69-vuotias Pirkko Koponen muutti erikoiseen kylään, jonka jokainen asukas aloittaa "kolmannen elämän" – opiskelijat auttavat

Senioreiden kyläyhteisöjä on tulossa eri puolille maata.

asuminen
Kouvolan Virkkulankylä Korialla, kylätalon terassilla asukkaat Pirkko Koponen sekä Esko Häggström, keskellä hallintopäällikkö Tuija Nenonen Kuusikkoaho Oy
Pirkko Koponen (oik.) sekä Esko Häggström muuttivat ensimmäisinä asukkaina syyskuun alussa Kouvolan Virkkulankylään. Käytännön asumisjärjestelyistä kylätalon terassilla keskustelemassa kylän taustayhtiö Kuusikkoaho Oy:n hallintopäällikkö Tuija Nenonen.Yle / Vesa Grekula

Pirkko Koposella, 69, on jännät paikat, kun elämä on järjestymässä uuteen kotiin.

Vaikka muutto on vielä kesken ja tavarat hakevat hieman paikkaansa, ehtii hän käydä saunansa ovella kurkkaamassa millaisissa tiloissa löylyihin pääsee, kunhan muutto on ohi.

– Täällähän tuoksuu jo ihan saunalta, toteaa Koponen ilmaa nuuhkaistuaan.

Jostain todellakin leijailee hieman tervan ja savun sekainen tuoksu, vaikka saunaa ei ole käytetty vielä kertaakaan.

Virkkulankylä Kouvolan Korialla, kylätalo, korttelitalo
Kouvolan Virkkulankylän kortteli- eli kylätalo.Yle / Vesa Grekula

Tarkalleen ottaen sauna ei ole ihan pelkästään Pirkko Koposen sauna. Sitä käyttää upouuden pientalon kolme muutakin asukasta, kunhan ovat ensin Koposen seinänaapureiksi muuttaneet.

– Mitenkähän me sitten saunavuorot jaetaan? Jotenkin niistä pitää varmaan sopia, mietiskelee Koponen ääneen.

Pohdiskelu osuu oikeaan, sillä asumismuodossa on kyse osittaisesta yhteisasumisesta niin kutsutussa modernissa kyläyhteisössä. Vajaassa kymmenessä vuodessa niitä on rakennettu Suomeen viisi. Uusin valmistui kesällä Kouvolaan.

Ei ehdotonta alaikärajaa

Pirkko Koposen ja kolmen muun asukkaan talo sijaitsee kuluneen kesän asuntomessualueella Korian Pioneeripuistossa Kouvolassa.

Virkkulankylän nimeä kantavassa yhteisössä on kahdeksan pientaloa, joissa jokaisessa on neljän asunnon lisäksi yhteiset oleskelutilat. Entisaikojen kyläyhteisön tuntua pyritään luomaan yhteisellä korttelitalolla. Sitä kutsutaan tuttavallisesti kylätaloksi.

Lähes asuintalojen keskipisteessä sijaitsevassa kylätalossa on keittiön ja Postin automaattipisteen sisältävä yhteinen oleskelutila sekä iso lasitettu terassi.

postin nouto-/jakelupiste Kouvolan Virkkulankylän kylätalossa Korialla, yhteiskäytössä oleva kylätalon oleskelutila
Asukkaat saavat kylätaloonsa myös Postin palveluita.Yle / Antro Valo

Terveyspalveluja virkkulalaisille tuottaa Kymenlaakson sosiaali- ja terveysyhtymä Kymsote.

Esimerkiksi tehostetusta palveluasumisesta Virkkulankylät eroavat siinä, että asukas voi räätälöidä itselleen palvelut, olipa sitten kyse kotiapu- tai hoivapalveluista – jos niille kokee tarvetta.

Virkkulankyliin on usein julkisuudessa liitetty määritelmät "ikäihminen", "vanhus", "seniori" tai "55 vuoden alaikäraja".

– Tämä on kolmannen elämän asumismuoto. Sille ei ole tarkkaa rajaa. Kolmas elämä voi alkaa 45-vuotiaana tai 65-vuotiaana, määrittelee Virkkulankylät kymmenisen vuotta sitten ideoinut Leo Tolonen, 74.

Nyt hän työskentelee kyliä hallinnoivan Kuusikkoaho Oy:n toimitusjohtajana.

Kun elämä lähestyy loppusuoraa

Idean Virkkulankylistä Tolonen kertoo saaneensa seuratessaan uutisia Suomen vanhushuollosta, johon oli tullut mukaan kansainvälisiä toimijoita. Myös palvelujen kilpailutuksista oli tullut arkipäivää.

Virkkulan syntytarinassa (siirryt toiseen palveluun)Tolonen kertoo ajatelleensa, että vanheneva ihminen oli jäämässä heitteille ellei jotain tehdä.

Tolonen – muun muassa entinen päätoimittaja, kustantaja ja Venäjän kaupan asiantuntija – päätti tehdä. Hän halusi kehittää Suomeen uudenlaisen vanhenevien ihmisten elinympäristön, jossa kolmas elämä voi alkaa.

Virkkulankylät, Kuusikkoaho Oy:n toimitusjohtaja Leo Tolonen
Modernin kyläasumisen ideoinut Leo Tolonen toimii kylien taustayhtiö Kuusikkoaho Oy:n toimitusjohtajana.Yle / Antro Valo

Tolosen mielestä kolmas elämä voi alkaa esimerkiksi silloin, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa tai eläkepäivät ovat alkaneet, ja on aikaa harrastuksille ja omalle elämälle.

