Disney-tarinoissa on pelkkiä heteroita, alistavia isiä ja perheväkivaltaa – Disney-tutkijan mielestä se on väärin mutta elokuvat ovat silti ihania

Lapsuudessa nähdyt elokuvat voivat vaikuttaa elämään vuosikymmenienkin päästä. Kuuntele myös audio aiheesta jutun lopussa.

Disney-elokuvat
Aino Isojärvi tekee väitöskirjaansa ja sen lisäksi hän myös levittää animaation ilosanomaa eteenpäin opettamalla.
Vapaa-ajallaan Disney-tutkija Aino Isojärvi viettää paljon aikaa koiriensa Taunon ja Notten kanssa. Notte on saanut nimensä Bella Notte -kappaleesta, joka soi Kaunotar ja Kulkuri -elokuvassa.Paulus Markkula / Yle

Naisen tatuoidut sormet liikkuvat nopeasti tietokoneen näppäimistöllä, kun silmät seuraavat pyöreiden lasien takaa kuvaruudulla hyppivää koiraa.

Työpöydällä on auki suuri kirja, jonka vieressä lojuu kyniä. Leijonakuningas-pehmolelu, jonka Isojärvi on nimennyt luento-Simbaksi tuijottaa kirjahyllyn reunalta.

Oululainen Disney-tutkija Aino Isojärvi, 29, tekee töitä.

Isojärvi tutkii väitöskirjassaan (siirryt toiseen palveluun) (Oulun yliopisto) Disney-elokuvien isyyttä ja maskuliinisuutta. Aihe valikoitui helposti, sillä miehiin kohdistuvaa Disney-tutkimusta oli tehty verrattain vähän.

Disneyn elokuvia on tarkasteltu paljon naishahmojen ja naistutkimuksen näkökulmasta. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi Disneyn prinsessaelokuvissa prinsessa jää toisarvoiseksi, vaikka olisikin elokuvan päätähti (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Isojärvi kuitenkin ajattelee, että elokuvissa naisten roolit peilautuivat niin suoraan miesten asemasta, että hän halusi selvittää, mitä Disneyn mieheys oikeastaan on perherakenteiden ja niiden valtasuhteiden näkökulmasta.

Entä kuinka tämä on voinut vaikuttaa kaikkiin niihin miljooniin lapsiin, jotka tapittavat Disneyn klassikkoja uudelleen ja uudelleen?

Annetaan hänen kertoa tarkemmin.

Kaiken takana on isä

Aino Isojärvi on katsonut Disney-elokuvia satoja kertoja. Sen puuhan hän aloitti jo lapsena.

Isojärvi vietti lapsuutensa maalla. Hän asui pienessä lappilaiskylässä yhdessä yksinhuoltajaäitinsä kanssa. Kodin hyllyt notkuivat Disney-elokuvien vhs-kasetteja, joiden parissa Isojärvi vietti paljon aikaa.

– Jo pienenä olin myös hyvin innostunut siitä, miten monella tapaa saman tarinan voi kertoa. Vertailin esimerkiksi kirjoitettuja satuja ja niihin perustuvia elokuvia ja pohdin tätä tarinallista käännöstyötä.

Kuitenkin jokin elokuvissa vaivasi. Hänen oli hyvin vaikea eläytyä Disneyn prinsessaelokuviin.

– Tuntui aivan käsittämättömältä, että Prinsessa Ruusunen käytännössä nukkui koko elokuvansa ajan, samalla kun kaikki muut kokivat elämänsä seikkailun.

Asia mietitytti niin paljon, että paljon myöhemmin Isojärvi huomasi, että Disneyn elokuvissa erityisesti miehet ovat usein hyvin merkittävissä rooleissa. Etenkin isät.

–Isä voi olla tarinan pahis, sen katalysaattori, tai muutoin juonta kannatteleva tekijä. Isä määrittelee rajat hyväksytylle käytökselle esimerkiksi perheen sisällä ja samalla luo kertomuksen lähtökohdat.

Aino Isojärvi on katsonut Disney-elokuvia satoja kertoja.
Vaikka Aino Isojärvi on nähnyt monet Disney-elokuvat satoja kertoja, hän katsoo ne aina samalla insentiteellä, sillä aina voi huomata jotain uutta.Paulus Markkula / Yle

Aino Isojärvi on keskittynyt tutkimaan erityisesti Disneyn varhaisimpia elokuvia vuosilta 1940–1970. Sille välille mahtuu monenlaista mieheyttä ja isyyttä. Jutun lopussa olevassa audiossa Isojärvi kertoo esimerkkien kautta eri elokuvien isähahmoista.

