Venäjältä Suomeen pyrkivien kalojen kulku helpottuu itärajalla – niille rakennetaan ohituskaista

Suomen joissa ja puroissa on turhia patoja ja esteitä, jotka estävät uhanalaisten vaelluskalojen vapaan liikkumisen ja lisääntymisen.

vaelluskalat
Vaalimaanjoki, Miehikkälä
Vaalimaanjoki Miehikkälässä on paikoin kapea ja puromainen.Yle / Vesa Grekula

Vaelluskalojen kulkua Suomen joissa ja puroissa helpotetaan.

WWF:n uudessa hankkeessa joista ja puroista poistetaan turhia patoja ja esteitä, jotka estävät uhanalaisten vaelluskalojen vapaan liikkumisen ja lisääntymisen.

Työt on aloitettu maanantaina Kaakkois-Suomessa Vaalimaanjoen Savankoskelta, jonne rakennetaan luonnon uomaa jäljittelevä ohituskaista padon ohi. Sen myötä vaelluskalojen kulku helpottuu Venäjän rajalta Etelä-Karjalaan Luumäen koskille saakka.

Savankosken esteen poiston jälkeen joessa ei ole enää yhtään vaelluskalojen kulun täysin estävää patoa. Vaalimaanjoessa on vajaan 50 kilometrin matkalla 30 koskea, ja aiemmin joessa on ollut useita patoja kalojen vapaan liikkumisen esteenä.

– Määrätietoisen ja usean eri tahon yhteistyön ansiosta Savankosken este saadaan poistettua ja jokireitti vihdoin avattua. Nyt sukupuuttoon kuolleen taimenkannan tilalle palautettu uusi taimenkanta pääsee kunnolla vahvistumaan, iloitsee WWF Suomen virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.

''Pieni hinta kalojen vapaasta kulusta''

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valmistellut kohdetta jo pitkään. Maa- ja vesialueen omistajat ovat suhtautuneet rakennustöihin myönteisesti.

– Nousuesteiden poistaminen ei usein ole kovin kallista. Esimerkiksi Savankoskella kustannukset jäävät alle 10 000 euroon, ja se on pieni hinta kalojen vapaasta kulusta. Rahaakin enemmän tarvitaan paikallisten asukkaiden osallistumista hankkeisiin ja halukkuutta omien vesistöjensä hoitoon, toteaa Markus Tapaninen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

WWF:n mukaan Suomen joissa ja puroissa on satoja käytöstä poistettujen patojen raunioita. Niiden vaikutus virtavesilajistoon on merkittävä, sillä esteiden taakse jää tuhansia kilometrejä potentiaalista elin- ja lisääntymisympäristöä.

– Patojen vuoksi vaelluskalat eivät pääse nousemaan lisääntymisalueilleen, jolloin niiden luontainen elinkierto katkeaa. Lisäksi patojen yläpuolella saattaa olla eristyksiin jääneitä populaatioita. Patojen poiston myötä uusille alueille vaeltavat kalat tuovat kaivattua uutta geeniainesta latvapurojen eriytyneisiin ja pieniin populaatioihin, kertoo WWF:n johtava sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä.

3,5-vuotinen hanke kestää vuoden 2022 loppuun saakka. Lähes puolen miljoonan euron hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.