Tätä et näe Linnan juhlissa

Suomi on ollut sata vuotta tasavalta. Sen kunniaksi Presidentinlinna avasi ovensa.

Tervetuloa paikkaan, jossa vain pieni osa suomalaisista pääsee elämänsä aikana käymään.

Joitakin näitä tiloja olet varmasti nähnyt Linnan juhlien tv-lähetyksessä.

Kohta näytämme jotain, mitä et televisiossa näe.

Tänään linna on poikkeuksellisesti auki myös yleisölle.

On kulunut sata vuotta siitä, kun itsenäisestä Suomesta tuli tasavalta.

Hän on Anne Puonti, Suomen tiettävästi ainoa linnanvouti. Jos joku tietää Presidentinlinnan salaisuuksista, se on hän.

Uran alkuvaiheessa minut esiteltiin henkilölle, joka oli tavannut muutkin linnanvoudit. Ilmeestä näki, että hän ihmetteli, voiko linnanvouti olla nainen!

Anne Puonti

Tämä on Valtiosali, joka täyttyy itsenäisyyspäivänä tanssivista pareista. Se oli tanssiaissali myös Suomea hallinneille Venäjän keisareille.

Näyttää pienemmältä kuin televisiossa!

Oletko joskus miettinyt, millainen vessa Presidentinlinnassa on? Jo logo viestii siitä, että nyt ei olla missä tahansa. Vaalea ja kulta ovat täälläkin vallitsevia värejä.

Presidentinlinnassa kaikki on valoisaa ja avaraa... paitsi tämä Mariankadun aula. Se on ainoa osa, joka on rakennettu linnaan Suomen itsenäisyyden aikana, vuonna 1938.

Täältä Linnan juhlien vieraat tulevat. Jos seisoisit tässä ja kurottaisit, yltäisit ehkä Presidentinlinnan kattoon.

Moni luulee luonnonvalon kajastavan Presidentinlinnan kattoikkunoista.

Oikeasti ne on katettu vesivahinkojen vuoksi. Vaaleat led-valot pitävät yllä illuusiota.

Mutta lähdetään eteenpäin, meillä on vielä paljon nähtävää!

Presidenttien puolisoiden muotokuvat löytyvät Valtiosalin edustalla olevan Atriumin parvelta. Se on tila, jonka tunnet todennäköisesti parhaiten Linnan juhlien tv-haastatteluista.

Kaikki ei ole pelkkää loistoa ja kunniaa.

Tällä Gerda Rytin muotokuvalla valkoisine kehyksineen on tarina. Hänen miehensä Risto Ryti tuomittiin Neuvostoliiton painostuksesta vankeusrangaistukseen sodan jälkeen.

Rouva Rytin muotokuva on tyyliltään ja kehyksiltään erilainen kuin muiden puolisoiden muotokuvat. Lisäksi hän huolehti itse siitä, että hänen muotokuvansa päätyy Presidentinlinnaan.

Myös hänen miehensä, presidentti Risto Rytin rintakuva poikkeaa muiden linjasta. Toisin kuin kaikkien hänen edeltäjiensä rintakuvat, Ryti katsoo sivulle.

Nykykatsoja miettii, kertovatko poikkeavuudet presidenttiparin kohtalosta.

Ennen kuin tämä rakennus hankittiin keisarilliseksi palatsiksi, se oli Helsingin rikkaimman miehen Johan Heidenstrauchin talo. Sen jälkeen tilaa on rakennettu pala palalta lisää.

Jos tänä päivänä arkkitehdille annettaisiin tehtäväksi suunnitella presidentillinen linna, hän tuskin päätyisi näin sokkeloiseen ratkaisuun. Täällä eksyy helposti.

Anne Puonti

Kun keisari Nikolai I majoittui Helsingin keisarilliseen palatsiin vuonna 1854, vierailun kunniaksi hankittiin uusi astiasto – muun muassa tämä perunakulho.

Osa astiastosta on edelleen käytössä.

Ylen Elävästä Arkistosta löydät herkullisen jäykän videon, jossa silloinen linnanvouti esittelee astiastoa vuonna 1960. Kannattaa katsoa, kun olet päässyt tämän jutun loppuun.

Reilut sata vuotta sitten vain rikkaimmilla oli varaa sähkölamppuihin. Yksi heistä oli tietysti Venäjän keisari Nikolai II.

Hänelle tuotiin Brysselistä sähkökynttiläkruunu, joka on edelleen käytössä. Muut Presidentinlinnan kynttilöistä ovat olleet alun perin tavallisia – ja niitä on ollut paljon!

Joskus miettii sitäkin, että täällä on ollut aikamoinen määrä steariinia ja nokea.

Anne Puonti

Edes Presidentinlinna ei ole säästynyt innolta, jolla vanhaa rakennuskantaa purettiin ja peitettiin 1960–1970-luvulla. Arvaatko, millaisen kuosin tämä Goottilainen sali sai tuolloin?

"Se oli kuin pussillinen Lontoon rakeita", kerrotaan Museoviraston henkilökunnan todenneen. Vuoden 2015 peruskorjauksessa palattiin 1800-luvun ulkoasuun koristemaalauksineen.

Kiitos edellisen peruskorjauksen, vierailu Presidentinlinnassa on kuin aikamatka 1800-luvulle.

Historia on läsnä kaikkialla.

Täällä Goottilaisessa salissa Trump ja Putin istuivat ja keskustelivat, eikä kukaan suomalainen saanut olla kuuntelemassa.

Täällä Peilisalissa Kekkonen runnoi kasaan hätätilahallituksen, kun suurtyöttömyys uhkasi Suomea vuonna 1975.

Täällä Keltaisessa salissa satoi lasinsirpaleita vuosina 1941 ja 1944, kun Neuvostoliiton pommikoneet kylvivät tuhoa.

Jos katsoisit presidenttiä silmiin, kun hän pitää perinteistä uudenvuodenpuhettaan, seisoisit tässä.

Ja tältä silloin näyttäisi presidentin näkökulmasta.

Presidentinlinna lämpesi puulla vuoteen 1938 asti. Vielä nykyäänkin linnassa on neljä toimivaa takkaa.

Takanreunuksen pronssikello on Helanderin valimosta. Suomalaista kädenjälkeä, kuten suuri osa muistakin koriste-esineistä jo Venäjän vallan ajoilta.

Vuoteen 1940 asti presidenttiperhe asui linnassa.

Kellarikerroksessa on jopa sauna. Se on aika pieni, luulen että se on rakennettu presidentin perheelle silloin kun he vielä asuivat täällä.

Anne Puonti

Kun toissa vuonna Presidentinlinna oli auki yleisölle, siellä kävi yli 11 000 vierasta. Tällä kertaa yleisöllä on mahdollisuus päästä kierrokselle vielä huomenna lauantaina.

Aikamatka päättyy aikanaan. Vartijat ohjaavat meidät ulos, syksyisen kosteaan Helsinkiin.

Tekijät

teksti

Veli-Pekka Hämäläinen

kuvat

Juha Heikanen

Julkaistu 13.9.