Rikosoikeuden professori kanteesta United Brotherhoodin lakkauttamiseksi: "Hyvä, että asiaan saadaan tuomioistuimen ratkaisu"

Kimmo Nuotion mukaan kanteen menestyminen riippuu siitä, kuinka hyvin syyttäjä ja Poliisihallitus pystyvät todistamaan järjestön rikolliset pyrkimykset.

United Brotherhood (Jengi)
Kimmo Nuotio
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.Samu Takala / Yle

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori, oikeustieteen tohtori Kimmo Nuotio kertoo odottavansa mielenkiinnolla sitä, miten tuomioistuin arvioi kannetta, jossa vaaditaan rikolliseksi katsotun United Brotherhood-järjestön lakkauttamista.

Nuotion mukaan kanteen menestyminen riippuu siitä, kuinka hyvin syyttäjä ja Poliisihallitus pystyvät todistamaan sen, että rikollisuus on keskeinen osa järjestön toimintaa. Kannetta itsessään hän pitää perusteltuna.

– United Brotherhoodin kaltaisilla järjestöillä on pitkälle menevät organisaatiot ja toimintamallit. Tässä mielessä kanne on ihan mahdollinen, joten itse pidän perusteltuna koeponnistaa tämä linja. Hyvä, että asiaan saadaan tuomioistuimen ratkaisu, Nuotio toteaa.

Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto ja Poliisihallitus kertoivat maanantaina nostaneensa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa yhteisen kanteen United Brotherhoodin ja sen alajärjestö Bad Unionin lakkauttamiseksi. Kanne on nostettu yhdistyslain perusteella. Poliisihallitus myös vaatii kanteessa järjestön määräämistä välittömään toiminta­kieltoon. Vastaavanlaista kannetta ei ole aiemmin Suomessa nostettu.

Nuotio arvioi, että Poliisihallitus ja syyttäjä ovat todennäköisesti keränneet kanteen tueksi paljon näyttöä ennen kuin sen nostamisesta on päätetty.

Nuotion mukaan United Brotherhoodin tapauksessa viranomaiset selvästi etsivät nyt keinoja rajoittaa ja puuttua sellaiseen rikolliseen alakulttuuriin, joka on systemaattista ja johon järjestäytyneen rikollisuuden perinteiset torjuntakeinot eivät ole tehonneet.

United Brotherhood -jengin tunnusliivi.
United Brotherhood -jengin tunnusliivi.Poliisi

"Huumerikollisuuden asema järjestön toiminnassa epäsuorempi"

Vaikka kanteelle on Nuotion mielestä hyvät perustelut, sen menestymistä oikeudessa voi vaikeuttaa ainakin yksi seikka. Nuotio vertaa United Brotherhoodin tapausta lakkautetun uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) tapaukseen.

Nuotion mukaan PVL:n rikolliset toimintatavat, muodot ja vallankumoukselliset pyrkimykset oli kirjattu selvästi liikkeen dokumentteihin, mutta samoin ei välttämättä ole United Brotherhoodin tapauksessa. Tämä ero voi hankaloittaa järjestön rikollisten pyrkimysten todistamista.

– United Brotherhoodin tapauksessa huumerikollisuuden asema järjestön toiminnassa on ollut tavallaan epäsuorempi, Nuotio huomauttaa.

Viranomaisten pyrkimyksiä lakkauttaa jokin järjestö on usein moittittu tehottomaksi, koska järjestöjen on odotettu aloittavansa toimintansa helposti uudelleen.

Esimerkiksi PVL:n lakkauttaminen ei ole estänyt (siirryt toiseen palveluun) Suomen uusnatseja järjestäytymästä uudella tavalla.

Nuotio myöntää, että järjestöjen "tarinaa ei ole helppo saada päättymään" ja ne saattavat keksiä jotain korvaavaa toimintaa. Mutta esimerkiksi PVL:n tapauksessa lakkauttamisella on kuitenkin ollut Nuotion mielestä merkitystä.

– Tunnusten kieltäminen ja toiminnan jatkamisen kieltäminen rangaistuksen uhalla on tietyllä tavalla tehokas toimintamuoto. Siinä mennään järjestön identiteettiin, jonka menettämisellä voi olla jäsenille suuri merkitys.

Jengien liivikieltoa selvitettiin takavuosina

Nuotio myöntää, että viranomaisten pyrkimys lakkauttaa jokin järjestö saattaa kuulostaa Suomen oloissa järeältä toimelta.

Hän kuitenkin huomauttaa, että PVL:n tapaus saattoi herättää viranomaiset ajattelemaan, että minkälainen toiminta vapaassa demokraattisessa yhteiskunnassa voi olla sallittua.

– Tässä (PVL:n) tapauksessa tuntui selvältä, että demokraattisessa yhteiskunnassa on vaikea sallia toimintaa, joka tähtää kokonaan toisenlaiseen hallintajärjestelmään.

Rikollisten jengien toiminnan lakkauttamisesta on keskusteltu myös poliittisella tasolla useiden vuosien aikana. Nykylainsäädännöllä poliisilla ei ole toimivaltuuksia jengien tunnusten käytön kieltämiselle tai toimitilojen sulkemiselle.

Esimerkiksi vuonna 2012, silloin sisäministerinä toiminut Päivi Räsänen (kd.) halusi selvittää, voidaanko edes rikollisjengien tunnusliivien käyttö kieltää lailla. Anna-Maja Henriksson (r.) selvittikin asiaa oikeusministerinä, mutta kävi ilmi, että kielto ei onnistu.

Keskusrikospoliisin mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän organisaatiota, jotka katsotaan järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi. United Brotherhoodin lisäksi Suomessa toimivat Bandidos MC, Cannonball MC, Outlaws MC, Hells Angels MC, Satudarah MC sekä Bats.

Organisaatioilla on poliisin mukaan noin 75 osastoa, joissa on noin 800 jäsentä.

Lue myös:

Poliisin viimeviikkoiset operaatiot olivat harvinaisen iso isku United Brotherhoodia vastaan – katso video poliisin tiedotustilaisuudesta

Poliisi huolissaan: Suomessa on 800 rikollisjengien jäsentä – ulkomailta tulee uusia ryhmiä ja rikollisuus lisääntyy