Työttömät tekevät ilman palkkaa töitä yritysten hyväksi Sastamalassa – missä menevät sopivan kuntouttavan työtoiminnan rajat?

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat tehneet muun muassa siemennesteen lämpöpusseja karjuasemalle.

kuntouttava työtoiminta
Työttömyysturvahakemus
Ismo Pekkarinen / AOP

Työttömien palkaton työnteko yritysten hyväksi herättää kysymyksiä kuntouttavan työtoiminnan rajoista.

Pirkanmaalaisen Sastamalan kuntouttava työtoiminta sai kyseenalaista valtakunnallista julkisuutta Seura-lehden (siirryt toiseen palveluun) sunnuntaina julkaisemasta artikkelista.

Artikkelin mukaan Sastamalassa kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla teetetään töitä, joilla korvataan palkkatyötä yrityksissä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille maksetaan työmarkkinatuen päälle vain yhdeksän euron kulukorvaus päivässä.

"Yksi tapa tarjota mielekästä toimintaa"

Sastamalan työllisyyspalvelujen mukaan yrityksille tarjottava alihankinta on pienimuotoista. Työttömät ovat esimerkiksi tehneet paikalliselle karjuasemalle lämpöpusseja siemennesteen kuljetukseen. Karjuasemalla tuotetaan siemennestettä emakkojen keinosiemennystä varten.

Alihankintatöitä on tehty myös muutamille muille yrityksille. Työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi kertoo, että vuodessa työllisyyspalvelut laskuttaa yrityksiltä alihankintatyöstä yhteensä vajaat 15 000 euroa.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat osallistuvat alihankintatyöhön, mutta työstä vastaavat palkatut työntekijät.

– Alihankintatyö on yksi tapa tarjota mielekästä toimintaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille, Leppäniemi sanoo.

Ei saa käyttää yrityksen voiton tuottamiseen

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Niina Lehtinen ei halua toistaiseksi ottaa kantaa Sastamalan tapaukseen. Hän sanoo, että voi arvioida ilmiötä vain yleisellä tasolla.

Lehtinen kertoo, että lain mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä eikä sillä saa korvata virka- tai työsuhdetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilla lainkohtaa perustellaan näin:

– Kiellolla tavoitellaan sitä, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytettäisi yritysten taloudellisen voiton tuottamiseen. Täten kielto ei koske vain sopimuksen tekoa yrityksen kanssa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, vaan myös tilanteita, joissa yritys esim. alihankintasopimuksen kautta tosiasiallisesti järjestää kuntouttavaa työtoimintaa.

THL on laatinut käsikirjan (siirryt toiseen palveluun) kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

– Lisäksi arvioidaan sitä, olisivatko kyseiseen toimintaan osallistuvat asiakkaat tosiasiassa kykeneväisiä tekemään ihan oikeitakin töitä, toisin sanoin työkykyisiä, tai toimintakyvyltään sellaisia, että he voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin, jos he kerran voivat tehdä ”ihan kunnon töitä”, oikeissa yrityksissä, Lehtinen kirjoittaa sähköpostiviestissä.

Viranomaiset arvioivat myös, miten laajaa alihankinta on ja markkinoidaanko kuntouttavaa työtoimintaa näkyvästi yrityksille.

Sastamalan työllisyyspalvelut tarjoaa alihankintatöitä avoimesti kaupungin nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun).

– Palvelut suunnattu seutukunnan yrityksille. Vuosien kokemus erilaisista pienimuotoisista alihankintatöistä, Sastamalan nettisivuilla kerrotaan.

"Kenenkään työpanosta ei ole korvattu"

Sastamalan työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi kertoo, että Seuran artikkelin takia hän tarkasti, paljonko he laskuttavat yhteensä yrityksiltä vuodessa.

– Kokonaislaskutus vuodessa jää alle 15 000 euron. Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, että kenenkään työpanosta ei ole korvattu kuntouttavan työtoiminnan ihmisellä, Leppäniemi sanoo.

Leppäniemi kertoo, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista 90 prosenttia ei tällä hetkellä osallistu minkäänlaiseen työtoimintaan vaan ryhmäpalveluihin, kuten työnhaun ja koulutuksen ryhmiin.

Sastamalassa kuntouttavassa työtoiminnassa on useita satoja henkilöitä. Kuntouttavan työtoiminnan päiviä on vuodessa yli 20 000.

Leppäniemen mukaan alihankintatyö on heillä niin vähäistä, että sillä ei ole mitään merkitystä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen näkökulmasta.

– Meille on ihan sama, vaikka teettäisimme heillä ristikoita, mutta kun laki sanoo, että työtoiminnan pitää olla riittävän vaativaa, että se johtaa työmarkkinoille. Jos nämä ihmiset eivät tee mitään, mistä se vaativuus tulee, Leppäniemi sanoo.

Mutta mihin raja vedetään?

– Se on hyvä kysymys. Sitä mekin olemme kysyneet monta kertaa, Leppäniemi sanoo.

Leppäniemen mukaan kunnat tarvitsisivat valtiolta nykyistä selvemmät ohjeet kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseksi.

Puutteita aktivointisuunnitelmissa

Keväällä aluehallintovirasto kiinnitti Sastamalan ja Punkalaitumen huomiota kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Tarkastuksessa oli todettu puutteita asiakkaiden aktivointisuunnitelmien laatimisessa. Kaikista suunnitelmista ei käynyt ilmi, millä perusteella asiakas oli ohjattu kuntouttavaan työtoimintaan.

Avi katsoi, että aktivointisuunnitelmien perusteella asiakkaita oli ohjattu kuntouttavaan työtoimintaan lain edellytysten vastaisesti. Leppäniemen mukaan nämä puutteet on korjattu.

Sopivien työtoimintapaikkojen löytäminen vaikeaa

Viime vuonna Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto teki kunnille kyselyn (siirryt toiseen palveluun) kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Kyselyn perusteella järjestämisessä on paljon vaikeuksia. Suurimmat epäkohdat koskivat henkilöstön koulutusta ja pätevyyttä.

Aluehallintovirasto katsoi, että vaikka lainsäädäntö tarjoaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen suhteellisen tarkat ja selvät linjaukset, on kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä kunnasta ja alueesta riippuvaa vaihtelua ja kehittämisen tarvetta.

Kyselyn perusteella kuntouttavaa työtoimintaa ei kuitenkaan järjestetä yrityksissä eikä kuntouttavaa työtoimintaa käytetä korvaamaan virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä.

Kuntien mukaan erityisen vaikeaa on löytää asiakkaan tarpeisiin vastaavia, asiakkaalle sopivia työtoimintapaikkoja.

Merkittävä osa, yli 40 prosenttia vastanneista, arvioi kuntouttavan työtoiminnan kohtalaisen tehottomaksi asiakkaan työllistymisen näkökulmasta.

Lue lisää:

"Mulla on aina ollut vähän semmoinen luuseriolo – en oo pärjännyt koulussa ja oon ollut työttömänä" – tältä tuntuu syrjäytyminen

Tutkimus: Kunnissa on väsytty työllisyyskokeiluihin, joiden tulokset jäävät usein hyödyntämättä

Aikuisten askartelukerho vai tie työkuntoon? Kuntouttavaa työtoimintaa kiitetään ja kritisoidaan

Keskustelu aiheesta on auki kello 22 saakka.