Isojärvi kuitenkin kertoo, että 60–70-lukujen Disney-elokuvat eivät ole jääneet elämään samalla tavalla kuin sitä ennen tai sen jälkeen julkaistut elokuvat. Hän uskoo, että siihen on vaikuttanut juuri se, että yleisö ei välttämättä ollut valmis niin radikaaleihin sukupuolirooleihin.

– Esimerkiksi 70-luvulla ilmestyneessä Aristokatit-elokuvassa kerrotaan Herttuatar-nimisestä kissasta, jolla on kolme pentua. Siinä ei kuitenkaan kerrota halaistua sanaa siitä, kuka pentujen isä on. Herttuatar lyö hynttyyt yhteen kujakatin kanssa ja heistä tulee ihana uusioperhe.

Disney-leluja.
Aino Isojärvi on kerännyt Disney-aiheisia tavaroita tosissaan vain muutaman vuoden. Hän on tarkka siitä, mitä esineitä kerää kokoelmaansa.Paulus Markkula / Yle

Vaikka miehisyys selkeästi näkyy Disneyn elokuvissa, ei miesroolien kehittäminen ole aina yksinkertaista. Isojärvi kertoo, että etenkin varhaisempien Disney-elokuvien kohdalla on ollut haaste, miten kuvata prinssi.

– Elokuvien miespuolisia pahiksia ja isähahmoja oli luontevaa kuvata esimerkiksi huumorin kautta, mutta jos prinssi on komea ja ihastuttava, hänen olemuksestaan tulee feminiininen. Jos prinssi on liian naisellinen, hänen uskottavuutensa kaiken voittavana sankarina kärsii.

Tästä syystä esimerkiksi elokuvassa Lumikki ja seitsemän kääpiötä asia ratkaistiin niin, että prinssi ei juuri puhua pukahda koko elokuvassa.

– Vasta Prinsessa Ruususen kohdalla on uskallettu antaa enemmän roolia prinssille, mutta silloinkin miehisyys näkyy toiminnallisuuden kautta, kun prinssi muun muassa taistelee lohikäärmettä vastaan.

Disneyn tarinankerrontatyyli kiehtoo Isojärveä etenkin sen ristiriitaisuuden vuoksi.

– Miksi näitä elokuvia rakastetaan, vaikka ne välittäisivät katsojan perusarvojen kanssa riiteleviä, vaarallisia viestejä? Esimerkiksi Kaunotarta ja hirviötä pidetään romantiikan tyylinäytteenä, vaikka kyseessä on samalla tarina alistamisesta ja parisuhdeväkivallasta.

Tulevaisuuden Disney-elokuvissa homoja ja lesboja?

Sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa ovat nähneet ainakin yhden Disneyn elokuvan.

Kuinka suuri valta Disneyllä on siihen, millaisena etenkin lapset kokevat maailman, itsensä, omat kykynsä ja jopa sukupuoliroolinsa?

– Ihan mieletön valta. Me omaksumme niistä asioita, jotka voivat vaikuttaa itseemme ja arvomaailmamme kehitykseen. Sen takia lapsuudessa nähdyillä elokuvilla on paljon merkitystä: miten elokuvassa kuvataan vaikka prinsessa, onko hän vain kokkaava ja siivoava hahmo.

Lisäksi voimme omaksua Disneyn elokuvista tietyn onnellisuuden mallin: täytyy saada heteronormatiivinen parisuhde ja lapsia. Tämä viesti on Isojärvestä huolestuttava.

Hän toivookin, että tulevaisuudessa Disney uskaltaisi nostaa elokuviinsa esimerkiksi homo- ja lesbopareja, muunsukupuolista tai toisenlaista rakkautta.

– Olisi uskomattoman hienoa, jos Disney tekisi sen ilman, että siitä tehtäisiin numeroa. Niinhän se elämässäkin menee: ihmiset rakastuvat keneen rakastuvat, eikä siinä pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista.

Isojärvi odottaa paljon Frozen-elokuvan jatko-osalta. Vuonna 2013 julkaistu ensimmäinen elokuva keräsi ympärilleen suuren fanilauman juuri sen vuoksi, että elokuvan päähenkilölle prinsessa Elsalle ei pedata perinteistä heteronormatiivista parisuhdetta.

– Elsa näyttäytyy itsenäisenä, taitojensa kehittämisestä kiinnostuneena kunnianhimoisena nuorena naisena.

Aino Isojärven lempi Disney-elokuva on 101 Dalmatialaista.
Aino Isojärvi on halunnut tuoda Disneytä myös omaan ulkonäköönsä. Häneltä löytyy muun muassa aiheeseen liittyviä tatuointeja.Paulus Markkula / Yle

Disney omistaa ison osan (siirryt toiseen palveluun)(Turun Sanomat) länsimaisesta viihdeteollisuudesta. Yhtiö on ostanut muun muassa pienempiä elokuvayhtiöitä kuten, Pixarin, Marvelin, 21st Century Foxin ja Lucas Filmsin.

