Ydinvoiman rahoitus voi kohta vaikeutua – Valtaosa EU-maista pitää Suomen johdolla ydinvoimaa "vihreänä", mutta parlamentti on aivan toista mieltä

EU haluaa kiihdyttää investointeja ilmastoteknologiaan rahoitusalan ekomerkin avulla.

ilmastonmuutos
Grohnde kärnkraftverk emmerthal i Niedersachsen i november 2015.
Kuvassa on Grohnden ydinvoimala Hannoverin lähellä Saksassa. Stefan Rampfel / EPA

Uusien ydinvoimaloiden ja ydinvoimaa omistavien yritysten rahoitus voi vaikeutua EU:ssa.

Näin saattaa käydä, mikäli EU:n parlamentti ja komission tekninen asiantuntijaryhmä saavat tahtonsa läpi merkittävän lakipaketin valmistelussa.

Paketti tunnetaan nimellä kestävän rahoituksen suunnitelma. Tavoitteena on laatia pankkien ja rahoituslaitosten käyttöön eräänlainen ekomerkki.

Sen avulla sijoittajat voisivat erottaa nykyistä helpommin ilmaston kannalta hyvät ja huonot investointikohteet toisistaan.

Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että tavallisen piensijoittajan tai ison eläkeyhtiön olisi helppo tunnistaa, mitkä rahastot tai yritykset ovat ilmastoystävällisiä.

Myös viherpesun pitäisi vähentyä rahoitusalalla, arvioi hankkeen käynnistänyt Euroopan komissio.

Ekomerkkiä varten EU laatii paraikaa luokitusta vihreistä sijoituskohteista. Päämääränä on, että rahaa virtaa entistä enemmän fossiilisten polttoaineiden sijaan esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaan.

Energia-ala pitää lakipakettia tarpeellisena, mutta on huolissaan sen yksityiskohdista. Pahin kipupiste on ydinvoima.

Euroopan parlamentti sekä komission asettama tekninen asiantuntijaryhmä eivät ole kelpuuttaneet ydinvoimaa kestävien energiamuotojen luetteloon.

Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esa Hyvärinen huomauttaa, että vielä vuosi sitten komissio julkaisi tiedonannon, jonka mukaan tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä EU:ssa nojaa uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan.

– On aika outoa, että nyt kaikki päästöttömät energiamuodot eivät olisikaan kestävien energialähteiden listalla, hän sanoo.

Samanlainen varjo leijuu myös jätteenpolton, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä sähkön ja kaasun siirtoyhteyksien yllä.

Ydinvoima ei ole kelvannut parlamentille ja komission asiantuntijaryhmälle korkea-aktiivisen käytetyn ydinpolttoaineen, eli tutummin ydinjätteen, vuoksi.

Sähkön tuottaminen ydinvoimalla ei aiheuta ilmastolle haitallisia co2-päästöjä. Komission alkuperäisessä esityksessä ydinvoimaa ei suljettu pois.

Esa Hyvärinen, Fortumin yhteiskuntasuhteiden johtaja.
Fortumin mukaan kestävän rahoituksen lakipaketin pitäisi olla neutraali suhtautumisessa eri energiateknologioihin, sanoo yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esa Hyvärinen.Sini Järnström/ Yle

Mainehaitta mutkistaisi rahoitusta

Lakipaketin taustalla on EU:n tarve saada rutkasti lisää yksityistä rahaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Komissio on arvioinut, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2030 edellyttää EU-maissa 180 miljardin euron vuotuiset lisäinvestoinnit vähähiilisiin kohteisiin.

Lisäksi pankeilla on kova tarve saada konkreettinen ja vertailukelpoinen listaus ilmastoystävällisistä sijoituksista, sillä sijoittajat kyselevät yhä tiuhempaan esimerkiksi rahastojen kestävyyden perään.

Valmistuessaan kestävän rahoituksen paketti on suositus. Ydinvoimaa saisi siis jatkossakin rahoittaa ja rakentaa EU-maissa.

Ekoleiman ulkopuolelle jääminen tarkoittaisi kuitenkin mainehaittaa ydinvoimalle, mikä voisi säikäyttää osan sijoittajista.

Lisäksi viherleima vaikuttaisi todennäköisesti julkisten rahoituslaitosten, kuten Euroopan investointipankin, lainapäätöksiin.

– Jos ydinvoima ei ole kestävien listalla, rahoituksen hankkiminen saattaa hankaloitua, tiivistää Hyvärinen.

Käytännössä rahaa voisi olla aiempaa vähemmän tarjolla ydinvoimahankkeisiin tai siitä pitäisi maksaa nykyistä kovempaa korkoa.

