Itäisen ratayhteyden eri vaihtoehdot selvitetään tasapuolisesti – Kouvola ja Kotka repivät uutta junarataa päinvastaisiin suuntiin

Liikenne- ja viestintäministeriön aloittamassa uudessa selvityksessä vertaillaan, minkä kaupunkien kautta Helsingistä itään suuntautuva rata kannattaisi rakentaa.

raiteet
Junanraiteet
Kymenlaaksossa Kotka ja Kouvola ovat keskenään täysin päinvastaista mieltä siitä, mitä kautta mahdollinen uusi rata tulisi rakentaa.Sini Ojanperä / Yle

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt uuden selvityksen Helsingistä itään suuntautuvasta uudesta raideyhteydestä.

Selvityksessä vertaillaan, minkä kaupunkien kautta rata kannattaisi rakentaa. Esillä on ollut niin sanottu itärata, joka kulkisi Porvoon ja Kouvolan kautta itään, sekä rantarata Porvoon ja Kotkan kautta itään. Kolmas vaihtoehto kulkisi Lahdesta Mikkeliin. Se ei kuitenkaan ole saanut kannatusta.

Ministeriön selvitys valmistuu keväällä. Ministeri Sanna Marin kertoi ratahankkeiden etenemisestä aamupäivällä. Itäistä rataa edistetään muita hitaammin. Turun tunnin radan ja Tampereelle kulkevan Suomi-radan suunnittelua ryhdytään jo edistämään aloittamalla neuvottelut hankeyhtiöiden perustamisesta.

Kotkassa selvityksestä iloitaan

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö sai tiedon uuden selvityksen aloittamisesta tänään. Kotkassa eri ratavaihtoehtojen selvittämiseen ollaan tyytyväisiä.

– Minusta on kaiken kaikkiaan todella hyvä, että nyt saatiin tällainen päätös ja linjaus. Kotka on vahvasti ajanut sellaista tahtotilaa, että kaikki vaihtoehdot tulisi selvittää tasapuolisesti.

Kymenlaaksossa Kotka ja Kouvola ovat keskenään täysin päinvastaista mieltä siitä, mitä kautta mahdollinen uusi rata tulisi rakentaa.

Sirviön mukaan Kotka on jo aiemmin tehnyt raidelinjauksen tasapuolisesta selvittämisestä yhteisen vetoomuksen maakuntaliiton ja Kouvolan kaupungin kanssa.

– Jossakin vaiheessa itselleni on kuitenkin tullut vähän sellainen mielikuva, että kaikki eivät ole tätä vetoomusta muistaneet ihan joka hetki. Kun Väylävirasto keväällä julkaisi selvityksen itäisistä ratayhteyksistä, siinä oli selvitetty jonkin verran pidemmälle Kouvolan itärataa kuin itäistä rantarataa. Nyt näyttää siltä, että maakuntaliitto on aloittanut molemmista vastaavantasoiset selvitykset. Toivotaan, että valtion linjaus pitää jatkossa, ja selvitykset todellakin ovat yhdenvertaisia.

Työssäkäyntialueita yhteen

Kotka on tehnyt ratayhteydestä myös omaa selvitystyötä. Sirviön mukaan kaupunki on teettänyt Taloustutkimuksella vastaavan selvityksen, jonka Väylävirasto teki itäradasta.

Sirviön mukaan itäisen rantaradan suurimmat hyödyt tulevat siitä, että sen myötä työssäkäyntialueita saadaan kytkettyä toisiinsa.

– Eteläisestä Kymenlaaksosta pendelöidään aika paljon Etelä-Karjalan ja Lappeenrannan suuntaan. Suora ratayhteys helpottaisi ja nopeuttaisi sitä. Itäisen rantaradan myötä eteläinen Kymenlaakso, Porvoo ja Loviisa tulevat ihan suoraan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeksi.

ratalinjaus porvoo Loviisa kotka luumäki
Väyläviraston selvityksen mukaan Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Luumäelle kulkeva ratalinjaus tulisi maksamaan lähes kolme miljardia euroa.Yle / Uutisgrafiikka

Kaupungin teettämässä selvityksessä vaihtoehtoa on Sirviön mukaan tutkittu kokonaismatkustajien määrässä.

– Se osoittaa ihan selkeästi, että itäinen rantarata tuottaa noin 1,5 miljoonaa matkaa enemmän vuositasolla, kuin Kouvolan itärata.

Väyläviraston selvityksen mukaan itäinen rantarata maksaisi arviolta 2,9 miljardia euroa, eli noin miljardin enemmän, kuin Kouvolan itärata. Sirviön mukaan se olisi kuitenkin kannattavampi vaihtoehto.

