuksissa on havaittu, että Skogbyn tasoristeystä ei voi ylittää turvallisesti ilman, että apukuljettaja tähystää junan tulosuuntaan. Vastauksessa huomautetaan, että aika ajoin Puolustusvoimien maastokuorma-autoilla on ajettu risteyksessä niin, ettei kyydissä ole ollut apukuljettajaa.

– Vallinneen käytännön mukaan Puolustusvoimissa siis ainakin sallittiin – ja organisaation hierarkkinen rakenne huomioiden todennäköisesti myös edellytettiin tai käskettiin – että tarvittaessa maastokuorma-autojen kuljettajat ylittävät kyseisen tasoristeyksen ilman tähystävää apukuljettajaa, vastauksessa sanotaan.

Puolustuksen mukaan esimiesten tai Puolustusvoimien taholta missään vaiheessa ei ollut edellytetty, että tasoristeystä ylittäessä jonkun pitää mennä ulkopuolelle katsomaan, ettei junaa tule.

– Syytetyn menettely tasoristeykseen onnettomuustilanteessa ajettaessa ei ollut poikkeavaa eikä huolimattomampaa verrattuna siihen, millä tavalla hän ja joukon muut kuljettajat olivat tasoristeyksen aikaisemmin harjoituksen aikana ylittäneet.

Syyttäjä ja puolustus erimielisiä näkyvyydestä onnettomuushetkellä

Syytetty on vedonnut myös muiden kuorma-autossa olleiden kertomuksiin, joiden mukaan näkyvyys onnettomuushetkellä oli huono, eikä kukaan ohjaamossa olleista reagoinut lähestyvään junaan. Puolustus katsoo, että syyttäjän väite, että onnettomuushetkellä näkyvyys olisi ollut ainakin joitakin satoja metrejä, ei pidä paikkaansa.

Syytetty on sanonut kuulustelussa, ettei huomannut lähestyvää junaa. Myöskään toinen ohjaamossa ollut varusmies ei ollut huomannut mitään.

– Muistan, että oli erittäin huono sää. Lähdimme liikkeelle ja lähestyimme junarataa hiljaisella nopeudella. Kukaan hytissä olleista ei reagoinut millään muotoa. Auto liikkui hiljaisella nopeudella ja mitään syytä ei ollut pysähtyä, varusmies kertoi.

Hän sanoi katsoneensa junaradalle päin.

– Muistan, että katsoin oikealle junan tulosuuntaan, mutta en nähnyt mitään, enkä kuullut mitään. Sitten, kun automme oli junaradalla, niin sitten jysähti.

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) raportin mukaan Raaseporin onnettomuuden aikaan oli hämärää ja satoi räntää.

Käräjäoikeus tekee tänään iltapäivällä katselmuksen onnettomuuspaikalle.

Risteys tiedettiin vaaralliseksi

Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen mukaan Skogbyn risteys oli luokiteltu vaaralliseksi. Siinä ei ollut puomia tai muita varoituslaitteita, ja lisäksi puomin puuttumisesta ilmoittava liikennemerkki puuttui.

STT:n tietojen mukaan eri viranomaiset ovat onnettomuuden jälkeen ihmetelleet, miksi Uudenmaan prikaati käytti vaaralliseksi tiedettyä Skogbyn risteystä, kun lähellä oli vaihtoehtoinen reitti radan yli. Uudenmaan prikaati ei halunnut antaa STT:lle haastattelua onnettomuudesta.

Voit tarkastella onnettomuuspaikkaa tarttumalla allaolevaan kuvaan hiirellä. Kuvan aloituskohta näyttää suunnan, josta miehistönkuljetusauto oli tulossa. Juna lähestyi tasoristeystä takaviistosta oikealta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Juna on tullut kuvassa oikealta.<br />Voit liikkua kuvassa hiirellä tai liikuttamalla sormella
Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Risteyksen vaarallisuutta lisäsi myös sen muoto. Onnettomuuspaikalta katsottuna junarata kohtaa autotien viistosti takaoikealta. Maastokuorma-auton kuljettajan paikalta oli lähes mahdotonta nähdä takaviistosta lähestyvää junaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Juna on tullut kuvassa oikealta.<br />Voit liikkua kuvassa hiirellä tai liikuttamalla sormella
Kuva: Paula Tiainen / Yle

Skogbyn tasoristeys on tarkoitus sulkea pysyvästi

Raaseporin Skogbyn tasoristeys suljettiin autoilta lähes heti syksyllä 2017 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Kyseessä oli väliaikainen ratkaisu, mutta ylitarkastaja Jarmo Koistinen Väylävirastosta arvioi, että risteys ei enää palaudu tieliikenteen käyttöön.

– Tämänhetkisen tiedon mukaan risteys on tarkoitus sulkea lopullisesti, Koistinen sanoo STT:lle.

Junaradan kanssa risteävällä autotiellä on tällä hetkellä huomiomerkein varustetut aidat, joissa ilmoitetaan tasoristeyksen sulkemisesta. Aitojen takana on koko tien tukkiva ainakin toista metriä korkea sepelikasa molemmin puolin rataa.

Koistisen mukaan tasoristeyksiä oli pää- ja sivuradoilla viime vuoden lopulla noin 2 700. Niistä vartioimattomia, eli ilman puomia tai valo- ja äänivaroituslaitteita, oli reilut 2 000. Iso määrä johtuu Suomen harvasta asutuksesta.

– Tasoristeyksiä on edelleen paljon yksityisteillä, jotka saattavat johtaa yhteen tai kahteen taloon. Vaaralliseksikaan havaittuja risteyksiä ei voida noin vain sulkea, sillä yksityistienpitäjällä on tasoristeysoikeus.

Päivitämme uutista.

Lue lisää:

Raaseporin traaginen tasoristeysturma tänään käräjillä – kolme varusmiestä kuoli, kun henkilöjuna törmäsi Puolustusvoimien ajoneuvoon

Kolmen varusmiehen kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta nostetaan sittenkin syytteet kuorma-auton kuljettajalle

Vuosi Raaseporin tasoristeysonnettomuuden jälkeen – uusi "hätänumero" ja neljä muuta asiaa, joihin Raaseporin tasoristeysonnettomuus vaikuttaa

Onnettomuustutkintakeskus Raaseporin turmasta: Vaarallisin tutkimamme tasoristeys, maastokuorma-auton kuljettajan oli lähes mahdotonta nähdä takaviistosta lähestyvää junaa