Kyläkauppojen alamäkeä koetetaan hillitä tuella - "Tuntipalkaksi jäi reilut kaksi euroa"

Kyläkaupoille voidaan myöntää valtion rahaa jopa 30 000 euroa, jos ne tarjoavat muitakin palveluita kuin päivittäistavaramyyntiä. Kyläkauppojen määrä on vähentynyt jo vuosia.

kyläkaupat
Vehkalahden kyläkauppa Hartolan Koitissa.
Vehkalahden kyläkauppa Hartolan Koitin kylässä on toiminut pian 30 vuotta.Mika Moksu / Yle

Vehkalahden kyläkauppa Hartolassa, Koitin kylässä huokuu kaurismäkeläistä tunnelmaa. Sistustus ei ehkä ole viimeisimpien muotivillitysten mukainen, mutta vuosikymmenten saatossa toimivaksi todettu. Kaupan yhteydessä toimii kuppila, jonka karaokeillat ovat kyläläisten kestosuosikki. Ne täyttävät tuvan kahdesti joka kuukausi.

Nyt kaupan kuppilassa on tavallistakin enemmän hulinaa, kun maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) saapuu paikalle kertomaan kyläkaupoille räätälöidystä rahallisesta tuesta. Leppä on kotoisin naapuripitäjästä Pertunmaalta.

Kyläkaupat voivat hakea ensimmäistä kertaa toimintansa pönkittämiseksi valtiolta rahaa 22 500 euroa. Summa kohoaa kolmeenkymmeneen tuhanteen, jos kaupan palveluihin kuuluu kauppa-auto.

– Kannamme huolta maaseudun veto- ja pitovoimasta, ja kyläkaupat ovat keskeisessä roolissa maaseudun elivoiman ylläpitämisessä, ministeri Leppä perustelee.

Vehkalahden kyläkaupassa valmistaudutaan uuteen päivään.
Iltapäivälehdet ovat kyläkauppojen valikoimassa kestomenestyjiä.Mika Moksu / Yle

Monen palvelun kauppoja

Saadakseen tukea kaupan on sijaittava reilun seitsemän kilometrin päässä toisesta kaupasta. Myymälän pitäisi tarjota lisäpalveluita, kuten esimerkiksi postin, lääkekaappipalvelun tai polttoaineen myyntiä. Kyläkaupan tulee myös olla yrittäjävetoinen, ja sen pitää olla taloudellisesti kannattava.

Tuen ehdot täyttäviä kyläkauppoja kutsutaan juhlavasti monipalvelukeskuksiksi. Hallituksen teettämän selvityksen mukaan tällaisia kauppoja on nyt noin sata, mikä on suunnilleen puolet kaikista maamme jäljellä olevista kyläkaupoista. Jaettavana on miljoonan euron potti.

– Kannustamme kaikkia kyläkauppoja kehittämään palveluitaan monipuolisemmiksi. Tuki on erityisesti niille alueille, joissa kaupan toiminta on kannattavuuden rajoilla ja sen jatko epävarmaa. Toivomme, että tukiraha turvaisi niiden jatkon, ministeri Leppä sanoo.

Kyläkauppias Hannu Järvinen
Hannu Järvinen on luotsannut Vehkalahden kyläkauppaa Hartolassa liki 30 vuotta. Toimeentulon turvaa kaupan lisäksi kuppila ja siivouspalvelut.Mika Moksu / Yle

Täytettä laihaan kukkaroon

Tukien maksaminen alkaa ensi vuoden alussa. Tuki oon aluksi kokeiluluonteinen ja sitä jaetaan puolitoista vuotta. Sinä aikana seurataan kauppojen määrää ja niiden tarjoamien palveluiden kehittymistä.

Ruotsissa vastaava tuki on ollut jo pidempään käytössä ja siellä kokemukset ovat olleet hyviä.

Meillä jaossa oleva tuki vastaa ministeriön laskelmien mukaan kyläkauppiaan vuosipalkkaa. Liki kolmekymmentä vuotta kauppiana toiminut konkari tietää, että rahat ovat nykyisellään tiukassa.

– Viime vuoden liiketulosta kun laskettiin, niin tuntipalkaksi jäi reilut kaksi euroa. Mutta meidän onnemme on, että toimintamme on monipuolista. Työskentelen myös Hartolan seurakunnan "emäntänä". Meillä on myös siivouspalvelua ja talonmiesapua. Raha tulee siis monesta pikku purosta, Vehkalahden kyläkaupan kauppias Hannu Järvinen sanoo.