Kunnanjohtaja on yhä useammin nainen, mutta kirittävää on vielä – "Kyllä näistä hommista selviää iästä ja sukupuolesta riippumatta"

Hallintotieteiden opiskelijoista suuri enemmistö on jo pitkään ollut naisia.

kunnanjohtajat
Laura Enbuska-Mäki
Laura Enbuska-Mäki on kasvatustieteiden maisteri. Hän on opiskellut myös johtamista ja psykologiaa, mistä uskoo olevan hyötyä kunnanjohtajan tehtävässä.Annu Passoja / Yle

Työhuoneen erämaataulu ja verhoihin painettu metsämaisema muistuttavat Muonion uutta kunnanjohtajaa siitä, mikä Länsi-Lapissa on tärkeää. Kunnan slogan on “Onnellisia luonnostaan” eikä keskustaajama totisesti kauneudellaan häikäise. Kunnantalona toimiva iso puutalo on kaukana wau-arkkitehtuurista.

Tunturit tuovat turistien lisäksi kausityöläisiä, joiden asuntopulaa viidettä päivää kunnanjohtajana toimiva Laura Enbuska-Mäki on jo päässyt ratkomaan.

– Olen tehnyt myös kunnanhallituksen listaa ja hyväksynyt ostolaskuja. Sitten on sovittu tapaamisia kansanedustajien kanssa ja olen kerennyt vähän aloitella myös hallintosääntöuudistusta.

Kunnanvaltuusto valitsi Enbuska-Mäen 18 hakijan joukosta monivaiheisen valintaprosessin päätteeksi.

– Moni on kysynyt, miltä tuntuu kun on nuorena naisena päässyt tähän tehtävään. En ole itse sitä niin ajatellut. Enemmän olin miettinyt, miten soveltuisin tehtävään ja mitä annettavaa minulla olisi.

"Hienoa että pätevyys ratkaisee"

Vuosituhannen vaihteessa kuntajohtaminen oli miesten ammatti, naisia oli Kuntaliiton tilastojen mukaan vain 8 prosenttia. Nyt naisten osuus on noussut neljännekseen.

– Naisia on kiinnostanut kunnanjohtajan työ ja heitä on valittu. Hienoa että pätevyys ja sopivuus ovat ratkaisseet eikä sukupuoli, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kuntalaki
Juridiset kysymykset tulevat väistämättä tutuksi kuntajohtajille.Annu Passoja / Yle

Yhä on sellaisiakin kunnanjohtajan paikkoja, joihin ei hae yksikään nainen. Enemmän on kuitenkin hakuja, joissa on varaa valita useasta pätevästä naisesta ja miehestä.

Pekola-Sjöblom on varma, että naisten osuus kuntajohtajista kasvaa vielä paljon.

– Olen heittänyt aiemmin arvion, että viiden vuoden päästä joka kolmas olisi nainen ja kymmenen vuoden päästä ollaan 40 prosentin kieppeillä.

Esimerkiksi Lapissa tänä vuonna aloittaneista viidestä uudesta vakituisesta kunnanjohtajasta neljä on naisia. Kolaria johtaa Kristiina Tikkala, Sodankylää Kirsi Virtanen ja Pelkosenniemeä Päivi Vauhkonen.

Hallintotiede on naisten ala

Naisten osuuden pitääkin lisääntyä, sanoo hallintotieteiden professori Timo Aarrevaara Lapin yliopistosta. Neljännes on pieni osuus.

– Meidän opiskelijoista suurin osa on naisia ja se on oikeastaan ihan hyvä. Pörssiyhtiöissä naisten osuus on kasvanut ja ehkä se koulutuksen myötä kasvaa myös kuntajohtamisen tehtävissä.

luento Lapin yliopisto
Lapin yliopistossa hallintotieteen johdantokurssin opiskelijat ovat valtaosin nuoria naisia. Antti Mikkola / Yle

Lapin yliopiston hallintotieteiden opiskelijoista naisia on kolme neljäsosaa. Luennoilla on ollut naisenemmistö koko 2000-luvun. Todistusta pääsykokeen sijaan painottava valintamenettely todennäköisesti pitää nuorten naisten osuuden korkeana jatkossakin.

