Katalonian kansallispäivä veti sankoin joukoin mielenosoittajia Barcelonan kaduille – Espanjan hallituskriisi varjostaa juhlintaa

Katalaanijohtajat ja aktivistit ovat olleet vangittuina ilman tuomiota jo lähes kaksi vuotta. 

Katalonia
Katalonian aluejohtaja Quim Torra tarkasti seremoniavartioston Barcelonassa alueen kansallispäivänä.
Katalonian aluejohtaja Quim Torra tarkasti seremoniavartioston Barcelonassa alueen kansallispäivänä.Enric Fontcuberta / EPA

BarcelonaBarcelonan suosituimman turistinähtävyyden Sagrada Familia -kirkon kulmille on pystytetty Katalonian lipuilla koristettu koju.

Siinä työskentelevä nainen lähestyy ohi käveleviä turisteja ja pyytää heiltä allekirjoitusta ”poliittisten vankien” vapauttamista vaativaan adressiin. Turisteja vaikuttaa adressia enemmän kiinnostavan kuitenkin kojun takana häämöttävä kirkko.

Nimilistaa keräävä nainen tarkoittaa poliittisilla vangeilla katalaanipoliitikkoja ja aktivisteja, jotka ovat odottaneet tuomioitaan vankilassa jo lähes kaksi vuotta.

Heitä syytetään muun muassa kapinasta Katalonian itsenäisyysäänestyksen ja yksipuoliseen itsenäistymisjulistukseen liittyen vuoden 2017 syksyllä.

Syytettyjen joukossa on myös Belgiassa maanpaossa elävä Katalonian entinen aluejohtaja Carles Puigdemont.

Oikeudenkäynti syytettyjä vastaan saatiin päätökseen alkukesällä. Tuomioita odotetaan syyskuun lopussa tai lokakuun alussa, mutta niiden tarkkaa julkistamisajankohtaa ei vieläkään tiedetä tai sitä ei ole kerrottu julkisuuteen.

Tänään vietettävä Katalonian kansallispäivä eli Diada rakentuu vangittujen itsenäisyysjohtajien ympärille. Juhlallisuuksien lisäksi luvassa on suurmielenosoitus, jossa separatistit vaativat itsenäisyysjohtajien vapauttamista ja itsenäistä Kataloniaa.

Suurmielenosoituksen järjestää Katalonian itsenäisyyttä ajava ANC-liike sekä Ómnium-kulttuurijärjestö. Molempien johtajia Jordi Sánchezia ja Jordi Cuixartia syytetään kapinasta kahden vuoden takaisiin tapahtumiin liittyen.

Separatistien rivit hajonneet

Viime vuonna suurmielenosoitukseen osallistui jopa miljoona ihmistä. Tänä vuonna ennakkoilmoittautumisia mielenosoitukseen on tullut neljännes vähemmän.

Syynä ovat Katalonian separatistien sisäiset erimielisyydet. Vaikka ryhmittymillä on yhteinen tavoite, keinot sen saavuttamiseksi aiheuttavat kiistaa myös itsenäisyyttä ajavien puolueiden välillä.

Erimielisyyksiä on syntynyt muun muassa siitä, miten itsenäisyysjohtajien tuomioihin tulisi reagoida. Nykyinen aluejohtaja Quim Torra on ilmoittanut, ettei aio hyväksyä minkäänlaisia tuomioita. Hänen mukaansa itsenäisyyshanke viedään loppuun asti hinnalla millä hyvänsä.

Carles Puigdemont
Katalonian entinen aluejohtaja Carles Puigdemont elää maanpaossa Belgiassa. Viime viikolla hän tapasi Brysselissä nykyisen aluejohtajan Quim Torran.Stephanie Lecoq / EPA

Todennäköistä on, että Kataloniaa odottaa tuomioiden julistamisen jälkeen uudet vaalit. Torra haluaisi kuitenkin estää ne ja reagoida tuomioihin nostamalla Katalonian johtoon maanpaossa elävän entisen aluejohtajan Carles Puigdemontin.

