Suomi on jo tyhjä kyläkouluista, mutta kukaan ei tunnu tietävän koulujen sulkemisen vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oppimistuloksiin

Opetustoimen ylitarkastajan mukaan Suomen maaseudun kyläkouluista on lakkautettu jo yli 90 prosenttia.

kyläkoulut
Lapsia Lylykosken kyläkoulun luona.
Otto Lehtinen (vas.), Riku Pöyhönen, Aki Ronkainen ja Pentti Puhakka käyvät Lylykosken kyläkoulua Ilomantsissa. Tino Ronkainen taustalla keinussa.Anton Rinta-Jouppi / Yle

Suomi alkaa olla tyhjä kyläkouluista.

Syynä ovat koulujen lakkautukset 1990-luvulta lähtien. Samalla moni pieni kunta on päätynyt yhden koulun ratkaisuun. Vuonna 2000 tällaisia kuntia oli Manner-Suomessa vain kolme, nyt noin viisikymmentä.

Suomen itäisin kunta Ilomantsi saattaa kohta olla seuraava, sillä siellä päätetään todennäköisesti jo tänä syksynä kahden vielä toiminnassa olevan kyläkoulun lopettamista. Kunnassa oli sotien jälkeen peräti 50 kyläkoulua.

Toinen lakkautusuhan alla olevista kouluista on 16 oppilaan Lylykosken koulu, joka sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Ilomantsin keskustasta.

Nelosluokkalaisen vanhempaa Jenny Salmelaa koulun mahdollinen lakkautus huolettaa.

– Ei se riemunkiljahduksia aiheuta. Koulumatkat pitenevät lapsella ja hyvin keskenään toimeen tuleva kouluryhmä hajoaa. Se on sääli, hän sanoo.

Nainen silittää lehmiä
Jenny Salmela asuu lypsykarjatilalla, josta on matkaa ilomantsin keskuskouluun noin 40 kilometriä.Anton Rinta-Jouppi / Yle

Lapsen siirtyminen isompaan kouluun tarkoittaa talvella yli tunnin koulumatkaa suuntaansa. Samalla kouluaamu aikaistuisi ja koulupäivä muuttuisi pidemmäksi.

– Meillä on lypsykarjatila, joten olemme aamulla ja iltapäivällä töissä mieheni kanssa. Siksi se aika, kun näemme lasta, lyhenee merkittävästi, Salmela sanoo.

Koulumatkan piteneminen surettaa myös Salmelan lasta. Taksissa istuminen on rasittavaa ja läksyjä ei matkana aikana pysty tekemään, kun taksissa tulee paha olo kirjaa lukiessa.

Syntyvyys laskee ja kuntien rahat ovat tiukoilla

Usein kyläkouluja lakkautetaan, koska kunnan oppilasmäärä vähenee. Syynä on laskeva syntyvyys.

Näin on myös Ilomantsissa, jossa arvioidaan syntyvän tänä vuonna 16 lasta. Viime vuonna lapsia syntyi 18 ja sitä edellisenä 24.

– Ikäluokkien koot ovat pienentyneet huomattavasti. Mieluummin avasimme uusia kouluja kuin lakkauttaisimme niitä, mutta tilanne on valitettavasti mikä on, kunnanjohtaja Marjut Ahokas sanoo.

Kyläkoululaisen vanhempi Jenny Salmela puolestaan arvelee kyläkoulujen lakkautusten pahentavan tilannetta eli vähentävän syntyvyyttä.
– Samalla se vähentää halukkuutta muuttaa tänne, hän sanoo.

Lylykosken kyläkoulu, Ilomantsissa.
Lylykosken koulu on toinen Ilomantsin kahdesta vielä toiminnassa olevasta kyläkoulusta.Anton Rinta-Jouppi / Yle

Taustalla ovat myös taloudelliset syyt. Konsulttiyhtiön arvion mukaan Ilomantsi säästäisi noin 250 000 euroa vuodessa, jos molemmat koulut lakkautetaan. Jos vain toinen lakkautetaan, syntyy säästöjä yli 100 000 euroa vuodessa.

– Kunnan taloustilanne pakottaa miettimään asioita kuten nyt on mietitty. Lisäksi kyläkoulut tarvitsisivat tulevina vuosina korjausta, Ahokas sanoo.

Perustuslaillinen ongelma

Maaseudun kyläkoulujen lopettamisista on huolissaan myös Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola. Hän on erityisesti huolissaan lakkausten vaikutuksista opetuksen laatuun ja lasten yhdenvertaiseen kohteluun.

