Liki 70-vuotias Esmeralda on Turun vanhan Veneveistämön puuvene numero 5101 – aarteen vaaliminen on vaatinut Jouni Mustoselta melkoista salapoliisityötä

Historiatiedon etsimisessä ei netistä ole useinkaan apua.

veneily
Kuvassa Jouni Mustonen veneessä
Esmeralda on ikäisekseen hyvässä kunnossa, sillä uusi omistaja on korjannut sitä melkoisesti. Jouni Mustonen aikoo jatkaa työtä talven mittaan ja päivittää tekniikkaa.Heini Holopainen / Yle

Jouni Mustonen käärii silmin nähden ylpeänä sadekatosta pois veneestään. Reippaasti eläkeiän ylittänyt vajaa 10-metrinen moottorivene Esmeralda on nyt hyvässä kunnossa. Se käynnistyy helposti ja ui tottuneesti suojaisasta kotilaiturista kohti avovettä. Veneen lipuminen laineilla ei ole ollut itsestäänselvyys, vaan kovan työn takana.

Vene vaihtoi omistajaa vuosi sitten ja sen jälkeen siinä on ollut "pientä laittoa". Uusi omistaja on uusinut tekniikkaa sekä korjannut pohjaa, kalarautaa, peräsintä ja köliä. Pohjasta piti vielä raaputtaa jätesäkillinen väärää maalia pois.

– Aikaa on rajallisesti, joten varsinaiset sisustustyöt ja tekniikan parantamiset jäävät ensi talvelle. Tämä oli vasta alkua.

Esmeralda on rekisteröity kymmenelle hengelle. Nyt makuusijat löytyvät neljälle hengelle veneestä, jossa on salonki, makuuhytti ja katettu ohjaamo.

Kuvassa veneen ohjaushytti
Vanhan veneen varustuksena on myös nykyaikainen karttaplotteri.Jouni Mustonen

Kaikki tieto kelpaa

Vanhan puutalon ostaja haluaa usein tietää talonsa historian. Rakennusvuoden lisäksi kiinnostavat myös hauskat tarinat, joita entisaikoihin mahdollisesti liittyy.

Samalla tavalla mietti kokkolalainen Jouni Mustonen, kun hän hankki vanhan puisen moottoriveneensä. Täytyisi saada tietää veneen valmistaja, suunnittelija, entiset omistajat, kaikki.

– Minun mielestäni vanha hirsitalo voi olla antiikkiesine, samoin vanha venekin voi olla sitä.

Kuvassa veneen polttoainetankin korkki
Vuonna 1952 rakennetussa veneessä polttoainetankkiin pääsee käsiksi molemmista sivuista.Ville Viitamäki / Yle

Museolla konservaattorina työskentelevä ja historiasta kiinnostunut Esmeraldan uusi omistaja ryhtyi tottuneesti penkomaan esiin faktoja. Tiedonhaku osoittautui kuitenkin hankalaksi, sillä veneen valmistuspaikalla Turun vanhalla Veneveistämöllä (siirryt toiseen palveluun) tulipalo oli tuhonnut suunnittelutietoja. Selvää on kuitenkin, että vene on valmistettu siellä vuonna 1952.

– Tiettävästi siellä valmistettiin noin 5300 puuvenettä 1800-luvulta vuoteen 1954 saakka. Minun veneeni on lähestulkoon viimeisiä siellä valmistettuja puuveneitä. Veneet on numeroitu ja Esmeraldan tunnistekilvessä lukee numero 5101.

Tietojen kaivelua

Antiikkisista taloista puhuttaessa voidaan mainita myös piirustukset tehnyt arkkitehti. Yhtä lailla vanhojen veneiden yhteydessä on kiinnostavaa tietää suunnittelija, eikä pelkästään valmistusvuosi tai -telakka.

Jouni Mustonen löysi veneestään mieluista tietoa: taustalla on ilmeisesti kuuluisia nimiä.