– Siinä, että yksi firma omistaa näin monta yhtiötä, on monopolisoitumisen vaara. Kerrotaanko kaikissa elokuvissa ja sarjoissa vain tietynlaisia tarinoita, jotka kuvaavat sukupuolta vain tietyllä tavalla?

Aino Isojärvi ajattelee, että Disney on juuri tästä syystä kiitollinen tutkimusaihe. Sen kautta on helppo nostaa esille, miksi lastenelokuvat ovat vaikutusvaltaisia ja miksi niiden esitystavalla on paljonkin merkitystä. Disneystä poimitut esimerkit uppoavat helposti, ja ne herättävät usein samaistumista tai muuta yleistä mielenkiintoa.

Kuten aikaisemmin ilmeni, Aino Isojärvi ei osannut lapsena selittää, mikä Prinsessa Ruususessa oli pohjimmiltaan pielessä.

– Lapset eivät ajattele tai osaa ajatella yhtä monimutkaisesti kuin aikuiset. Lapset joko tykkäävät tai eivät tykkää, mutta eivät välttämättä pysty pukemaan sanoiksi, mikä on huonosti ja miksi.

Isojärven mukaan aikuistenkin olisi äärettömän tärkeää välillä katsoa lapsensa kanssa elokuvia tai videoita, jotta niistä voitaisiin jutella yhdessä.

Ulos animaatiokaapista

Mutta kuinka tutkia asiaa, jota fanittaa?

Kysymyksen Aino Isojärvi on kuullut moneen kertaan.

Isojärven mukaan ei ole mitään pahaa, että hän on aina pitänyt Disney-elokuvista ja pitää edelleenkin. Se tekee tutkimusasetelmasta ainoastaan kiehtovamman.

– Tutkimuksen tekeminen vaatii kykyä pitkäaikaiseen itsenäiseen työskentelyyn. Jos aiheeseensa suhtautuu intohimoisesti, siitä on oikeastaan vain hyötyä, koska tutkijuus itsessään on intohimoala. Samalla mahdollinen fanius tuo työhön omakohtaista perspektiiviä ja auttaa puntaroimaan erilaisia näkökulmia.

Aina Isojärvi ei ole suhtautunut intohimoonsa näin avoimesti. Esimerkiksi teini-iässä hän häpesi animaatioinnostustaan.

– Esitin, etteivät piirretyt enää kiinnostaneet, koska se ei ollut coolia vaan lapsellista. Oikeasti keräilin koko ajan salaa elokuvia ja luin Aku Ankkaa piilossa.

Aino Isojärvi on keskittynyt tutkimaan erityisesti Disneyn varhaisimpia elokuvia vuosilta 1940-1970.
Kun Aino Isojärvi oli pieni, hän sekoitti sanat "elokuussa" ja "elokuvissa". Isojärvi on syntynyt elokuussa, joten pitkään hän luuli syntyneensä elokuvissa. Myöhemmin hänen pettymyksekseen sanojen merkitysero selvisi.Paulus Markkula / Yle

Lukiossa hän ihastui erääseen poikaan ja päätti esitellä tälle Bambi-elokuvan lumoavaa rakkauskohtausta.

Hän selitti pojalle suu vaahdossa, miten taiturimaisia, täysin käsityöllä saavutettuja visuaalisia efektejä elokuvaan on luotu ja kuinka mitään näin hienoa ei enää koskaan tulla tekemään.

– Tyyppi vain huokaili ja pyöritteli silmiään, ja sen jälkeen varsinkin päätin pitää suuni kiinni.

Animaatiointoilu jännitti myös, kun Isojärvi esitteli vuosien päästä tutkimustaan Englannin yliopistossa hieman häpeillen. Lapsille suunnatut piirretyt tuntuivat vähemmän arvostetulta tutkimusaiheelta, kun muut tutkivat korkeakulttuurista taidetta.

Vaikka aluksi ihmiset katsoivat populaaria ja lastenkulttuuria käsittelevää Isojärven tutkimuskohdetta hieman alaspäin, kaikki tuntuivat olevan hämmentävän kiinnostuneita kuulemaan siitä lisää.

– Mutta kun nostaa esiin sen, miten tärkeä Disney on myös nykyajassa, eli kuinka miljoonat ja taas miljoonat ihmiset katsovat Disney-elokuvia, alkaa hahmottua se, miksi se oikeastaan on tärkeää, että niitä tutkitaan tarkemmin.

Siinä vaiheessa, kun Isojärvi pääsi tekemään väitöskirjaansa Oulun yliopistossa, hän tuli animaatiokaapista lopullisesti ulossekä päätti olla ylpeä itsestään ja omasta erikoisosaamisestaan

– Silloin opettelin lausumaan ääneen, että tutkin ja keräilen piirrettyjä sekä katson niitä lähes päivittäin.

