Ruotsin talouskasvu hidastuu ja työttömyys nousee, mutta keskuspankin pääjohtaja torjuu puheet maan ajautumisesta laskukauteen

Valtiopäivät avataan tänään. Hallitus pääsee tekemään budjettia näkymissä, joihin Ruotsissa ei ole viime vuosina totuttu.

Ruotsi
Sergelin tori kuvattuna Tukholmassa vuonna 2010.
Sergelin tori kuvattuna Tukholmassa vuonna 2010. AOP

TukholmaRuotsalaisten tiedotusvälineiden otsikot ovat piirtäneet synkän ja myrskyisen kuvan tulevista ajoista.

“Myrskypilvet nousevat“

“Hyvät ajat ovat ohi ja Ruotsi luisuu kohti talouden alamäkeä”

“Kylmät suhdannetuulet puhaltavat Ruotsin ylle”

Kommentteja kuuntelemalla tulee tunnelma, että talous äkkijarruttaa. Synkentynyt tunnelma tarttuu helposti. Vien verhot pesulaan ja liikkeen pyörittäjä vaikuttaa huolestuneelta.

– Oletko jo kuullut, että meillä menee nyt huonommin kuin aikoihin? Radiossa sanottiin, että työttömyys vaan nousee, yrittäjä sanoo.

– No onko se näkynyt täällä, kysyn.

– Ei se vielä ole näkynyt, mutta ei siinä mene kauaa. Kohta ihmiset taas pesevät mieluummin paitansa itse, mies huokailee.

Näkymä kadulta.
Kirsi Heikel / Yle

Ankeaa tunnelmaa ovat luoneet nämä uutiset:

Nämä näkymät eivät tunnu kuitenkaan masentavan Ruotsin keskuspankkia, joka julkaisi torstaina talousennusteensa. Sen mukaan talouden kasvu hidastuu ja työttömyys kasvaa, mutta ei mitenkään merkittävästi.

Keskuspankki kertoi viime torstaina, että se nostaa suunnitellusti korkoa vuodenvaihteen tienoilla.

Kysyimme keskuspankin johtajalta Stefan Ingvesiltä, mikä talouden tilanne on.

Onko Ruotsi matkalla taantumaan kuten moni povaa?

Ei ole. Ruotsin taloudella on ollut monta erityisen hyvää vuotta takana. Kasvu on nyt siihen verrattuna matalampaa, mutta ollaan kuitenkin lähellä viime vuosien keskimääräistä kasvua.

Työttömyys nousee myös meidän arviomme mukaan. Uskomme, että se nousee seitsemään prosenttiin, mutta meistä se on yhä varsin matala.

Mikä on suurin tekijä, joka selittää työttömyyden kasvua?

Se johtuu kohtaanto-ongelmasta. Jos henkilöllä on hyvä koulutus, hän on syntynyt Ruotsissa ja on insinööri tai vastaava ammatiltaan, niin heillä on täystyöllisyys. Työllistyminen on vaikeaa heille, jotka ovat vastikään tulleet maahan ja joiden koulutus on matala.

Mikä on suurin riski Ruotsin taloudelle tällä hetkellä?

Suurin riski tulee maailmalta ja siitä, miten kansainvälisen kauppapolitiikan kiistat ratkaistaan. Olemme täysin riippuvaisia siitä, mitä isot maat päättävät tehdä tai jättää tekemättä. Sama koskee Suomea.

Meidän kaltaisten maiden täytyy sopeutua uuteen tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Olemme liian pieniä maita, jotta meillä olisi vaikutusvaltaa siihen, miten maailma toimii.

Ruotsin keskuspankin ohjauskorko on -0,25 prosenttia. Jos huonot ajat koittavat, keskuspankki voi yleensä auttaa laskemalla korkoa. Mutta korko on jo miinuksella. Ette nostaneet koroa, kun talous kasvoi vahvasti. Mitä ajattelet nyt tästä päätöksestä?

Silloin meillä oli inflaatio kaukana kahden prosentin tavoitteesta. Näkymä oli, että inflaatio oli myös laskusuunnassa koko ajan.

Siinä maailmassa, missä silloin elettiin, oli erittäin tärkeää saada inflaatio korkeammaksi. Onnistuimme siinä. Olihan se erittäin suuri toimenpide.

Tällä hetkellä näkymä on, että nostamme korkoa suunnitelman mukaan loppuvuoden aikana, viimeistään alkuvuodesta.