– Venetyypin sanotaan olleen aika kuuluisan suomalaisen suunnittelijan, Jarl Lindblomin käsialaa. Perimätieto kertoo vielä, että ilmeisesti Turun Veneveistämön teknisellä johtajalla Bruno Westinillä oli osuutta suunnittelussa.

Lindblom taas on suunnitellut kuuluisia veneitä, kuten kirjailija Göran Schildtin Daphne-veneen sekä 1940-luvulla ministerinä toimineen Henrik Ramsayn Regina-veneen.

Kuvassa veneen tunnistenumero
Turun Veneveistämön vene numero 5101 seilaa vielä. Synnyinsijoiltaan se on päätynyt Pohjanlahden rannoille Kokkolaan.Jouni Mustonen

Esmeralda on ollut vesillä melkein 70 vuotta. Sillä on ollut monta omistajaa ja käyttötarkoituskin on vaihtunut. Historioitsija on kaivanut esiin tietoja Kansallisarkistoa ja Tullihallitusta myöten.

– Tiettävästi tämä on alun perin tehty Tullihallitukselle tulliveneeksi. Vuodesta 1952 aina vuoteen 1956 on tämänkaltainen vene ollut Tullihallituksella käytössä eli tämä puoltaisi sitä, että perimätieto pitäisi paikkaansa. Sen jälkeen omistajat ovat olleet yksityisiä ihmisiä Turun ja Oulun seuduilla ja nyt Kokkolassa.

Google ei toimi tässä

Googlen aikakaudella ihmiset ovat tottuneet etsimään tietonsa netistä. Vanhoja tietoja kaivaessa netti ei kuitenkaan aina auta, jolloin pitää kaivella vanhoja arkistoja, selailla kirjoja, ja jutella ihmisille.

– Olen keskustellut esimerkiksi tiedossa olevien edellisten omistajien kanssa ja veneen suunnittelijaksi mainitun Jarl Lindblomin pojan kanssa.

Kuvassa veneen sisusta
Esmeraldan salongissa on tällä hetkellä kaksi makuupaikkaa. Veneen sisätilojen uusiminen on vielä kesken.Jouni Mustonen

Toisaalta, kaikesta veneeseen liittyvästä ei ole olemassa minkäänlaista dokumentointia, mutta historia on paljastunut veneen korjauksen yhteydessä.

– Olen verrannut olemassa olevia rakenteita suunnittelu- ja valmistusajalta saatavilla olleisiin materiaaleihin, tekniikkaan sekä rakennustapoihin.

Yhteisön avulla tietoa keräämään

Vanhan veneen omistajana Jouni Mustonen ei halua korjata venettään nykyajan korjausmateriaaleilla ja -tekniikoilla, vaan käyttää veneen ikään sopivia tekniikoita ja materiaaleja.

Niiden löytäminen vaatii samalla tavalla salapoliisityötä kuin veneen historian kokoaminenkin. Siksi hän ja joukko asuinalueen veneilijöitä päätti lyödä viisaat päänsä yhteen ja helpottaa työtä.

Niinpä kesän korvalla Kokkolaan syntyi perinneyhdistys, Ykspihlajan Pursiseura.

– Yhdistys kerää tietoa ja jakaa sitä. Kun on olemassa rinki samanhenkisiä ihmisiä, joku aina tietää jotain ja joku toinen jotain muuta, niin yhdessä tiedosta koostuu laaja kokonaisuus, jota yhteisöllisesti sitten voidaan jakaa. Vertaistuki siis auttaa ja on tärkeää.

Kuvassa mies ajaa veneellä
Kokkolan Ykspihlajassa on toiminut ruotsinkielinen veneseura jo 1900-luvun alussa. Tänä vuonna perustettu Ykspihlajan Pursiseura kulkee sen jalanjäljissä. Vanhan yhdistyksen toiminta hiipui, kun alueen huvilakulttuuri kuihtui.Ville Viitamäki / Yle

Työ on vasta alussa, mutta suunnitteilla on kotisivut, erilaisia julkaisuja, venenäyttelyitä ja tapaamisia. Mielessä siintää myös ajatus omasta tukikohdasta, joka voisi olla vaikka korjaustelakka.