Tutkijan lempielokuva yllättävän feministinen

Aino Isojärvi tekee väitöskirjaansa ja sen lisäksi hän myös levittää animaation ilosanomaa eteenpäin opettamalla.

Ja mistäpä muusta kuin Disneystä.

Hän veti ensimmäisen Disney-kurssin tänä keväänä Oulun yliopistolla. Kurssilla muun muassa analysoitiin eri Disney-elokuvia, tehtiin leiketaideteoksia ja sen lisäksi kirjoitettiin satuja uusiksi nykyajassa, jotta opiskelijat hahmottaisivat sen, kuinka vanhentuneita elokuvien sukupuoliroolit ovat.

Seuraava kurssi on jo suunnitteilla ensi kevääksi. Sen lisäksi tiedossa on muun muassa Muumi-kurssi yliopistolla ja Harry Potter -luento Oulun kaupunginkirjastolla.

Kun Disney otetaan puheenaiheeksi, keskustelussa on aina selkeä draaman kaari: ensin ihastellaan, sitten kauhistellaan. Prosessi paljastaa, miten rakennamme asioille merkityksiä muistojen ja mielikuvien avulla, Isojärvi kertoo.

– Aika todellakin kultaa muistoja varsinkin turvalliset, ihanat lapsuusmuistot. Esimerkiksi viime keväänä useampi opiskelija kertoi lapsena ihailleensa Aladdinin prinsessa Jasminen temperamenttia ja omapäisyyttä.

Kun elokuvaa analysoitiin, moni opiskelija järkyttyi siitä, kuinka objektiivisesti ja rajoittuneesti prinsessa Jasmine oikeastaan esitellään. Ja vieläpä elokuvan ainoana naisroolina, vaikka jo Tuhannen ja yhden yön satujen alkuperäisversiossa naishahmoja oli useita.

Isojärvi kokee opettamisen hedelmälliseksi sekä hänelle itselleen että opiskelijoille: luennoilla jaetaan yhdessä eri tulkintoja keskustelemalla.

Sen lisäksi, että Aino Isojärvi on Disney-tutkija ja lehtori, hän on myöskulttuuriin suuntautunut toimittaja ja vasta valmistunut lasten kokoelmiin erikoistunut kirjastonhoitaja.

Aino Isojärvi nauttii metsän keskellä olemisesta.
Aino Isojärvi haki yliopiston tohtoriohjelmaan Disney-tutkimussuunnitelmalla, jonka hän keksi ja kirjoitti kolmessa viikossa. Isojärvi teki sitä iltaisin ja öisin, minkä toimittajan päivätyöltä ehti.Paulus Markkula / Yle

Mutta entä se tärkein kysymys. Mikä on Isojärven suosikki Disney-elokuva?

Vastaus tulee heti: 101 dalmatialaista. Siitä kertoo olohuoneessa oleva hyllyllinen dalmatialaisaiheisia leluja ja kirjoja.

Isojärvi sai elokuvan 6-vuotiaana vhs-kasettina. Hän istui matolla aivan lähellä kuvaruutua ja katsottuaan elokuvan hän kelasi sen alkuun ja katsoi sen välittömästi uudelleen.

Isojärven mukaan Disney-elokuvaksi 101 dalmatialaista on myös todella feministinen ja uudenaikainen elokuva. Elokuva julkaistiin vuonna 1961.

Kumpikaan pääparista ei noudata perinteisiä sukupuolirooleja. Sen sijaan, että siivoaisi kotia ja laittaisi ruokaa, tarinan vaimo nähdään kirjoittamassa ja lukemassa kirjaa. Luova jazzmuusikkomies taas ei ota hirveästi stressiä yhteiskunnan petaamasta elättäjän tehtävästään, eikä edes poistu kotoa mennäkseen niin sanotusti oikeisiin töihin.

Elokuvan pariskunta ei hanki lapsia, eikä siitä myöskään vihjailla. He vain hankkivat mielettömän määrän koiria. Lisäksi elokuvassa seikkaillaan Lontoossa Hyde Parkin kulmilla.

– Minusta on hauska ajatella, kuinka omakin polkuni vei Englantiin. Kaiken lisäksi nykyiseen perheeseeni kuuluu jazzkitaristipuoliso sekä kaksi koiraa. Monella tapaa olenkin aina sydämeltäni se sama pikkutyttö, joka rakasti piirrettyjä.

Kuuntele alta lisää Aino Isojärven tutkimuksesta, Disney-elokuvien sukupuolirooleista sekä muun muassa siitä, kuinka seksuaalinen ahdistelu näkyy yhtiön elokuvissa.

Mikä on sinun lempi Disney-elokuvasi ja miksi? Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!