Rami Aalto on ongelmakuntien unelmamies — hän perusti perheen ja kouluttautuu alalle, jolla on hankala maine mutta varma työpaikka

Lähihoitajia koulutetaan oppisopimuksella Etelä-Karjalassa. Valmistuttuaan uudet ammattilaiset työllistyvät kotihoitoon. 

kotihoito
Rami Aalto opiskelee lähihoitajaksi Etelä-Karjalassa.
Rami Aaltokouluttautuu lähihoitajaksi Etelä-Karjalassa. Sitä edelsi elämänmuutos, jonka seurauksena Aalto muutti Turusta Kesälahdelle. Kare Lehtonen / Yle

Rami Aalto avaa kotitalonsa oven Kiteen Kesälahdella yhdellä kädellä. Toisen varassa hän pitelee pientä, vain kuukauden ikäistä vauvaansa.

Sylissä oleva pieni ihminen on myös syy siihen, miksi Aalto päätti 44-vuotiaana kouluttautua uudestaan.

Ennen Aalto asui Turussa ja työskenteli teatteriteknikkona. Sitten hän tapasi puolisonsa, muutti Kesälahdelle Etelä- ja Pohjois-Karjalan rajalle ja sai lapsen. Uudessa kotikunnassa vanhalle ammatille ei ollut käyttöä.

— Ei ainakaan niin paljon, että sillä olisi perhettä elättänyt, Aalto sanoo.

Lähiseuduilla oli kuitenkin töitä paljon enemmän kuin tekijöitä, joskin aivan toisella alalla. Aalto päätti ottaa suuren harppauksen ja kouluttautua lähihoitajaksi oppisopimuskoulutuksella, joka keskittyy vanhuspalveluihin.

Lyhyesti voisi todeta, että Aalto on kuin taivaan lahja uusille kotikulmilleen. Hän edustaa juuri sellaista ihmistä, joita muuttotappioista kärsiville alueille toivotaan.

Tarve hoitajille on kova

Koulupaikka järjestyi uudesta koulutusohjelmasta, jossa luokallinen aikuisopiskelijoita valmistuu suoraan ammattiin oppisopimuksen kautta.

Oppisopimuksessa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta Etelä-Karjalassa se on kohdennettu helpottamaan alueen kriittistä hoitajapulaa.

— Meillä on rekrytointiongelmia ja varsinkin kesällä ajoittain oli tiukkaa. On ollut päiviä, kun ei saada sijaisia ja päivän kuormitus voi nousta korkeaksi. Nyt toivotaan, että saamme vetovoimaa kotihoitoon ja Etelä-Karjalaan, kotihoidon palvelupäällikkö Miia Inna kuvailee tilannetta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotelta.

Etelä-Karjalassa ongelmat ovat olleet suurennuslasin alla erityisesti viimeisen vuoden aikana, ja niihin ovat puuttuneet myös valvontaviranomaiset.

Miia Inna
Hoivapalvelupäällikkö Miia Inna tietää, että ongelmia on vielä ratkaistavana. Paljon on kuitenkin myös tehty viimeisen vuoden aikana. Kare Lehtonen/Yle

Ammattiliitto SuPer teki kesällä 2018 Eksoten kotihoidosta valvontapyynnön aluehallintovirastoon ja kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, sillä kotihoito ei täyttänyt lakien ja asetusten vaatimuksia.

Etelä-Karjalassa suuri ongelma on siinä, ettei hoitajia saada palkattua riittävästi. Kun henkilöstöä on liian vähän, työn kuormittavuus kasvaa.

Samalla alueen kotihoidon maine kärsii ja se houkuttelee uusia työntekijöitä alueelle entistä huonommin.

Tilannetta helpottaakseen Eksote aloitti Saimaan ammattioppilaitos Sampon kanssa pikaisella aikataululla uuden kohdennetun koulutusohjelman, jossa oppisopimuspaikat on järjestetty Eksoten kotihoitoyksiköissä. Opiskelijat valmistuvat lähihoitajiksi, jotka ovat suuntautuneet ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisalalle.

29 opiskelijan koululuokka aloitti opintonsa elokuussa. Heistä kaksi työskentelee opintojensa ajan muilla hoiva-alan toimijoilla, loput Eksotella. Valmistuttuaan uuden lähihoitajan ei ole pakko jäädä Eksotelle töihin, mutta opiskelijoiden sitouttamiseen pyritään kaikin keinoin.

Valoisia puolia kohti

Rami Aallon oppisopimuspaikka on Parikkalassa, jossa hän harjoittelee uutta ammattia. Alkuun opiskelijat eivät kulje kotihoidossa yksin, vaan ohjaajan kanssa. Ennakkoon Aalto sanoo tunteneensa alaa pintaraapaisun verran.

— Mitä nyt on lehdistä huonoja ja hyviä juttuja lukenut.

Vanhuksen käsi ja kasvot sumeina peilissä. Kuvassa Aini Mähönen hoivakodissa Tervossa.
Uusia lähihoitajia koulutetaan oppisopimuksella suoraan työhön. Samalla luodaan siteitä työelämään, jonka toivotaan tuovan pysyvyiä työsuhteita työpaikoille. Arkistokuva. Toni Pitkänen / Yle

Huonoissa jutuissa puhutaan aina kiireestä ja liian pienistä resursseista. Se puoli on tullut esiin myös opiskelijalle. Aalto sanoo silti haluavansa keskittyä tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, niillä mahdollisuuksilla kuin on annettu.