Pursiseuran on tarkoitus laajemminkin vaalia Kokkolan Ykspihlajan merellistä historiaa. Alueella on nyt teollisuussatama (siirryt toiseen palveluun), jonka kasvu alkoi 1900-luvun alussa, mutta Ykspihlajan lahti toimi jo 1700-luvulla talvisatamana. Siellä on myös rakennettu laivoja. Esimerkiksi tätä historiaa yhdistys haluaa vaalia.

Samanlaista seuraa

Yhteisöllisyys ja vertaistuki on houkutellut mukaan alueen veneilijöitä, esimerkiksi Esa Tarvaisen, jolla on vuonna 1970 rakennettu puinen moottorivene Boheme. Oikeastaan se on huvila keittiöineen ja vessoineen.

Kuvassa moottoriveneen keula
Esa Tarvainen päätyi aikanaan hankkimaan Bohemen, koska se lakattuine puupintoineen oli hänestä niin kaunis. Ville Viitamäki / Yle

–Itse olen puuvenemiehiä, mutta minulle on tärkeätä, että nämä kauniit asiat, merenkulkuun liittyvät puuveneet, rautaveneet, mitä ne nyt voisi ollakaan, säilyisivät. Ja haluan löytää samanlaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät näitten asioitten päälle ja saan heiltä jonkinlaista vertaistukea näitten asioitten kanssa.

Tarvainen ei ole lakkauksen ja tavanomaisen huollon lisäksi joutunut vielä suuresti venettään korjaamaan. Hän kuitenkin tietää, että sekin aika on edessä. Puuvenemiestä se ei haittaa.

– Se on vähän sama kuin että teet hirveästi duunia kauniin, vanhan jenkkiauton kanssa ja joku tulee sitten kysymään, että paljonko se vie satasella. Minusta puuveneen lakkaaminen ja hoito maistuvat hyvällä tavalla puulta.

Kuvassa Esa Tarvainen
Esa Tarvainen istuu tällä kertaa Jouni Mustosen veneessä. Oma vene Boheme on ollut perheen omistuksessa seitsemän vuotta.Ville Viitamäki / Yle

Seilataanko vain kartan avulla?

Jouni Mustonen kääntelee puista ruoria, kun Esmeralda matkaa Ykspihlajan edustalla. Pöydällä on paperinen kartta, mutta patinoituneiden ohjauslaitteiden vieressä näkyy myös uusinta tekniikkaa. Kuinka se sopii vanhan veneen ystävälle?

– Turvallisuus on kaiken A ja O. Emmehän me täällä kulje korkkiset pelastusliivit päällä, vaan kaikkien pelastautumisvälineiden täytyy olla ajanmukaiset. Paperikartta on edelleen toimiva käyttöliittymä. Hyvänä apuna ovat karttaplotterit.

Esmeraldan kippari puhuu lämpimästi perinteisten merimiestaitojen puolesta. Pelkästään plotterin näyttöä ei voi tuijottaa. Merikortit ja merimerkit on osattava.

– Viime vuosilta on esimerkkejä veneilijöistä, joilta vaikka tähystäminen on unohtunut ja on jouduttu vaaraan. Tekniikka on toki hyvä apuväline, mutta pelkästään siihen ei kannata luottaa. Minulla on kaikissa veneissä ollut karttaplotterit sekä kaikuluotaimet ja viistokaikuluotaimet ja käytän niitä aktiivisesti.

Kuvassa veneen ohjaushytti
Vuonna 1970 valmistunut kahdeksanmetrinen Boheme on omistajansa mielestä paremminkin uiva huvila kuin vene.Ville Viitamäki / Yle