Toimittaja testasi fitnessmittarin ja jäi koukkuun alle viikossa – sitten selvisi, ettei sen eikä minkään vastaavan laitteen unimittaus mittaa unta

Itsensä mittaamiseen voi kehittyä riippuvuus. Oletko sinäkin mittarisi orja? Onko kyseessä hyvä vai paha riippuvuus? Kerro mielipiteesi jutun lopussa.

mittauslaitteet
fitnessmittari kuvitus
Kävin mittaritestin aikana kuntosalin lisäksi kävely- ja juoksulenkeillä.Antro Valo / Yle

Se alkoi viattomista kokeiluista.

Käytin fitnessmittaria aluksi vain lenkillä tai salilla – en aina silloinkaan. En tutustunut sen mukana tulleeseen sovellukseen, josta saisi yksityiskohtaisempaa tietoa kalorien kulutuksesta, askelmääristä ja unenlaadusta.

Melko huonounisena en edes uskaltanut mitata uneni laatua, vaikka PolarA370-mittarini ei ominaisuuksiltaan mikään huippulaite olekaan. Pelkäsin, että todisteet huonosti nukutusta yöstä veisivät viimeisetkin unet.

Sitten kuulin, että huonouninen tuttavanikin käytti omaa mittariaan jatkuvasti. Päätin tehdä viikon mittaisen testin.

Lauantai

Illalla laitan kellon ranteeseeni ja lataan Flow-sovelluksen ennen kuin lähden lenkille.

Sovellus on simppeli. Se laskee päivän aktiivisuustavoitteen käyttäjän taustatietojen pohjalta. Sovellukseen määritellään paitsi oma ikä ja mitat myös se, onko työ enimmäkseen istumista, seisomista vai fyysisempää. Minulla se on lähinnä ensimmäistä vaihtoehtoa.

Sovellus piirtää jatkuvasti päivittyvää aktiivisuuspalkkia. Treeni piirtyy sinne tummansinisenä, sohvalla makoilu valkoisena. Mitä enemmän liikkuu, sitä tummempi väri. Lisäksi jokainen treeni kirjautuu sovellukseen erikseen ja sisältää tiedot kalorienkulutuksesta, rasvanpolttoprosentista ja sykevaihtelusta.

Testin lähtökohdista kerrottakoon sen verran, että ennen sen aloittamista en ole mikään himoliikkuja. Olen käynyt salilla 1–3 kertaa viikossa ja sen päälle satunnaisesti lenkillä.

Uneni tavoitepituudeksi määritän kahdeksan tuntia. Olen illalla tosi väsynyt, joten yllättävän vähän ahdistaa, kun pitää mennä nukkumaan.

fitnessmittari kuvitus
Käyn ennemmin kuntosalilla kuin jumpissa, koska salilla voi itse määrätä tahdin.Antro Valo / Yle

Sunnuntai

Nukun pitkään. Aamulla noin tunnin kuluttua heräämisestä mittari värähtää ja näytölle ilmestyy teksti: Uniaikasi oli 9 tuntia 24 minuuttia. Kellon näyttö kertoo, että uneni laatu on 3,4 / 5. Eihän tässä ole mitään ongelmaa.

Flow-sovelluksessa eteen lävähtää viisiportainen asteikko, joka tiedustelee, kuinka hyvin omasta mielestäni nukuin. Hyvin. Se on omakin tuntumani.

Unta kuvaava tuntikäyrä on kuitenkin yllätys. Sen mukaan olen herännyt yön aikana yli 20 kertaa, ja yhteensä olen ollut hereillä melkein puoli tuntia. Itse muistan heränneeni kahdesti ja nukahtaneeni heti uudestaan.

Unikäyrä yhdeltä yöltä
Kuvan pystypalkit kuvaavat unen keskeytyksiä yön aikana.Kuvakaappaus Polarin Flow-sovelluksesta

Pitääkö huolestua, jos herää noin tunnin välein? Ehtiikö silloin koko yön aikana syvään uneen ollenkaan?

Uneen ja vuorokausirytmiin perehtynyt tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, ettei huoleen ei ole aihetta. Hänen mukaansa on normaalia herätä 20 kertaa yön aikana. Omia heräämisiään ei välttämättä aamulla muista.

– Ne ovat lyhytkestoisia, alle minuutin pituisia havahtumisia ja kuuluvat asiaan. Silloin kyseessä on REM- eli vilkeuni ja kevyt perusunta, joista voi havahtua hereille, Partonen sanoo.