– Se on se vaihe elämässä, kun ei olla vielä loppusuoralla, mutta katsotaan jo sinne, lisää Tolonen.

Kouvolan Korian lisäksi Virkkulankyliä on Outokummussa, Joensuussa, Kauhavalla ja Porissa. Suunnitelma-asteella kyliä on parisenkymmentä. Asukkaiden kokemuksia uudesta asumismuodosta on Tolosen mukaan tarkoitus ryhtyä selvittämään lähiaikoina.

Yksinäisyydestä eroon

Virkkulankylien yhtenä tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä yhteisöllisen vuokra-asumisen keinoin. Asuntojen ja kylätalon yhteistilojen avulla asukkaille on tarjolla seuraa samankaltaisissa elämäntilanteissa olevilta. Omaankin rauhaan pääsee niin halutessaan.

Suomen uusimmassa Virkkulankylässä yksinäisyyden poistamisessa auttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin vanhustyön eli geronomian (siirryt toiseen palveluun) kolmannen vuoden opiskelijat. He ovat asukkaiden käytettävissä kylätalossa kerran viikossa.

– Emme välttämättä itse järjestä tapahtumia asukkaille, vaan autamme heitä järjestämään tekemistä itselleen, sanoo opiskelija Hanna Uosukainen.

Virkkulankylä Kouvolan Korialla
Entisaikojen kyläyhteisöjen henkeä tavoittelevassa asumisessa yksi keino on lähekkäin sijaitsevat ja esteettömästi saavutettavat pientalot. Kouvolan Korialla talot on rakennettu yhteen tasoon. Keskellä yhteiskäytössä olevan kylätalon terassi.Yle / Antro Valo

Opiskelijat ovat lanseeranneet tapaamishetkelleen nimen "geronomit keskiviikkoisin".

– Yhteinen tekeminen voi olla vaikka porukalla lenkkeilyä, jos asukkaat niin haluavat, lisää opiskelija Tuulikki Juppi-Meriläinen.

Yksinäisyyden poistaminen on tärkeää myös toimitusjohtaja Leo Toloselle, jolla on asiasta selvä ja painokas näkemys.

– Yksinäisyys on Suomessa kansantauti, sanoo Tolonen vakavana.

Ihmiset ja seura tärkeämpiä kuin seinät

Suomen johtava yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila pitää modernia kyläyhteisöasumista toimivana ajatuksena.

Hän arvelee, että Suomessa on kenties liian kauan ajateltu, että vanhuksen pitää pystyä asumaan omassa kodissa mahdolllisimman pitkään.

– Kyllä muut ihmiset ja seura ovat ainakin useimmille paljon tärkeämpää kuin omat seinät, sanoo Junttila.

Yhteisöasuminenkaan ei silti välttämättä sovi kaikille. Uuteen paikkaan asettuminen voi olla vaativaa, jos on jo ehtinyt asua yksin.

Yksinäisyys- ja eriarvoisuustutkija Niina Junttila.
Yksinäisyys- ja eriarvoisuustutkija Niina Junttila.Ari Welling / Yle

Niina Junttilan mukaan yhteisöasuminen vaatii sopeutumista myös muiden ihmisten tavoille.

– Mutta ihminen, joka tekee ratkaisun muuttamisesta tuommoiseen paikkaan, kaipaa varmaankin seuraa ja samalla turvallisuutta ja tekemistä ympärilleen. Meitä on monenlaisia, huomauttaa Junttila.

Vanhustyön keskusliiton mukaan yli 75-vuotiaista suomalaisista joka kolmas on kertonut kokeneensa yksinäisyyttä.

“Hypin seinille jos en näe ihmisiä”

Pirkko Koponen päätti muuttaa Kouvolan Virkkulankylään Korialle poikansa suosituksesta.

– Poika sanoi, että olisi kiva, jos asuisin lähempänä. Hän asuu noin kymmenen kilometrin päässä, ja hänen työmatkansa kulkee tästä ohi.

Aiemmin Koponen asui palvelutalon rivitalossa parisenkymmentä kilometriä kauempana Valkealassa. Sielläkin Koponen sanoo viihtyneensä.

– Juttelimme toistemme kanssa ulkona, ja hauskoja hetkiähän siellä oli.

Virkkulankylän kylätalon oleskelutila Kouvolan Korialla, asukas Pirkko Koponen juttelemassa geronomiopiskelijoiden Hanna Uosukainen (vas.) ja Tuulikki Juppi-Meriläisen kanssa
Pirkko Koposella on tulevaa toimintaa koskeva juttutuokio Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa vanhustyön asiantuntijoiksi eli geronomeiksi opiskelevien Hanna Uosukaisen (keskellä) ja Tuulikki Juppi-Meriläisen kanssa.

Hauskoja hetkiä ja virkistävää toimintaa Koponen odottaa uudessakin asuinpaikassaan. Toiminta voi hänen mielestään olla oikeastaan mitä tahansa kunhan sitä tehdään yhdessä. Hän sanoo olevansa sosiaalinen ihminen.

– Jos menee päiväkin, että ei näe ihmisiä, niin johan sitä alkaa kävellä pitkin seiniä, tokaisee Koponen ja nauraa hersyvästi.

Hetkeksi hän menee kuitenkin mietteliääksi. Koponen muutti uuteen kotiinsa syyskuun alussa, ja naapureita on vasta muutama. Kylän 32 asunnosta vajaa puolet on varattu.

– Sitä mietin, että lähteekö tämä kehittymään niin, että tänne tulee paljon ihmisiä. Toivoisin, että tulisi.