"Poliitikon muotti on muuttunut", "Tasa-arvossa riittää vielä tekemistä"– Onko Suomi nyt tasa-arvoinen kun useimpia puolueita johtaa nainen?

Puoluejohtajana nainen ei enää ole lasikaton murtaja, vaan siitä on tullut normaalia, politiikantutkija arvioi.

tasa-arvo
Katri Kulmuni
Katri KulmuniPekka Tynell / Yle

Kun keskustan puoluekokous valitsi Katri Kulmunin puolueen puheenjohtajaksi, Suomen politiikan historiassa alkoi uusi aika: kahdeksan eduskuntapuolueen johtajista viisi eli enemmistö on naisia.

Tänään on murrettu myös yksi uusi lasikatto, kun Jutta Urpilaisesta (sd.) tuli virallisesti komissaariehdokas Euroopan unionin komissioon.

– Se kertoo, että poliitikon muotti on muuttunut ja myös naisten edellytykset päästä johtaviin tehtäviin ovat parantuneet, vasemmistoliiton Li Andersson sanoo.

Naisten tie politiikan huipulle on kestänyt melkein sata vuotta. Vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista. Sen jälkeen naisten poliittisella uralla ei vuosikymmeniin tapahtunut juuri mitään, kunnes 90-luvulla moni lasikatto murtui.

Anna-Maja Henriksson
Anna-Maja HenrikssonPekka Tynell / Yle

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta pitää tärkeänä, että esimerkiksi puoluejohtajina on enemmän kuin yksi nainen.

– Kyse ei enää ole lasikaton murtamisesta vaan yleisestä ilmiösta, että politiikassa nainen voi päästä huipulle, Ilkka Ruostetsaari sanoo.

Naisten nostaminen heijastaa politiikan tasa-arvoistumista.

– Suurimmassa osassa puolueista miehiä ja naisia kohdellaan tasa-arvoisesti, se on minusta päällimmäinen viesti, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo.

Sari Essayah
Sari EssayahPekka Tynell / Yle

– Tänä päivänä puoluejohtoon valitaan ihmisiä ei sukupuolensa takia vaan sukupuolesta riippumatta. Pyritään saamaan paras johto kuhunkin puolueeseen, kristillisdemokraattien Sari Essayah sanoo.

Politiikassa naisten tie huipulle kesti vain sata vuotta

Naisten tie politiikan huipulle on ollut melkein kiitotie verrattuna esimerkiksi liike-elämään.

– Poliittisessa eliitissä naisten osuus on ollut suurempi kuin missään muussa eliitissä. Politiikka on naisille ollut avoimempi nousukanava, Ruostetsaari sanoo.

Vaikein kanava naisten etenemiseen on elinkeinoelämässä, missä naiset ovat johtajina aliedustettuja. Suuryrityksissä ylimpään johtoon noustaan useammin liiketoimintavastuusta kuin naisille tavallisimmista viestintä ja henkilöstöjohtamisen tehtävistä, Ruostetsaari arvioi.

Myös se, mitä töitä naiset ja miehet Suomessa tekevät, on edelleen sukupuolittain jakautunutta.

– Onhan meillä paljon vaikkapa yritysmaailmassa ja työelämässä ylipäänsä vielä nais- ja miesvaltaisia aloja. Kyllä tasa-arvossa riittää vielä tekemistä, keskustan Katri Kulmuni sanoo.

Kokoomusta ja perussuomalaisia ovat johtaneet vain miehet

Anna-Maja Henriksson (r.), Li Andersson (vas.), Sari Essayah (kd.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Katri Kulmuni (kesk.) ovat tulleet puolueen jäsenten äänillä valituksi vetämään puolueen linjaa. Se kertoo puolueiden jäsenten arvoista ja asenteista.