Havahtumisia alkaa Partosen mukaan tulla yöunen puolivälin jälkeen, kun REM-unijaksot pitenevät ja ulkoiset häiriötekijät kuten äänet ja valot häiritsevät unta helpommin.

– Yön ensimmäinen puolisko yleensä sisältää kaiken syvän perusunen, josta ihminen ei juurikaan herää, vaikka joku toinen herättelisi siinä vieressä.

fitnessmittari kuvitus
Tästä tuli lyhyt treeni, koska vesipullo jäi kotiin. Antro Valo / Yle

Päiväni kuluu kotihommissa, mutta kuitenkin liikkeessä. Iltapäivällä menen salille. Päivän aktiivisuussaldo on sen jälkeen 83 prosenttia.

Seuraavaksi on siis vedettävä rankempi tai ainakin pidempi treeni.

Maanantai

Aamu on poikkeuksellisen tuskainen. Kuvittelin nukkuneeni kohtalaisesti, mutta mittarissa näkyvä unisaldo vähän masentaa. Sen mukaan nukuin alle seitsemän tuntia.

Mittari tärähtää parin tunnin kuluttua siitä, kun olen tullut töihin. Passiivisuusleima. Mittari siis herjaa, että olen laiska. Sähköpöydän nostaminen ja tietokoneen naputus seisten ei auta. Leimoja tulee päivän mittaan seitsemän.

Voisi luulla, että viikonloppuna leimoja tulisi enemmän, mutta nähtävästi asia on päinvastoin.

Töiden jälkeen on pakko lähteä pienelle lenkille. Juoksen 20 minuuttia maksimisykkeillä, mutta päivän aktiivisuus jää silti tavoitteesta.

Fitnessmittari innosti aloittamaan juoksuharrastuksen uudestaan.
Fitnessmittari innosti aloittamaan juoksuharrastuksen uudestaan.Antro Valo / Yle

Mittarin huono puoli on, että sen akku ei kestä kuin pari päivää kerrallaan. Tunnin latausaikakin tekee tylsän harmaan loven Flow-sovelluksen päivään.

Olo on yhtä yksinäinen kuin silloin, kun oma puhelin on unohtunut työpäivän ajaksi kotiin.

Tiistai

Mittarin mielestä nukuin hyvin. Olen eri mieltä. Alan epäillä, ettei mittarin unitoiminto ole kovin luotettava.

Menin sänkyyn kello 23.30. Unikäyrä väittää, että olisin nukahtanut parissakymmenessä minuutissa. Muistan kuitenkin, että katsoin kelloa vielä puoli kahdelta yöllä. Heräsin myös kuuden aikaan aamulla pari tuntia ennen kuin nousin ylös, mutta mittarin mukaan olen nukkunut kahdeksaan asti.

Polarin mukaan käyttämäni fitnessmittari mittaa unta epäsuorasti liikemittauksen avulla. Liikettä mitataan herkällä kiihtyvyysanturilla.

Epäilen, että mittari mittaa enemmänkin paikallaan pysymistä kuin unta. Polarin mukaan tämä on mahdollista.

– Epäsuorat menetelmät voivat toisinaan tunnistaa valveen erheellisesti uneksi. Tyypillinen esimerkki on, että käyttäjä makaa hereillä kesken unien tai katsoo illalla televisiota, mutta rannemittari tulkitsee hänen nukkuvan, kertoo tuote- ja sykeasiantuntija ja koulutuspäällikkö Ville Uronen Polarilta.

Mittarin kellonäkymä värjäytyy turkoosiksi sitä mukaa, kun päivän aktiivisuustavoite täyttyy.
Mittarin kellonäkymä värjäytyy turkoosiksi sitä mukaa, kun päivän aktiivisuustavoite täyttyy.Satu Krautsuk / Yle

Polarilta kerrotaan, että liikkeeseen perustuvat mittarit arvioivat unta ja valvetta tietyllä tarkkuudella eikä niitä ole tarkoitettu unihäiriöiden diagnosointiin.

– Riippumattomien tutkimusten mukaan Polarin laitteiden unimittaus tunnistaa unen ja valveen samalla tarkkuudella kuin tieteelliseen ja kliiniseen käyttöön hyväksytyt rannelaitteet, sanoo Uronen.

Tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan ongelma on, että kaikki markkinoilla olevat fitnessmittarit, aktiivisuusrannekkeet ja vastaavat laitteet yliarvioivat nukuttua aikaa.