– Kun asiaa mietitään kansantaloudellisesti, ja ajatellaan hallituksen ympäristötavoitteita, niin kyllä ihan selkeästi kannattaa se miljardi panostaa enemmän tähän täysin uuteen yhteyteen, kuin entisten parantamiseen. Meillä on hyvin vahva usko siihen, että kun vaihtoehdot nyt selvitetään tasapuolisesti, itäinen rantarata tulee osoittautumaan ihan ylivertaiseksi vaihtoehdoksi verrattuna itärataan.

Kouvola vahvasti itäradan kannalla

Kouvola puolestaan kannattaa vahvasti itärata-vaihtoehtoa.

Myös Kuopio, Mikkeli, Iisalmi, Joensuu ja Lappeenranta kannattavat Porvoon kautta Kouvolaan kulkevaa reittiä. Itäradan ohjausryhmä tapasi liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin viimeksi viime viikolla ratahankkeen tiimoilta.

Tapaamisessa mukana oleelle Kouvolan kaupunginjohtajalle Marita Toikalle kaikkien ratavaihtoehtojen ottaminen selvitykseen ei tullut yllätyksenä.

– Ministeri Marinin vierailun yhteydessä valmisteluprosessi käytiin hyvin tarkkaan läpi. Tämä ei ollut minulle uusi tieto tänään, toteaa Toikka.

Porvoon oikorata
Yle Uutisgrafiikka

Toikka pitää selvitystä vahvana viestinä siitä, että hallitusohjelmaan kirjattu itäinen rata on yksi kolmesta ratahankkeesta, joita nyt viedään eteenpäin.

– Meillä on vahva näkymys siitä, että itärata on vaihtoehdoista merkityksellisin, jos mietitään Suomen elinvoiman kehittymistä tai laajuuttaa ja väestöpohjaa, mikä alueella on. Saavutettavuus pääkaupunkiin Joensuusta ja Kuopiosta lyhenee itärata-vaihtoehdossa tunnilla. Onhan sillä tosi iso merkitys yritysten sijoittumiselle sekä henkilö- ja tavaraliikenteelle.

Väyläviraston selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Kouvola-välin matka-ajat lyhenisivät 13 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.

Jo suunnittelu syö miljoonia

Itään suuntautuva rata on yksi Suomen kolmesta suuresta raidehankkeesta.

Jo pidemmällä olevien, Turun tunnin junan ja Suomi-radan eli Tampereen suunnan radan suunnittelua varten on tarkoitus perustaa hankeyhtiöt.

Valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia, ja muut osakkaat noin 49 prosenttia.

Marita Toikka toivoisi, että myös itäisen ratahankkeen osalta huomiota kiinnitettäisiin jo nyt rahoituksen järjestämiseen.

– Jokaisen raidehankkeen suunnitteluvaihe tulee maksamaan karkeasti arvioituna sen 100-150 miljoonaa euroa, myös itäisen radan osalta, mikä se sitten tulee olemaankaan. Nyt pitäisi miettiä ihan konkreettisesti, että onko kunnissa taloudellisia resursseja lähteä rahoittamaan sitä ratavaihtoehtoa.

Toikan mukaan itärata-hankkeen rahoitus on vakaalla pohjalla. Toikan mukaan hankkeessa on mukana niin monta kaupunkia, että hankkeen kannattajilla on huomattavasti leveämmät hartiat rahoittaa hanketta, kuin muissa raidehankkeissa on.

– Meillä on kymmenen perustajajäsentä, ja talous ja raha on ollut hankkeessa koko ajan mukana. Olemme korostaneet, että meillä on yhteinen tahtotila lähteä rahoittamaan hankeyhtiötä. Mistä rahoitus sitten löytyisi näihin muihin ratavaihtoehtoihin, kun ne ovat niin paljon pienempiä, eli siellä ei ole niitä kuntia. Valtio edellyttää kuitenkin, että 49 prosenttia suunnittelurahasta tulee kunnilta tai muilta julkisyhteisöiltä, Toikka sanoo.

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö on eri linjoilla.

– Uskon, että pitkällä aikajänteellä itäisen rantaradan kannattajien rahkeet riittävät rahoitukseen.Näkisin, että itäisen rantaradan vaihtoehdolla pystymme haastamaan myös elinkeinoelämää mukaan, koska radan kautta tulee ihan selkeästi uusi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue kytkettyä ratayhteydellä metropoliin ja toisaalta itäinen rantarata tukee hyvin vahvasti vanhaa ajatusmallia Tukholman, Turun, Helsingin ja Pietarin nopeasta yhteydestä.