Yli 75-vuotiaiden määrä liikenteessä moninkertaistuu tulevaisuudessa – "Se on miehelle kamala paikka luopua kortista"

Eniten hankaluuksia ikäihmisille tuottavat risteykset, joissa tehdään havaintovirheitä.

ikääntyminen
Mies ajaa autoa.
Asko Viholainen ajaa päivittäin, mutta välttää pimeässä ajoa. Anne Savin / Yle

Urjalalainen Greetta Rantanen on juuri täyttänyt 80 vuotta. Hän ajaa autoa päivittäin, eikä usko ajokykynsä vielä heikentyneen.

– Tunnen itseni vielä aika varmaksi liikenteessä, Rantanen toteaa ja kertoo asuvansa vähän kauempana Urjalan keskustasta.

77-vuotias Asko Viholainen istuu myös ratin taakse lähes joka päivä.

– Täällä on liikuttava autolla, kun kaikki palvelut on keskitetty yhteen paikkaan.

Viholainen kuitenkin myöntää, että ikä näön heikkeneminen on tuonut muutoksia omaan ajokykyyn.

– Onhan se huonontunut ilman muuta. Esimerkiksi pimeässä en aja, jos ei ole pakko.

Ikäihmisten määrä kasvaa liikenteessä

Suomalaiset vanhenevat, joten myös ajokortillisten ikäihmisten määrä on kasvussa. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana yli 75-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu. 80 vuotta täyttäneitä ajokortillisia on silloin peräti nelinkertainen määrä tähän päivään verrattuna.

Greetta Rantanen toivoo, että myös hänen ajonsa jatkuvat.

– Jännitän kuinka käy, kun 85-vuotiaana on seuraava ajokortin uusiminen.

Rantasen 90-vuotias naapuri oli kertomansa mukaan saanut uusittua ajokorttinsa.

Ajokortillisten ikäihmisten määrän kasvu selittyy osittain sillä, että seniorit ovat entistä terveempiä, kerrotaan Liikenneturvasta. He myös haluavat ja pystyvät liikkumaan omalla autolla.

Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara
Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara pitää autoileville ikäihmisille tarkoitettuja kursseja ympäri Pirkanmaata. Anne Savin / Yle

Iäkkäät autoilijat eivät muodosta erityistä riskiä liikenteessä, sillä monet heistä ovat kokeneita kuljettaja ja ajokokemusta on kertynyt vuosikymmeniä. Ikäihmiset ovat myös rauhallisia kuljettajia, eivätkä ota tietoisesti riskejä ja välttävät ylinopeuksia.

Jännitän, jos satun elämään 85-vuotiaaksi, että kuinka sitten käy, kun 85-vuotiaana on seuraava ajokortin uusiminen.

Greetta Rantanen

Liikenteessä loukkaantuu vuosittain yli 800 64 vuotta täyttänyttä. Menehtyneitä iäkkäitä on vuosittain noin 70. Heistä auton kyydissä tai kuljettajina kuolee kaksi kolmesta. Luku on pysynyt ennallaan viimeiset kymmenen vuotta.

Vaikka iäkkäät pärjäävät suhteellisesti hyvin liikenteessä, onnettomuudet koituvat yli 75-vuotiaiden kohtaloksi muita useammin. Heidän kuolemanriskinsä on kaksinkertainen suhteutettuna koko väestöön.

– Iäkkään keho ei kestä enää kolarivoimia samalla tavalla kuin nuorempana, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.

Eniten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu kohtaamistilanteissa.

– Risteysajo on kaikista hankalinta ikäihmisille. Liikenteessä tilanteet muuttuvat jatkuvasti, eikä aina ehditä reagoimaan siten kuin liikenteessä kuuluisi.

Toiseksi eniten ikäihmisten kuolemia onnettomuuksissa aiheuttavat tieltä suistumiset.

Liikenneturvan kuntokurssit kertaavat ja kannustavat

Syyskuun alussa Greetta Rantanen ja Asko Viholainen kurvailivat Urjalan terveyskeskuksen tuntumassa toimivalle Lähitorille, jonne oli saapunut myös yli kolmekymmentä muuta ikäihmistä kertaamaan liikenteeseen liittyviä asioita.

– Iäkkäillä on halu kerrata niitä asioita, mitä me tässä kurssilla koulutuksen aikana käydään läpi, selittää suuren suosion syytä Ari-Pekka Elovaara Liikenneturvasta.

Kahden päivän koulutuksessa kerrataan muun muassa liikennemerkkejä ja erilaisia liikennesääntöjä.

– Yleinen huolenaihe on välinpitämätön liikennekulttuuri ja kiire, joka heijastuu myös iäkkäisiin. Ikäihmiset kokevat ehkä vähän olevansa jaloissa.

Kurssilaisten ikähaarukka on 60 ja 100 vuoden välillä. Kurssin tärkein tavoite on kannustaa ja opastaa ikäihmisiä selviytymään liikenteessä mahdollisimman pitkään.

Mies puhuu ihmisille, jotka istuvat kuuntelemassa Urjalassa.
Liikenneturvan ikäautoilijoille suunnatulle kurssille osallistui ennätysmäärä väkeä Urjalassa. Anne Savin / Yle

Toki kurssilla puhutaan myös ajokunnosta (siirryt toiseen palveluun)ja siitä, että jokainen joutuu jossain vaiheessa luopumaan ajokortistaan.

– Täytyy olla rehellinen siinä, että jos joskus tuntuu siltä, ettei ole oikein ajokuntoinen, niin silloin täytyy tehdä se ratkaisu olla ajamatta, muistuttaa Ari-Pekka Elovaara.

Ajokortista luopuminen ei kuitenkaan ole helppo asia. Urjalalainen Asko Viholainen myöntää, että se tulee vielä eteen.

– Se on miehelle kamala paikka luopua kortista.

Mutta miksi se on niin vaikeaa miehille?

– No, kun miehet ovat yleensä maailman parhaita ajajia.

Ei sitä pysty itse oikein arvioimaan, kun pää on nuori vaikka kroppa on vanha.

Asko Viholainen

Kurssilla kannustetaankin pohtimaan asiaa jo ennakkoon. Silti moni päätyy luottamaan ulkopuolisten arvioon.

– Varmaan lapsenlapset ja minun poikakin ehkä huomaa, jos alkaa olla haparointia. Kyllä ne pistävät ojennukseen sitten, uskoo Greetta Rantanen.

Myös Asko Viholainen aikoo luottaa lähimmäisten havaintoihin.

– Ei sitä pysty itse oikein arvioimaan, kun pää on nuori vaikka kroppa on vanha.

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.