Koulu-uhkauksista on tullut valtakunnallinen ilmiö ja poliisien arkipäivää: "Vihjeitä tulee näihin liittyen tasaisesti"

KRP:n mukaan uhkauksia tekevät usein koulun nykyiset ja entiset oppilaat, jotka tuntevat kokeneensa vääryyttä.

Koulu-uhkaukset
 Poliiauto Pääskytien koulun pihassa Porvoossa.
Pääskytien koulussa Porvoossa oli keskiviikkona aamulla hieman yli yhdeksän uhkaava tilanne. Paikalle hälytettiin useita poliipartioita.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Koulu-uhkauksia tulee poliisin tietoon viikoittain. Viime vuonna KRP:n tietoon tuli 65 koulu-uhkaustapausta, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Vaikka uhkaukset painottuvat pääkaupunkiseudulle, kyseessä on poliisin mukaan valtakunnallinen ilmiö.

– Vihjeitä tulee näihin liittyen tasaisesti. Viimeisen parin vuoden aikana koulu-uhkausten määrissä ei ole tapahtunut muutosta, rikostarkastaja Ritva Elomaa KRP:stä kertoo.

Eniten uhkauksia esitetään yläkouluissa, mutta ilmiö on tuttu myös lukioissa ja ammattikouluissa sekä jonkin verran myös alakouluissa, kertoo ylikonstaapeli Riku Aaltonen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Hyvin usein uhkauksia tekevät koulun nykyiset ja entiset oppilaat. Taustalla on usein esimerkiksi ongelmia elämänhallinnassa tai mielenterveydessä. Moni on myös tullut kiusatuksi koulussa.

– On sellainen tunne, että on tullut väärin kohdelluksi, ja sitten tuotetaan tekstiä tai muuta materiaalia, jossa tämä ajatus tulee julki, Elomaa sanoo.

Elomaa uskoo, että koulu-uhkaukset tulevat poliisin tietoon aiempaa helpommin, sillä sosiaalisessa mediassa on helppo ilmaista, jos haluaa satuttaa muita ja etsii oikeutusta kokemalleen vääryydelle.

– Netti mahdollistaa oman agendan esille tuomisen, ja sillä tavalla nämä usein tulevat myös viranomaisten tietoon, Elomaa sanoo.

Koulu-uhkaukset ja -surmat ovat maailmanlaajuinen ilmiö. Netissä julkaistut manifestit leviävät laajalle, ja Elomaan mukaan tekijät kopioivat tekotapoja toisiltaan.

– Suomessakin kouluampumistapaukset ovat olleet hyvin samanlaisia kuin muualla maailmassa, Elomaa huomauttaa.

Koulu-uhkauksia tehdään "läpällä"

Lähes aina uhkaukset ovat olleet vitsiksi tarkoitettuja, mutta poliisi suhtautuu niihin aina kuin aitoon tilanteeseen. Ennen kuin tilanne on selvitetty poliisi ei voi tietää, onko kyseessä vitsi vai ei, Elomaa painottaa.

– Tällainen vitsailu ei ole hauskaa. Koulussa ja kotona pitäisi keskustella enemmän siitä, millaisilla asioilla voi vitsailla, rikostarkastaja Ritva Elomaa sanoo.

Vitsillä heitetyn uhkauksen seurausten vakavuus ja kauaskantoisuus tulevat nuorelle ja hänen huoltajilleen täytenä yllätyksenä.

– Aina kun kouluun kohdistuu uhka, poliisi lähtee selvittämään uhkauksen tekijää ja lähes poikkeuksetta saa sen selvitettyä. Kaikki uhkaukset otetaan vakavasti ja ne tutkitaan perinpohjaisesti. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksellakin on ollut tutkittavana koulu-uhkauksia, joissa uhkaaja on otettu kiinni ja hänen käyttämänsä matkapuhelin ja tietokone on takavarikoitu tutkintaa varten, kertoo ylikonstaapeli Riku Aaltonen.

Tutkinta saattaa kestää useita viikkoja. Uhkauksesta jää tieto poliisille ja poliisi jää myös seuraamaan henkilöitä, jotka ovat uhanneet kouluja eri viestintäkanavissa.

– On hyvä tiedostaa, että uhkaus voidaan viedä syyttäjälle syyteharkintaan, vaikka uhkauksen kirjoittaja sanoisi viestin olleen "vain läppää". Rikosnimike on niissä tapauksissa useimmiten laiton uhkaus, Aaltonen muistuttaa.

Koulu-uhkausten selvittämisessä poliisi tekee myös yhteistyötä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kanssa.