– Se on tyypillistä etenkin laitteille, jotka mittaavat liikeaktiivisuutta. Tarvittaisiin kolme mittalaitetta, jotta todella nähtäisiin, onko ihminen unessa vai ei.

Mittareita on Partosen mukaan myös testattu suhteessa polyunigrafioihin eli koko yön unen rekisteröinteihin ja katsottu, miten hyvin ne täsmäävät toistensa kanssa.

– Ongelmaksi on osoittautunut juuri se, että mittarit eivät pysty arvioimaan onko liikkumaton ihminen vuoteessa hereillä vai unessa. Sama koskee hereille havahtumista. Jos ei silloin liiku, laite ei tunnista valvetilaa.

kuvakaappaus Flow-sovelluksen päivästä
Flow-sovelluksen piirtämän aktiivisuuspalkin värit vaihtuvat sen mukaan, kuinka rankkaa liikuntaa harrastaa. Oranssit kolmiot ovat passiivisuusleimoja, joiden tarkoitus on potkia ihminen liikkeelle.Polarin Flow-sovellus

Huonosti nukutusta yöstä ja unitutkijan tuomiosta huolimatta päivästäni tulee lopulta erinomainen. Huijaan ranneketta työmatkalla ja painan mittarista treenin päälle, vaikka kävely bussipysäkille kestää vain vartin.

Passiivisuusleimoja tulee tänään viisi. Illalla menen salille. Kotimatkalla ranneke alkaa täristä sen merkiksi, että päivän aktiivisuustavoite on täynnä. Piristyn heti.

Hiukan houkuttaisi pitää rannekkeen treenitoimintoa päällä vaikkapa siivotessa, kun se näkyy täyttävän aktiivisuustavoitetta näin helposti.

Keskiviikko

Kuvittelin nukkuneeni kohtalaisesti, mutta mittari on eri mieltä. Unitoiminto ärsyttää minua entistä enemmän. Kellossa näkyy olevan muutama automaattinen analyysi, jonka se tarjoaa näytille sen mukaan miten yö on sujunut. En usko siihen enää.

Tänään en ehdi salille enkä lenkille. Töissä on hektinen päivä, ja kotiin ehdin vasta puoli kahdeksan aikaan illalla.

Aktiivisuustavoitteesta on täyttynyt yhdeksän prosenttia. Työmatka bussipysäkille ilman treenitoimintoa ei juurikaan täytä sitä.

Oransseja palloja viikkonäkymässä, kertovat että työpäivän aikana pitäisi liikkua enemmän.
Oranssit pallot Flow-sovelluksen viikkonäkymässä paljastavat, että työpäivän aikana kannattaisi liikkua muutenkin kuin vain syömään ja vessaan.Polarin Flow-sovellus

Polarin mukaan aktiivisuuden mittaus perustuu käden liikkeeseen, mitattuun sykkeeseen ja henkilön taustatietoihin. Treenin ulkopuolella aktiivisuuden mittaukseen vaikuttaa se, onko jatkuva sykeseuranta päällä vai ei.

– Kannattaa tarkistaa se mittarin asetuksista. Jatkuva sykeseuranta tarkentaa tuota ilman treenitilaa tehtävää mittausta. Jos se on päällä, laite tarkistaa sykettä säännöllisesti ja tarvittaessa mittaa sitä tiheämmällä aikavälillä, toteaa syke- ja tuoteasiantuntija Ville Uronen.

Laitan sykeseurannan päälle heti. Aktiivisuustavoite tosiaan täyttyy enemmän kuin ilman sykeseurantaa. Se kuitenkin syö myös akkua, joten en halua pitää sitä päällä jatkuvasti.

Aktiivisuutta voi Urosen mukaan vähentää myös esimerkiksi kassin kantaminen, jolloin käsi ei liiku normaalissa kävelyrytmissä.

– Silloin ero on huomattava. Kiihtyvyysanturi ei tunnista liikettä, mutta sykkeen avulla laite sen havaitsee.

ihminen juoksee
Saattaa käydä niin, että juoksuinnostukseni hyytyy säiden myötä.Yle

Torstai

Olen nukkunut omasta mielestäni yön huonosti, mutta mittari hehkuttaa hyvää unenlaatua ja tarpeeksi pitkää unta. En enää usko.

Janoan tarkempaa tietoa uneni laadusta. Edistyneemmissä mittareissa on kuulemma toimintoja, jotka mittaavat unen syklit erikseen. Yle kertoi maanantaina Oura-sormuksesta, joka ainakin kehittäjiensä mukaan mittaa unta tarkemmin kuin muut puettavat laitteet.