Yhä useammalla kuntajohtajalla on vähintään maisterin tutkinto, mutta se voi olla monelta muultakin alalta kuin hallintotieteistä.

– Ratkaisevaa on osaaminen, yhteistyökyky ja kokemus. Pidemmän päälle vaikuttaa kunnanjohtajan kehittyminen. Pieniä kuntia nyt johtavat naiset johtavat jatkossa varmaankin isompia kuntia, Aarrevaara sanoo.

Työhaastattelussa ei enää kysytä lapsista

Reilun 2 000 asukkaan kuntaa Ruotsin rajalla johtavaa Laura Enbuska-Mäkeä veti puoleensa kunnanjohtajan työn vaihtelevuus ja monipuolisuus. Muonion kunnanjohtajan tehtävä oli ensimmäinen kunnanjohtajan paikka jota hän haki, mutta kunta-ala on tuttu työstä Lapin Liitossa ja naapurikunta Pellon elinvoimajohtajan tehtävistä.

– Kuntakenttä tuntui omalta, siinä saadaan paljon aikaiseksi kun tehdään yhteistyötä hyvässä hengessä. Olen kehittäjäluonne ja tykkään miettiä strategiakuvioita, Enbuska-Mäki sanoo.

Montaa ulkopuolista on kiinnostanut, miten 32-vuotias pienen lapsen äiti aikoo sovittaa yhteen työn ja perheen. Työhaastattelussa asiasta ei kysytty.

Sekä valtuuston että kunnanhallituksen puheenjohtajat ovat Muoniossa naisia. Se on “mukava faktatieto kerrottavaksi”, mutta ei se kunnan asioiden hoitoon vaikuta.

– En tiedä kuinka monessa kunnassa on tällainen kombo, että kaikki ovat naisia. En usko, että se muuten näkyy tekemisessä. Henkilövetoisestihan sitä mennään eikä sukupuolella ole selittävää tekijää siinä, Enbuska-Mäki sanoo.

Kristiina Tikkala
Kristiina Tikkala on johtanut Yllästunturista tunnettua Kolarin kuntaa tammikuusta alkaen.Annu Passoja / Yle

Kuntaliitossa uskotaan esimerkin voimaan

Professori Timo Aarrevaara on samaa mieltä, että kunnan kannalta sukupuolella ei ole väliä, vaan sillä että valitaan sopivin ja pätevin.

– Persoona, yhteistyötaidot, kyky nähdä kokonaisuuksia, kokemus, Aarrevaara luettelee ratkaisevia tekijöitä.

Isoista kaupungeista esimerkiksi Turun, Oulun ja Vantaan johtajat ovat naisia. Kuntaliitossa uskotaan, että esimerkin voima nostaa naishakijoiden määrää tulevissa rekrytoinneissa.

– Uskon että naiskuntajohtajat toimivat hyvinä esimerkkeinä ja sparrareina, jotta muutkin uskaltavat hakea, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Keväällä naiskunnanjohtajat kokoontuivat ensi kerran keskenään verkostoitumismielessä. Tällä viikolla Kuntamarkkinoilla järjestettävään naiskunnanjohtajien lounastapaamiseen aikoo Enbuska-Mäkikin osallistua, kun kutsu kerran tuli.

Hän toivoo myös itse olevansa esimerkkinä nuorille naisille.

– Ajattelin aktivoitua Twitterissä ja muissa somekanavissa ja valottaa, mitä kunnanjohtajan työ ja arki on. Kyllä näistä hommista selviää sukupuolesta ja iästä riippumatta, kun on kapasiteettia ja asenne kohdallaan.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

"Poliitikon muotti on muuttunut", "Tasa-arvossa riittää vielä tekemistä"– Onko Suomi nyt tasa-arvoinen kun useimpia puolueita johtaa nainen?

"Olet paremmannäköinen", sanottiin Terhi Lindholmille työhaastattelussa – nyt hän on johtaja, jolle tasa-arvo on yhä aivan liian kaukana

Tehtaalla duunarin ja pomon erottaa jo kypärän väristä – pääluottamusmies Tytti Pernu ajaa Tornion tehtaalla 1400 teräksentekijän etua