Raportti: korkeakoulutettujen osuus väestöstä Suomessa alle EU:n keskiarvon – hallitus lupaa lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi

Suomen kanssa samoissa osuuksissa pyörivät Latvia, Itävalta ja Slovenia. Tanska, Ruotsi ja Norja edellä Suomea.

koulutus
Sisäkuva kirjasto Kaisasta.
Rinteen hallitus lupaa lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi hallituskauden aikana. Kuva Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastosta. Arcaid Images / Alamy Stock Photo / AOP

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD nostaa esiin tänään julkistetussa koulutusraportissaan, kuinka Suomessa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on meillä edelleen OECD:n ja EU:n keskiarvoa pienempi. Osuus on kyllä kasvanut 10 viime vuoden aikana, mutta paljon hitaammin kuin läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n 36 jäsenmaan keskiarvo.

Suomessa korkeakoulutettujen osuus on noin 41 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 44 prosenttia. Suomen kanssa samoissa osuuksissa pyörivät Latvia, Itävalta ja Slovenia.

OECD-keskiarvon yläpuolella ovat muun muassa Tanska, Ruotsi ja Norja. Suomen pitkän ajan tavoitteekseen asettamassa noin 50 prosentissa ovat nyt muun muassa Yhdysvallat, Britannia ja Sveitsi.

Korkeakoulutettujen osuus väestöstä 2018
Jyrki Lyytikkä / Yle

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan korkeakoulutettujen osuus on Suomessa OECD-keskiarvoa pienempi, koska Suomessa korkea-asteen koulutus aloitetaan OECD-keskiarvoa myöhemmin ja korkeakoulutuksen aloittaa hieman OECD-keskiarvoa pienempi osa nuorisoikäluokista. Suomessa aloitusikä on keskimäärin 24, OECD-keskiarvo on 22 vuotta.

Hallitus lupaa lisää

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt asiantuntijakommentin raportin julkistustilaisuuteen professori Jussi Kivistöltä Tampereen yliopistosta. Kivistön mielestä vertailu ontuu, koska koulutusrakenteet poikkeavat maittain niin paljon, että maavertailu on hankalaa.

– Rakenteeltaan Suomen kanssa vertailukelpoiset, 50 prosentin tavoitteeen ylittävät järjestelmät ovat vain Liettuassa ja Sveitsissä.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa on asetettu tavoite, jonka mukaan 50 prosenttia ikäluokasta 25–34-vuotiaat olisi suorittanut korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää 9 prosenttiyksikön nousua reilussa 10 vuodessa. Vuosina 2008–2018 nousu oli 3 prosenttiyksikköä.

Rinteen hallitus lupaa hallitusohjelmassaan lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi hallituskauden aikana. Sillä etsitään ratkaisuja koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan.

Kivistö epäilee asetetun 50 prosentin mielekkyyttä. Yhden luvun asettaminen tavoitteeksi yksinkertaistaa liikaa itse asiaa.

– Mielestäni pitäisi katsoa alakohtaista tarjontaa ja kysyntää. Jo niissä on hirveitä eroja aloittain.

– Ja mistä me tiedämme, että meillä on tarjota korkeakoulutetuille työpaikka 10 vuoden kuluttua? Tosin nythän meillä on kohtuullisen hyvä tilanne, kun katsoo korkeakoulutettujen työllisyyttä. Heidän työllisyytensä on parantunut viime vuosina.

Ministeriö haluaa lisää

Suomi panostaa korkea-asteen koulutukseen hiukan OECD-keskiarvoa enemmän bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Suomen osuus on 1,7 prosenttia bkt:sta (v. 2016), kun OECD-keskiarvo on 1,5 prosenttia. Esimerkiksi Hollannin ja Ruotsin koulutuspanostukset ovat samaa luokkaa. Selvästi enemmän korkeakoulutukseen satsaa OECD:n mukaan mm. Yhdysvallat (2,5%), mutta siellä rahoitusta ropisee enemmän yksityiseltä puolelta kuin Suomessa.

– Suomi investoi korkeakoulutukseen erittäin paljon julkista rahoitusta. Sen osuus on yksi korkeimmista maailmassa, samaa luokkaa Tanskan, Norjan ja Itävallan kanssa. Korkeakoulujen yksityisen rahoituksen osuus on meillä vain 2–3 prosenttia, Kivistö sanoo.

Kivistön mukaan kääntöpuoli tässä on, että jos halutaan merkittävästi lisätä korkeakoulutuksen rahoitusta, se voi tulla vain yksityiseltä puolelta, koska "julkinen rahoitus on viety kansainväliseen tasoon verrattuna tappiin".

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää budjettiehdotuksessaan, että korkeakouluissa aloituspaikkoja lisätään vähintään 5 000 opiskelijalle. Ministeriö ehdottaa laajennukseen ensi vuodelle 40 miljoonaa euroa, josta yliopistoille 24 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 16 miljoonaa euroa.

Kaikkinensa ministeriö ehdottaa korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen yhteensä 3,4 miljardia euroa ensi vuodelle. Lisäystä edellisvuoteen on 257 miljoonaa euroa.

Koulutuksen lisämiljoonista päätetään syksyn budjettiriihessä. Neuvottelut rahoituksesta ovat edelleen kesken.