– Täytyy muistaa, että tämä ei ole suora kansanvaali. Puheenjohtajan valinta kuvastaa puolueen sisäisiä asioita ja sitä mitä puolueen jäsenistö pitää tärkeänä, sanoo nuorempi tutkija Jenni Rinne Helsingin yliopistosta.

Eduskuntapuolueista vain kokoomuksella ja perussuomalaisilla ei toistaiseksi ole ollut naisjohtajaa.

Maria Ohisalo
Maria OhisaloPekka Tynell / Yle

Puolueita johtavat naiset ovat huolissaan, edustaako eduskunta riittävästi koko Suomea ja kaikkia suomalaisia.

– Tottakai erilaiset asiat pääsevät agendalle, kun ihmisiä hyvin eri taustoista tulee tähänkin taloon, vihreiden Maria Ohisalo sanoo.

Ohisalo muistuttaa, että esimerkiksi vammaiset ovat aliedustettuina päätöksenteossa.

Tasa-arvo politiikassa ja ylipäätään on edennyt, mutta tasa-arvon ongelmat ovat osin kääntymässä toisin päin. Esimerkiksi poikien tyttöjä heikompi lukutaito ja sivuun jääminen nousee esiin monen naispuheenjohtajan haastattelussa.

Myös tasa-arvon perinteisellä työkentällä riittää tekemistä.

– Lähisuhdeväkivalta, segregoituneet työmarkkinat, palkkatasa-arvo, perhevapaat. Niissä on vielä tekemistä, Li Andersson listaa.

Li Andersson
Li AnderssonPekka Tynell / Yle

Näistä huolimatta Andersson pitää tärkeänä sitä, että lasikatot ovat murtuneet.

Politiikassakaan tasa-arvo ei vielä ole täysin saavutettu.

– Niin kauan kuin eduskunnassa ei ole yhtä paljon naisia ja miehiä, työtä täytyy vielä tehdä, Katri Kulmuni muistuttaa.

Usein naiset eivät tule valituiksi siksi, että ovat naisia. Politiikantutkija Jenni Rinne arvioi, että esimerkiksi Kulmunin valintaan saattoi olla paljon muitakin syitä.

– Ehkä haluttiin valita uusmaalaisen sijaan muualta Suomesta oleva ehdokas. Tässä haetaan ulkoisesti katkoa aiempaan keskustaan, mutta sisällöllisesti vaikuttaa kuitenkin siltä että puolueen linja pysyy aikalailla samana, nuorempi tutkija Jenni Rinne Helsingin yliopistosta arvioi.

Tutkija: Kulmunin valinta erityisen hieno asia tasa-arvon kannalta

Vihreissä ja vasemmistoliitossa naispuheenjohtajia on ollut useampia. Samoin keskustassa.

– Vihreiden ja vasemmiston osalta se kertoo jäsenten ja äänestäjien sitoutumisesta tasa-arvoon, sanoo sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola Tampereen yliopistosta.

Kantolan mielestä Kulmunin valinta keskustan puheenjohtajaksi muistuttaa, ettei naisten valinta ole kuitenkaan yksiulotteisesti vain vasemmiston ja vihreiden käytäntö.

– On erityisen hienoa, että myös Kulmuni nousi puheenjohtajaksi. Keskustassa naisia on ollut puheenjohtajina, vaikka kyseessä on sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta konservatiivisempi puolue, Kantola sanoo.

Matti Vanhasen (kesk.) 2. hallitus vuonna 2007 oli ensimmäinen, jossa naisia oli enemmän kuin miehiä. Antti Rinteen (sd.) hallituksessa on tällä hetkellä 11 naista ja 8 miestä.

Rinteen hallituksessa on mukana kolme puoluetta, joita johtaa alle 35-vuotias nainen. Johanna Kantolan mielestä siitä kannattaa olla iloinen, että tämä rikkoo ja laajentaa suomalaisten kuvaa nuoresta naisesta.

Korjaus 20.46: korjattu Rinteen hallituksen nais- ja miesministereiden määrä