Entä näkymä globaalisti, ajautuuko maailmantalous taantumaan?

Arvioimme, että talouden kasvu tulee globaalisti olemaan noin 3,5 prosenttia. Meistä se on kohtuullinen kasvu.

On iso ero siinä, miten julkisuudessa puhutaan, kuin taantuma olisi tulossa ja miten asiat todellisuudessa ovat. Julkinen keskustelu värittyy suurten, vaikeiden kauppapoliittisten kysymysten takia.

Mikä merkitys julkisella keskustelulla juuri nyt on?

Jos on tarpeeksi negatiivinen, sillä saa kyllä pilattua hyvän suhdanteen. Sehän huononee pelkästään keskustelun takia.

Avoimelle taloudelle, kuten Ruotsille, on tietysti merkitystä sillä, mitä ympärillämme tapahtuu. Meistä asiat eivät ole niin huonosti, kuin julkisessa keskustelussa väitetään.

Tunnet hyvin myös Suomen tilanteen, millaisena pidät Suomen talouden tilannetta tällä hetkellä?

Suomessakin on menossa suhteellisen hyvät ajat ja vaikea vaihe on takana. Talouden sopeuttaminen on teillä nyt tehty. Taloudellinen kehitys näyttää aika samanlaiselta Suomessa ja Ruotsissa tällä hetkellä.

Ruotsin keskuspankin johtaja Stefan Ingves.
Ruotsin keskuspankin johtaja Stefan Ingves.Kirsi Heikel / Yle

Hallitus esittelee ensi viikolla budjettinsa

Tilanne tuo joka tapauksessa paineita hallituksen päätöksille tulevasta budjetista. Nyt päätöksiä on tekemässä neljä puoluetta, jotka eivät edusta perinteiseen tapaan joko oikeistoa tai vasemmistoa.

Sosialidemokraatit ja ympäristöpuolue muodostavat hallituksen liberaalien ja keskustapuolueen kanssa muodostetun yhteistyösopimuksen turvin.

Ruotsin hallitus esittelee ensi viikolla ensimmäisen koko vuotta koskevan budjettinsa. Tähän asti hallitus on toiminut muokkaamallaan budjetilla, jonka alunperin laativat maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit viime syksynä.

Ruotsissa on arvioitu, että budjetissa ei ole paljoakaan liikkumavaraa, jos hallitus aikoo pitää kiinni ylijäämätavoitteestaan. (siirryt toiseen palveluun)

Hallitus on jo luvannut keskustapuolueelle ja liberaaleille, että hyvätuloisilta poistetaan lisävero ensi vuoden alusta. Lisäksi on sovittu eläkeläisten verotuksen keventämisestä.

Lisää rahaa tarvitaan muun muassa rikollisuuden torjumiseen ja puolustukseen. Sosialidemokraattien arvioidaan haluavan saada budjettiin oman kädenjälkensä eli satsauksia kuntiin, hoitoalaan, kouluun.

Ruotsin valtiopäivätalo Tukholmassa.
Ruotsin valtiopäivätalo Tukholmassa.Mauritz Antin / EPA

Tuuli puhaltaa myös politiikan syksyssä

Hallituspuolueet sopivat yhteisestä ohjelmasta vuoden alussa. Liberaalien puheenjohtaja Nyamko Sabuni on jo ehtinyt sanoa, että jos talous kääntyy laskuun, on hallituksen mietittävä uudelleen, mitä tehdään.

Siinä tapauksessa liberaalien mielestä on tärkeintä vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä. Liberaaleille sopisi luopua sovitusta vuorotteluvapaasta, joka on ympäristöpuolueen lempilapsi.

Liberaalit olisivat valmiit myös perumaan perheille luvatut kolme ylimääräistä vapaapäivää, mikä on puolestaan ollut sosialidemokraattien ajama lisä.

Syksyyn tuo jännitystä myös se, että liberaalien tuesta hallitukselle päätettiin edellisen puheenjohtajan Jan Björklundin johdolla.

Puolueen uusi puheenjohtaja Nyamko Sabuni ja maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson ovat tavanneet. Kristersson on julkisestikin vedonnut Sabuniin, jotta tämä kääntäisi kelkkansa ja palaisi porvaripuolueiden joukkoon. Silloin hallitus kaatuisi.

Ruotsissa on tänä syksynä syytä siis seurata, nouseeko myrsky talouden lisäksi myös politiikassa.