Lehtolan mukaan viimeisten 30 vuoden aikana Suomen kyläkouluista on lakkautettu jo noin 94 prosenttia.

– Se on todella tylyä. 90-luvun alussa peruskouluja oli 4900, nyt 2200. Kouluja on nyt samana verran kuin niitä oli Suomen suurruhtinaskunnassa vuonna 1903, hän sanoo.

Lehtolan mukaan kouluverkon harventuminen on ymmärrettävää, koska oppilasmäärä on vähentynyt. Ongelma on kuitenkin lakkautusten vauhdissa, joka ei hänen mukaansa ole kohtuullisessa suhteessa oppilasmäärän laskuun.

Lehtolan mukaan lakkautusvauhti on jopa kolmin tai nelinkertainen verrattuna siihen, mitä oppilasmäärän väheneminen vaatisi.

– Olemme inhorealistisesti toteuttaneet tilastoja lakkauttamalla kouluja etupainotteisesti. Väitän, että kunnat ja valtio yhteistyössä ovat kiihdyttäneet ja ehkä jopa tarkoituksellisesti ajaneet maaseutukoulujen lakkauttamista, jotta saataisiin työikäinen väestö ajettua kasvukeskuksiin, hän sanoo.

Lehtolan mukaan koululakkautusten väitetyt säästöt eivät ole realisoituneet, ja perusopetuksen kustannukset ovat nousseet eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.

– Lakkautuksissa on arvioitu lähinnä kiinteistökustannuksia. Lapsivaikutukset on jätetty arvioimatta, hän sanoo.

Lylykosken kyläkoulu.
Anton Rinta-Jouppi / Yle

Lehtolan mielestä käsillä on perustuslaillinen ongelma.

– Suomessa pitäisi pitää huolta myös vähemmistöalueilla asuvista, ja taata kaikille suunnilleen yhdenvertaiset sivistykselliset palvelut. Perusopetus on määritelty lähipalveluksi, mutta yhä useamman maaseutulapsen koulumatkaan kuluu päivässä lähemmäs 2,5 tuntia, hän perustelee.

Lehtolan mukaan ongelma on myös se, että kyläkoulujen lakkautusten vaikutuksia ei ole tutkittu. Hän epäilee lakkautusten pikemminkin nostaneen kustannuksia kuin säästäneen niitä.

– Ei ole ainoatakaan tutkimusta koululakkautusten säästöistä, tai vaikutuksista lasten oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin, hän sanoo.

Lehtola toivoo, että Suomessa tehtäisiin vihdoin yliopistotason puolueetonta tutkimusta lakkautusten vaikutuksista.

Opetushallituskaan ei tiedä lakkautusten vaikutuksia

Tutkimusta koululakkautusten toteutuneista säästöistä ei ole opetushallituksen tiedossa, kertoo opetusneuvosMarjoRissanen.

– Usein on tehty vain kuntien tilaamia etukäteisarvioita, jotka perustuvat konsulttiyhtiön laskelmiin, hän sanoo.

Rissasen mukaan kouluverkon tiivistämisen taustalla on usein taloudelliset syyt. Käytännössä siis se ratkaisee, paljonko kunnalla on euroja käytössään koulutuksen järjestämiseen.

– Jos kunnassa on vain yksi koulu, se voi toisaalta lisätä kustannuksia, koska entistä useampi oppilas on lakisääteisen koulukuljetuksen piirissä. Yleensä kuitenkin pohditaan kouluverkon taloutta ja toiminnallisuutta kokonaisuutena, hän sanoo.

Rissanen lisää, että isompi koulu voi toisaalta olla oppilaiden eduksi esimerkiksi siten, että oppilailla on valittavana enemmän valinnaisia aineita.

– Näitä asioita punnitaan sitten aina paikallisella tasolla, hän sanoo.

Mitä mieltä olet kyläkoulujen lakkautuksista? Osallistu keskusteluun kello 22:een asti.

Lue myös:

Yle: Kuuleeko Lapinjärvi, kysyy opettaja oppilailtaan 500 kilometrin päässä – ainutlaatuinen videokokeilu pelasti kyläkoulun pienessä Kannuksen kunnassa

Yle: Kyläkoulun lakkauttamisuhka sai pienen kylän asukkaat takajaloilleen – syntymässä on asukkaiden varjobudjetti, jota kunnanjohtajakin kiittelee