Haluaisin tietää, kuinka iso osuus unestani on syvää unta. Auttaisiko uudempi ja parempi mittari? Uusinta mittariaan markkinoivan Polarin mielestä vastaus on kyllä.

– Se mittaa unta epäsuorasti liikemittauksen ja sykevälimittauksen avulla. Pulssivälejä mitataan optisesti ranteesta. Menetelmällä voidaan arvioida unen laatua. Se mahdollistaa myös unen eri vaiheiden erottelun, kertoo Ville Uronen.

treenikäyrä
Tällainen käyrä syntyi juoksulenkin ja vatsalihastreenin yhdistelmästä.Polarin Flow-sovellus

Tutkimusprofessori Timo Partonen on eri linjoilla. Hän kertoo, että parhaatkaan mittarit eivät pysty erottelemaan univaiheita toisistaan.

Koko yön kestävissä polyunigrafioissa eli unen rekisteröinneissä käytetään aivojen sähköistä toimintaa mittaavaa laitetta EEG:tä, lihasten sähkötoimintaa mittaavaa EMG:tä ja silmien liikettä mittaavaa EOG-laitetta.

– Mittareissa ei ole näistä yhtäkään. Vain niillä voi erottaa univaiheet toisistaan eli nähdään, nukkuuko henkilö kevyttä tai syvää perusunta, onko mukana vilkeunta eli REM-unta tai valvetiloja, Partonen sanoo.

Lepoa ja aktiivisuutta mittaavan kiihtyvyysanturin, asentomittarin ja sykettä mittaavan ominaisuuden avulla pystytään kuitenkin Partosen mukaan tekemään jonkinlaisia päätelmiä unen laadusta.

– Sydämen sykevaihtelu kiihtyy REM-unessa. Kun on yhdistetty kiihtyvyysanturi, asentomittari ja sykevälin vaihtelua mittaava laite, voidaan hiukan tarkemmin sanoa, onko uni levollista vai rauhatonta.

En tänäänkään ehdi liikkumaan. Ahdistaa vähän.

lankutusta
Ennen tätä testiä käytin fitnessmittaria vain käydessäni salilla.Satu Krautsuk / Yle

Perjantai

Kahden päivän liikuntatauosta ahdistuneena käyn aamulla juoksemassa ja teen vähän lihaskuntoa ennen kuin aloitan työpäivän.

Päivän mittaan kertyy kuusi passiivisuusleimaa. Aktiivisuustavoitteesta uupuu illalla noin puolet. Tavoite täyttyisi mittarin mukaan esimerkiksi pelaamalla 15 minuuttia koripalloa.

Kun nyt vertaan kahta vähemmän aktiivista päivää keskenään huomaan, ettei laite mittaa aivotyöhön kuluvaa energiaa. Kulutus on osapuilleen sama, vaikka töissä on ollut toisena päivänä kiire, toisena ei.

Ylekin kertoi joitakin vuosia sitten uusista tutkimuksista, joissa älyllisesti haastavia tehtäviä tekevillä havaittiin stressihormoneiden tason kohoamista. Tämä puolestaan nosti sydämen sykettä ja verenpainetta, mikä heijastui suoraan myös energian kulutukseen.

45 minuuttia kestäneen testin aikana haasteellisten tehtävien kanssa painiskelevat kuluttivat jopa kaksinkertaisen määrän kaloreita.

Koripallon pelaamiseen ei nyt ole mahdollisuutta, mutta sen sijaan nappaan hulavanteen ja pyöritän sitä samalla, kun katson telkkaria.

Ärsyttää, koska 74 prosenttia on tänään paras, mihin pystyn. Jää vähän huono omatunto.

Ehkä pieni liikuntariippuvuus on hyväksikin.

Öisin en enää mittaria käytä.

Kuinka sinä mittaat itseäsi tai seuraat terveyttäsi älylaitteiden avulla? Millaisia laitteita tai mittareita käytät? Mitkä toiminnot ovat sinulle tärkeitä?

Uskotko laitteiden tekemiin analyyseihin, vai riittääkö sinulle pelkästään suuntaa-antava tieto? Oletko jäänyt koukkuun? Onko riippuvuus hyvä asia vai ahdistutko, jos mittari herjaa liikkumattomuudesta?

Kerro meille mielipiteesi! Voit keskustella aiheesta klo 22 saakka.