— Kun katson ohjaajaa ja muita, joiden mukana olen ollut, niin he tekevät työn niin hyvin, että vähäinenkin aika riittää. Ei se oikeasti tietysti riitä, mutta jos asiakkaalle antaa huomiota ja tekee työn hyvin, niin sitten se toimii. Toivottavasti kaikki tekevät niin, Aalto pohtii.

Hoitajille ja pomoille parempi vuorovaikutus

Etelä-Karjalassa kotihoidon tilannetta on pyritty korjaamaan ja kokonaisuus on saatu käännettyä oikeaan suuntaan. Siitä Eksote sai Superilta tunnustusta syyskuun alussa. Liitto antoi kiitosta huonoon tilanteeseen tarttumiseen ja erityisesti siihen, että Eksoten johto on alkanut kuunnella työntekijöiden kehittämisehdotuksia.

Superin asiantuntija Sari Erkkilä kertoi Ylelle, että uskoo, parannusten alkavan houkutella myös lisää työntekijöitä alueelle.

Vanhus ja hoitaja
Kotihoidossa on ollut hankala kierre, sillä kun työntekijöitä on vähän, työn kuormittavuus lisääntyy. Samalla maine kärsii ja uusia työntekijöitä on ollut vaikea palkata. Arkistokuva. Mikko Savolainen / Yle

Eksoten kotihoidon palvelupäällikkö Miia Inna sanoo, että monia asioita pitää vielä kehittää ja sitä varten on olemassa suunnitelma.

Toistaiseksi paras muutos on tapahtunut keskustelukulttuurissa.

— On pyritty luomaan avoimuutta ja keskusteluyhteyttä henkilökunnan välille. Ajatuksia saa tuoda rohkeasti esiin. On paljon kysymyksiä, joihin ei heti pystytä tuomaan vastauksia. Niitä mietitään sitten yhdessä, Inna sanoo.

Työssäjaksamista pitää oppia

Uusien lähihoitajien koulutus tapahtuu käytännössä niin, että opiskelijat saavat lähiopetusta kolmena päivänä kuukaudessa.

— Koulussa käydään läpi lähihoitajan tutkintoon kuuluvia osaamisalueita ja sitten opiskelijalla on paljon omatoimista opiskelua. Suurimman osan työstä opiskelija oppii kentällä työskennellessä kotihoidossa, kuvailee sosiaali- ja terveysalan lehtori Anna-Maija Koskinen Saimaan ammattikoulusta.

Elokuussa alkanut oppisopimuskoulutus on toistaiseksi kertaluonteinen kokeilu. Koskinen toivoo, että se saa jatkoa. Oppisopimuskoulutukset ovat hänen mukaansa yleisesti hyvin suosittuja.

lehtori Anna-Maija Koskinen
Anna-Maija Koskinen Saimaan ammattiopistosta kertoo oppisopimuskoulutusten olevan hyvin suosittuja. Sillä pyritään nyt tuomaan apua myös hoitajapulaan. Kare Lehtonen/Yle

— Valtavasti olisi halukkaita. Toivotaan, että työnantajat innostuisivat tästä enemmänkin, Koskinen kertoo.

Koska sosiaali- ja terveysalalla työn kuormittavuus on tiedossa, siitä puhutaan paljon myös opiskelijoiden kanssa. Koulussa opiskellaan myös keinoja työssäjaksamiseen.

— Koulutuksen aikana käydään läpi keinoja ja aikuisopiskelijoiden kanssa tulee aitoa ja rehellistä keskustelua käytännön työkentästä. Oppiaineisiin kuuluu myös se, miten työssäjaksamista pitää itse edistää, Koskinen kuvailee.

Ulos asiakkaiden kanssa

Lähihoitajaksi opiskeleva Rami Aalto sanoo, että ei toki ole vielä alan asiantuntija, mutta uskoo voivansa vaikuttaa myös itse työhyvinvointiinsa.

— Hyvä huumori ja fiilis vaikuttaa paljon. Tuolla missä mä nyt olen ollut, on tosi mukavia ihmisiä ja se varmaan auttaa jaksamaan, jos raskasta.

Vanhus pyörätuoli jääkiekkoilija ulkoilu yhdessäolo pyörätuoli
Asiakkaiden kanssa ulkoiluun ei nykyisellään joo monessa paikassa aikaa. Siihen toivotaan muutosta. Arkistokuva. Timo Sihvonen/Yle

Omaksi vahvuudeksi työssä Aalto mainitsee sen, etteivät jutut lopu ihan nopeasti kesken. Toisaalta juuri sosiaaliselle puolelle hän toivoisi työssä lisää aikaa.

— Olisi hyvä, että asiakkaan luona voisi olla pidempää. 5—10 minuutin käynnillä ei paljoa ehdi jututtaa. Olisi hienoa, jos asiakkaan voisi viedä ulos edes vartin kävelylle nyt kun säät sallivat. Siihen ei ilmeisesti ole aikaa, mutta toivottavasti tulevaisuudessa olisi, Aalto sanoo.

Ja vaikka ala on uusi, on Aallolle jo selvää, mikä siinä tuo itsellekin eniten iloa.

— Työssä parasta kun saa vanhuksen hymyilemään tai tapahtuu jotain positiivista. Se on aika priceless.