Itä-Suomessa virisi keskustelu uudesta Saimaan maakunnasta – osa kunnista paennut muuhun seuraan

Elinvoiman hiipuminen ja sote-kustannusten kasvu on saanut osan Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kuntien johdosta pohtimaan, kannattaisiko perustaa yhteinen Saimaan maakunta.

Saimaa
Saimaa ilmasta
Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa on alettu pohtia, toimisiko yhteinen Saimaan maakunta nykyisiä maakuntia paremmin.Mikko Savolainen / Yle

Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa on virinnyt keskustelu uudesta Saimaan maakunnasta.

Keskustelu uudesta maakunnasta sai alkunsa Puumalan kunnanjohtajan Matias Hildenin ajatuksesta. Hänen mielipidekirjoituksensa on julkaistu ainakin Etelä-Saimaassa (siirryt toiseen palveluun) ja Länsi-Savossa.

Hildenin mukaan yhtenäisen Etelä-Savon maakunnan tulevaisuus ei näytä ruusuiselta.

Elokuun lopussa Heinävesi ja Joroinen saivat valtioneuvostolta sinetin maakuntavaihdokselle Etelä-Savosta naapurimaakuntiin. Vuodesta 2021 lähtien Heinävesi kuuluu Pohjois-Karjalaan ja Joroinen Pohjois-Savoon.

– Etelä-Savossa tuntuu olevan vaikeaa yhteisen näkymän löytyminen, Hilden sanoo.

Saimaan maakunnasta voisi Hildenin mukaan löytyä yhteisiä vahvuuksia, kuten metsätalous.

– Uusi maakunta ei ratkaise mitään, mutta se loisi alustan saada nykyisistä vahvuuksistamme enemmän irti.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden.
Puumalan kunnajohtaja Matias Hilden uskoo, että uusi maakunta auttaisi siihen kuuluvia kuntia saamaan vahvuutensa käyttöön.Esa Huuhko / Yle

Myös Viialainen visioi hyötyjä

Etelä-Karjalan maakuntajohtajan Matti Viialaisen mukaan elinvoiman hiipuminen ja sote-kustannusten kasvu vaatisivat sekä Etelä-Karjalalta että Etelä-Savolta leveämmät hartiat ja isommat kantokyvyn.

– Sote-uudistuksen kariutumisen jälkijäristykset varsinkin Etelä-Savossa aiheuttavat keskipakoisilmiöitä, joten vastuullisen virkamiehen on esitettävä visioita. Matias on sellaisen keskustelun herättänyt, ja sehän näyttää ottavan tulta, Viialainen kehuu.

Saimaan alue on Viialaisen mukaan kiinnostava, sillä Suomessa on hänen mielestään kaksi suurempaa kiinnostavaa aluetta eli pääkaupunkiseutu ja Lappi.

– Kolmas on Järvi-Suomi, jonka helmi on Saimaa, Viialainen sanoo.

Hänestä Saimaan maakunnalla olisi useita vahvuuksia. Maakunnassa olisi hieno yliopisto ja korkeakouluja. Vahvuutta kokonaisuuteen toisivat viisi rajanylityspaikkaa ja kansanvälinen lentokenttä sekä päivystävä sairaala, jolla olisi Savonlinnassa ja Mikkelissä aluesairaalat.

– Saisimme enemmän säpinää aikaiseksi kehittämisessä. Se lopulta ratkaisee, kykenemmekö hoitamaan vanhukset ja sairaat, Viialainen muistuttaa.

Etelä-savon maakuntajohtaja Matti Viialainen
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoo, että Saimaan maakunnan taloudellinen kannattavuus kannattaa selvittää.Yle

Etelä-Karjala aikoo laskea kustannukset

Matti Viialainen on sitä mieltä, että Saimaan maakunnasta kannattaa tehdä kannattavuuslaskelmat.

– Keskustelemme tästä maakuntahallituksessa tulevana maanantaina. En usko, että siellä kovin punaista korttia näytetään vaan pikemminkin vihreää. Ilmaisemme, että olemme valmiit tekemään käytännön valmistelut myös numeroilla, Viialainen ennakoi.

Mitkä paikkakunnat sitten voisivat Etelä-Karjalan maakuntajohtajan mukaan luontevasti kuulua Saimaan maakuntaan?

– Puumala, Lappeenranta, Imatra, Parikkala, Mikkeli, Ristiina ja Savonlinna, Viialainen luettelee.

Todennäköisimmin Saimaan maakuntaan tulisivat ainakin kaikki Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kunnat.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja toivoo, että Etelä-Savossa pystyttäisiin kokoamaan rivejä yhteiseen näkemykseen. Viialainen toimi aiemmin Etelä-Savon maakuntajohtajana.

– Me Etelä-Karjalassa olemme valmiita ratkaisuun. Me kyllä pärjäämme, mutta emme katsele hyvällä sitä, että naapureilla menee huonosti, Viialainen sanoo.

Viialaisen mukaan ajatusta Saimaan maakunnasta on pohdiskeltu jo aiemmin, mutta Hildenin ulostulon ajoitus yllätti ja ilahdutti häntä kovasti.

MS Carelia Saimaan kanavassa
Pasi Tapanainen/Yle

Ei mutkaton kuvio

Uuden maakunnan muodostuminen vaatisi kuntien yhteistä tahtoa.

Maakunnan perustamista kuitenkin mutkistavat alueen eri sairaanhoitopiirit. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Eksote kuuluu Helsingin yliopistollisen sairaalan erikoisvastuualueeseen ja Etelä-Savon kaksi eri sairaanhoitopiiriä Kuopion yliopistollisen sairaalan erikoisvastuualueeseen.

– Maakuntajaon muutokset vaikuttaisivat myös vaalipiirijakoon, mikä ei ole ongelmatonta, muistuttaa Valtiovarainministeriön finanssineuvos Teemu Eriksson.

Tällä hetkellä Etelä-Savo ja Etelä-Karjalan kuuluvat samaan Kaakkois-Suomen vaalipiiriin. Myös Kymenlaakso on mukana samassa vaalipiirissä.

Saimaan maakunnan syntyminen vaatisi myös sen, että valtioneuvosto muuttaisi nykyistä maakuntajakoa.

– Ihan ensin olisi selvitettävä, mitkä kaikki kunnat olisivat kiinnostuneita Saimaan maakunnasta ja mitkä asiat näitä kuntia yhdistävät, Eriksson sanoo.

Lue myös:

Vuosikausien odotus päättyy viimeinkin Iitissä: "Tätä on toivottu kauan" – se ja 4 muuta kuntaa vaihtavat maakuntaansa