Talibanin valtaannousu uhkaa pyyhkiä vuosien ihmisoikeuskehityksen – Suomi: "Heidän kanssaan pitää keskustella, mutta kaikkeen ei voida suostua"

Kabulissa asuvan suomalaisdiplomaatin mukaan paikalliset ovat huolissaan Talibanin kanssa käydyistä neuvotteluista.

Afganistan
Entinen talibansotilas luovuttaa aseensa 3. syyskuuta Jalalabadissa osana rauhanprosessia.
Entinen talibansotilas luovuttaa aseensa osana rauhanprosessia 3. syyskuuta 2018 Jalalabadissa, Afganistanissa.Ghulamullah Habibi / EPA

Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin syksyllä 2001 kansainvälisen liittouman tukemana. Syynä oli se, että maata hallitseva Taliban-liike suojeli syyskuun 11. päivän terrori-iskut tehnyttä Al-Qaida-terroristijärjestöä.

18 vuotta myöhemmin sota jatkuu edelleen. Sodassa on saanut surmansa ainakin 38 000 afganistanilaista siviiliä ja 58 000 afganistanilaista sotilasta ja poliisia. Yhdysvaltalaissotilaita on kuollut 2 400.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa vetää maasta siellä olevat 14 000 amerikkalaissotilasta, ja hänen hallintonsa on käynyt keskusteluja mahdollisesta rauhanprosessista Talibanin poliittisen siiven kanssa.

Afganistanilaispoliisi tutkii räjähdyspaikkaa Kabulissa.
Afganistanilaispoliisi tutkii räjähdyspaikkaa Kabulissa.Ghulamullah Habibi / EPA

Kabulissa asuva Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyön erityisasiantuntija Tanja Rajamäki kertoo, että ajatus talibanien paluusta valtaan on monelle afganistanilaiselle kauhistuttava.

– Monet muistavat talibanien valtaannousun vuonna 1996 ja pelkäävät historian toistavan itseään. Erityisesti monet paikalliset ovat huolissaan naisten oikeuksista ja tyttöjen koulunkäynnistä, Rajamäki sanoo.

Hänen mukaansa erityisesti pääkaupunki Kabulissa elävät koulutetut naiset ovat saaneet nauttia viime vuosina vapauksista, joita talibanien hallitessa ei ollut.

Myös Talibania täytyy kuulla

Afganistan on edelleen hyvin köyhä ja turvaton maa, mutta sen kehityksessä on menty paljon eteenpäin vajaassa parissakymmenessä vuodessa.

Maahan on ulkoministeriön Afganistan-vastuuvirkamies Aysu Shakirin mukaan saatu naisten ja vähemmistön oikeudet sekä sananvapauden takaava perustuslaki. Maassa pidetään vaaleja ja hallituksen kyky kerätä verotuloja on parantunut.

– Suurimmat saavutetut parannukset on nähty koulutus- ja terveyssektorilla. Elinajanodote on noussut 44 vuodesta 60 vuoteen. Naisten ja lasten asema on kehittynyt, ja imeväis- ja äitiyskuolemat ovat vähentyneet, Shakir luettelee.

– Koulunsa aloittavista lapsista jo 40 prosenttia on tyttöjä, kun aiemmin he eivät voineet käydä lainkaan koulussa, Shakir jatkaa.

Entiset talibanit ja Isisin taistelijat luovuttivat aseensa 19. helmikuuta Jalalabadissa Afganistanissa.
Entiset talibanit ja Isisin taistelijat luovuttivat aseensa 19. helmikuuta Jalalabadissa Afganistanissa. Ghulamullah Habibi / EPA

Huolimatta riskeistä kehityksen pyyhkiytymisestä, Suomen virallinen linja on, että kaikkien konfliktin osapuolten pitää osallistua tunnusteluihin rauhan löytämiseksi.

– Keskustelu ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että osapuolien tahtotiloihin suostuttaisiin. Kestävän rauhan edellytys on, että kaikilla osapuolilla on tunne siitä, että heitä on kuultu ja heidän näkemyksiään huomioitu. Silloin he sitoutuvat rauhaan voimakkaammin, Shakir sanoo.