Asia on tärkeä Fortumille, sillä yhtiöllä on merkittävät ydinvoimaomistukset Suomessa ja Ruotsissa.

Yhtiön on määrä päättää lähiaikoina, hakeeko se jatkolupaa Loviisan kahdelle ydinreaktorille.

Ydinvoiman jääminen ekomerkin ulkopuolelle olisi EU-jäsenmaista kovin isku Ranskalle, joka tuottaa 75 prosenttia sähköstään ydinvoimalla.

Suomen ratkaisuehdotus sai kannatusta

EU:ssa isot lakihankkeet kulkevat mutkikasta polkua, jossa komission esitykseen ottavat kantaa sekä parlamentti että jäsenvaltioiden muodostama neuvosto.

Kestävän rahoituksen lakipaketissa on nyt käynnissä jäsenmaiden yhteisen kannan viimeistely.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaana tärkeässä asemassa neuvotteluissa. Keskiviikkona jäsenmaat hyväksyivät suurlähettiläiden kokouksessa Suomen ratkaisuehdotuksen, jossa ydinvoimaa ei suljeta pois ekomerkin piiristä.

EU-asioita seuraavan Politico-lehden mukaan ydinvoimavastaiset maat Saksa, Itävalta ja Luxemburg äänestivät Suomen esitystä vastaan.

Kestävän rahoituksen paketti kuuluu Suomessa valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) pöydälle.

– Komissiolla on aika selkeä esitys ja kanta siihen, että kun haemme hiilineutraalia EU:ta vuonna 2050, ydinvoima on yhtenä tekijänä kokonaisuudessa. Sen vuoksi olisi erittäin loogista, että ydinvoima olisi tässä mukana, Lintilä sanoi Ylen haastattelussa ennen jäsenmaiden välisiä neuvotteluita.

Lopullinen sopu sorvataan jäsenmaiden, komission ja parlamentin välisissä neuvotteluissa, niin kutsutuissa trilogeissa.

Suomen tavoitteena on, että paketista päästään sopuun vuoden loppuun mennessä. Lopullisesti paketin on määrä tulla voimaan vuonna 2023.

Tilastografiikka
EU-mailla on edessä mittavat investoinnit ydinvoimaan, mikäli ydinvoima halutaan pitää osana energiapalettia.Mikko Airikka | Yle

Ydinvoimalla iso rooli ilmastotyössä

Komissio on todennut aiemmin, että ydinvoimaa tarvitaan edelleen aurinko- ja tuulivoiman rinnalla, mikäli EU mielii saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.

Komission visiossa ydinvoima voisi kattaa tuolloin 15 prosenttia EU:n sähköntarpeesta, kun uusiutuvien osuus olisi 80 prosenttia.

Visio vaatisi kuitenkin 400 miljardin euron investoinnit uusiin ydinvoimaloihin, sillä nykyiset voimalaitokset poistuvat pitkälti käytöstä 2050 mennessä.

Siksi ydinvoiman asema kestävän rahoituksen luokituksessa voi pitkällä tähtäimellä osoittautua merkittäväksi.

Toisaalta tuleva linjaus voi vaikuttaa myös EU:n omien ilmastotavoitteiden kiristämiseen.

Komissio on esittänyt, että EU tähtäisi hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Poliittista sopua ei ole toistaiseksi syntynyt, sillä Puola, Unkari, Tsekki ja Viro vastustavat tavoitetta.

– Jos ydinvoima luokiteltaisiin kestäväksi energiamuodoksi kestävän rahoituksen suunnitelmassa, viimeistenkin vastahakoisten maiden olisi helpompi hyväksyä hiilineutraaliustavoite, arvioi Brysselissä työskentelevä EU-asioiden päällikkö Joona Turtiainen Energiateollisuus ry:stä.

Esimerkiksi rankasti kivihiilestä riippuvainen Puola kaavailee kuuden reaktorin (siirryt toiseen palveluun) rakentamista maahan tulevaisuudessa hiilen osittaiseksi korvaajaksi.

Ydinvoima kattaa nyt noin neljänneksen EU-maiden sähköntarpeesta. Alueella on toiminnassa yli 120 ydinvoimalaa.

Lue myös:

Ydinvoima tekee paluuta EU:ssa – Komission energiajohtaja Ylelle: Ilmastopäästöjen nollaaminen vaatisi kymmeniä uusia laitoksia

Kaikki keinot käyttöön: EU haluaa nollata päästönsä vuoteen 2050 mennessä