Puigdemont ei ole ollut halukas luopumaan vallasta häntä kohtaan nostetuista syytteistä huolimatta.

Katalonian tasavaltalaisen vasemmistopuolueen ERC:n vankeudessa istuva johtaja Oriol Junqueras taas haluaisi nähdä uusia kasvoja separatistien johdossa ja järjestää Kataloniassa vaalit.

Torran johtaman Junts Per Catalunya -liittouman separatistit ovat syyttäneet myös ERC:tä liian myötämielisestä suhtautumisesta Espanjan virkaatekevän pääministerin Pedro Sánchezin sosialisteihin. Junts Per Catalunya on yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen kannalla, kun taas ERC on maltillisempi.

Separatistien hajonneet rivit eivät näytä hyvältä vain hieman ennen itsenäisyysjohtajien tuomioiden julistamista.

Oikeudenkäyntiä pidetään Espanjan demokratian ajan tärkeimpänä. Siksi ERC ja Junts per Catalunya ovatkin yrittäneet lähentyä ennen kansallispäivää ja kehottaneet katalaaneja osallistumaan suurmielenosoitukseen.

Kaikki katalaanit eivät kannata itsenäisyyttä, mutta suurin osa on itsenäisyysäänestyksen kannalla.

Uudet vaalit häämöttävät

Katalonian kriisi vaikeuttaa myös Espanjan umpikujaan ajautuneita hallitusneuvotteluja.

Huhtikuisissa vaaleissa voittajaksi nousi Pedro Sánchez ja sosialistit, mutta puolue ei saanut määräenemmistöä parlamenttiin. Sosialistit ovat yrittäneet saada tuekseen vasemmistolaista Podemos-puoluetta toistaiseksi laihoin tuloksin.

Sosialistit puhuvat kuitenkin yhteistyöhallituksesta varsinaisen koalition sijaan, eivätkä ole valmiita antamaan Podemosille esimerkiksi ministerinsalkkuja. Puolueet eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen hallituspohjasta pitkään kestäneistä neuvotteluista huolimatta.

Pablo Iglesias
Podemosin johtajan Pablo Iglesiasin myötämielinen suhtautuminen Katalonian separatisteihin hiertää hallitusneuvotteluissa Pedro Sánchezin sosialistien kanssa.Luca Piergiovanni / EPA

Yksi puolueiden välisistä kiistakapuloista on ollut Katalonian kriisi.

Podemosin johtaja Pablo Iglesias on ollut puheissaan myötämielisempi Katalonian separatistien suhteen. Sánchezille Katalonian on itsenäisyys on punainen vaate eikä hän aio sallia Espanjan perustuslain vastaista itsenäisyysäänestystä.

Sánchez on kuitenkin riippuvainen myös joko katalaani- tai baskiseparatistien tuesta, mikäli hän haluaa saada aikaan hallituksen. Vaihtoehtona olisi yrittää saada marraskuussa pidettävissä uusissa vaaleissa tarpeeksi suuri paikkaenemmistö.

Tuoreimpien mielipidetiedustelujen mukaan (siirryt toiseen palveluun) sosialistien kannatus nousisi mahdollisissa vaaleissa, mutta ei riittäisi yksinkertaiseen enemmistöön. Siksi uudet vaalitkaan eivät automaattisesti tarkoittaisi ulospääsyä poliittisesta umpikujasta.

Paine hallituspohjan löytämiseen on kova, sillä vaalit olisivat jo neljännet neljän vuoden sisään.

Lue lisää:

Espanjan hallitus ei saanut luottamusta – maa on ollut ilman hallitusta huhtikuusta asti

Espanjassa lyödään jälleen päätä seinään – pääministeri ei löydä hallituskumppaneita ja vähemmistöhallituksenkin muodostaminen takkuaa