Afganistan on yhä maailman vaarallisin maa

Vuosi 2018 oli Afganistanin sodan vaarallisin siviilien kuolemissa mitattuna. Vuonna 2019 siviiliuhrien määrä on laskenut lievästi, mutta on edelleen korkea.

Vuoden 2019 ensimmäisen kuuden kuukauden (siirryt toiseen palveluun) aikana Afganistassa sai surmansa 1 366 ja haavoittui 2 446 siviiliä.

Afganistan on Global Peace Indexin mukaan (siirryt toiseen palveluun) maailman vaarallisin maa.

– Turvallisuustilanne Afganistanissa on heikko ja siellä odotetaan, että syyskuun lopun presidentinvaalit heikentävät sitä entisestään. Turvatoimet ovat todella korkealla, Kabulissa asuva Rajamäki kertoo.

Hän sanoo liikkuvansa kaupungilla turvatiimin kanssa panssaroiduissa ajoneuvoissa luotiliivit päällä.

Mies katselee tuhon jälkiä Ghaznissa.
Taliban terrorisoi Ghaznin kaupunkia viikon päivät. Väijytyksissä kuoli satoja ihmisiä.AOP

Shakir ei ota kantaa Suomessa käytävään keskusteluun turvapaikanhakijoiden palauttamisesta Afganistaniin. Hän kuitenkin sanoo, ettei maan turvallisuustilanne ole yksinkertainen.

– Turvallisuustilanne vaihtelee. Taliban ei ole ainoa kapinalliryhmä, niitä on yhteensä parisenkymmentä. Rintamalinjat elävät päivittäin, eivätkä ole pysyviä. Siviilit jäävät usein taisteluiden jalkoihin. Maassa on rauhallisia alueita, mutta toisaalta on alueita, joissa taisteluja saatetaan käydä voimakkaasti, hän kuvailee.

Shakirin mukaan väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet osana neuvottelustrategiaa.

– Taliban hakee neuvotteluasemia tekemällä iskuja, se haluaa näyttää voimaansa, hän sanoo.

Samaa pätee Shakirin mukaan myös amerikkalaisiin. Heidän iskunsa Talibania vastaan ovat kiihtyneet samaan aikaan, kun järjestön kanssa keskustellaan rauhanprosessista.

Taliban edustaa vain pientä osaa väestöstä

Yhdysvallat on käynyt nyt keskeytyneitä rauhantunnusteluja Talibanin poliittisen siiven kanssa. Se ei kuitenkaan edusta koko Talibania.

– Taliban on jakautunut useisiin paikallisiin toimijoihin, joilla on omat agendansa. Poliittisen siiven lisäksi Talibanilla on sotilaallinen siipi, joka toteuttaa iskuja. Kaikki talibanit eivät välttämättä ole valmiita rauhanneuvotteluihin, vaikka osa onkin, Shakir sanoo.

Taliban hallitsee YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan noin 43 prosenttia Afganistanin piirikunnista. Se ei kuitenkaan käyttäydy samalla tavalla kaikilla hallitsemillaan alueilla.

– Taliban on kuitenkin joillain alueilla hyvinkin yhteistyökykyinen hallituksen ja kansainvälisten toimijoiden kanssa ja sallii muun muassa YK:n rokotuskampanjoita ja hallituksen maataloutta tukevia toimia, Shakir sanoo.

Taliban hallitsee väkivaltaisuutensa takia Afganistanista käytävää julkista keskustelua, vaikka järjestö onkin kooltaan varsin pieni.

– Eri lähteistä riippuen arviot talibanien määrästä vaihtelevat 30 000:sta 50 000:een. Afganistanissa on 30 miljoonaa asukasta, joten talibanit ovat todella pieni vähemmistö. Heidän mahdollisuutensa menestyä vaaleissa ovat aika heikot, Rajamäki uskoo.

Lue lisää:

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoo, että rauhanneuvottelut Talibanin kanssa ovat ohi

Afganistanissa tunnustellaan rauhaa väkivallan varjossa – Taliban-liike kiihdyttää iskujaan

Yhdysvallat valmis viimeistelemään rauhanneuvottelut Talibanin kanssa – neuvottelut jatkuvat tällä viikolla

Siviiliuhrien määrä Afganistanissa laski viime vuodesta, mutta lähti jälleen nousuun – YK: Uhrimäärä on edelleen shokeeraavan korkea