"Vaistoihinsa luottava Trump luo tilaisuuksia, jotka jäävät käyttämättä" – Upin Mika Aaltola arvioi presidentin ristiriitaisuutta

Ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan on syytä varautua uusiin näytöksiin Trumpin valmistautuessa vaalivuoteen.

Donald Trump
Donald Trump
Yhdysvaltain presidentti Donald TrumpAl Drago / EPA

Grönlannin ostotarjous, lähes toteutunut idea Yhdysvaltain entisen arkkivihollisen Taliban-liikkeen vierailusta, turvallisuusneuvonantaja John Boltonin potkut – Yhdysvaltain presidentti on pitänyt huolen siitä, ettei maailmanpolitiikka ole yksitoikkoista.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola tiivistää twiitissään, että Trumpia ohjaavat vaistot. Vaalivuosi tuo lisää spektaakkeleita ulkopolitiikkaan.

Näytöksen tavoittelu on UPI:n uudeksi johtajaksi valitun Aaltolan mukaan Trumpille tyypillinen piirre. Maailman mahtavin mies rakastaa näyttäytymistä kameroille.

– Trumpilla on taipumus hakea hyväksyntää ja vertaisten vahvistusta. Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaaminen oli esimerkki Trumpin halusta päästä esille, ja luoda näin kuvaa siitä että saadaan jotain aikaan – vaikka ei saataisikaan.

Trumpin näkökulmasta Pohjois-Korean johtajan tapaaminen oli saavutus.

Vaikka tulokset jäivät vähäisiksi, muistuttaa Aaltola että Pohjois-Korea on kuitenkin pidättäytynyt testaamasta pitkänmatkan ohjuksia.

"Trump haluaa näyttää suurelta johtajalta"

– Trump on ilmoittanut tapaavansa Iranin presidentin. Sekin kertoo hänen vaistonvaraisesta pyrkimyksestään päästä kättelemään tärkeitä henkilöitä, luonnehtii Aaltola.

– Trump haluaa näyttää suurelta johtajalta, joka saa jotain aikaan.

Aaltola muistuttaa, että oltuaan vuosikymmeniä osallisena maailman kriiseissä myös Yhdysvalloissa vallitsee eräänlainen sotaväsymys.

Niinpä Trumpin ei tarvitse pelätä leimautuvansa amerikkalaisten silmissä heikoksi, vaan G7-ryhmän kokouksessa hän saattoi esiintyä maltillisen presidentillisesti.

 Emmanuel Macron, Angela Merkel, Justin Trudeau,  Donald Trump,  Boris Johnson, Donald Tusk, Shinzo Abe ja Giuseppe Conte.
Emmanuel Macron, Angela Merkel, Justin Trudeau, Donald Trump, Boris Johnson, Donald Tusk, Shinzo Abe ja Giuseppe Conte G7-kokouksessa 25. elokuuta.Philippe Wojazer / AFP

Osataanko tilaisuudet käyttää?

Aaltola näkee, että Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin yhteydenpidolla on ollut merkitystä.

– Sinnikäs halu tavata Putin on saanut aikaan käänteen, ja osin Trumpin ansiona voi pitää myös Ranskan presidentin Emmanuel Macronin aloitetta ratkaisun saamiseksi Itä-Ukrainaan.

Mutta asiassa on iso mutta. Trumpin ennakoimattomuus saattaa luoda otollisen tilaisuuden, mutta haasteena on tämän muuttaminen todelliseksi muutokseksi.

– Trump on varsin suurpiirteinen, eikä hänellä ole välttämättä tarkkaa käsitystä esimerkiksi Krimin asemasta, arvioi Aaltola.

– Se ei riitä, että on kuvissa Putinin kanssa, vaan tapaamisiin pitäisi saada myös sisältöä.

Yhdysvaltain linjan ennalta-arvaamattomuus herättää epävarmuutta.

– Ystävät eivät tiedä, miten Trump oikeasti reagoisi kriisissä.

Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat Helsingissä 16. heinäkuuta.
Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat Helsingissä 16. heinäkuuta 2018. Anatoly Maltsev / EPA

Vaistot vievät sotkuihin

Aaltolan arvion mukaan Trumpin vaistonvaraisuus johtaa joskus myös sotkuihin. Niinpä Taliban-liikkeen edustajia oltiin kutsumassa Yhdysvaltoihin, vieläpä syyskuun 11. päivän tienoilla.

Hanke kariutui Afganistanin väkivaltaisuuksiin.

Taliban-liikkeelle tai Iranille voi vielä tarjoutua yllättävää neuvotteluvaraa, vaikka Israel-suhde asettaa rajoituksensa Yhdysvaltain politiikalle.

Aaltola pitää Yhdysvaltain sitoumuksia poukkoilevina. Trumpin avustajien erottamisten myötä – viimeksi sai lähteä turvallisuusneuvonantaja John Bolton – katoaa hallinnosta kiintopisteitä. Enää ei voi tietää, mitä odottaa.

Trump tahtoo Nobelin rauhanpalkinnon

Entä oliko Grönlannin ostotarjous esimerkki Trumpin näytöksistä?

– Sen tehdessään Trump halusi näyttää isolta johtajalta – hänen piti saada Grönlanti, kun Putinkin nappasi Krimin, Aaltola analysoi.

Kun tarjous torjuttiin, Trump perui matkansa Tanskaan. Pientä pohjoismaata enemmän Trumpia kiinnostavat Yhdysvaltain entiset viholliset tai poseeraaminen Ranskan johtajan kanssa.

Trump haluaa jäädä historiaan rauhantekijänä. Tähtäimessä on Nobel-palkinto, muistuttaa Aaltola.

– Nobelin rauhanpalkinto olisi Trumpille se iso juttu, kun Obamakin sen sai. Patistelihan Trump jopa Japanin pääministeriä ehdottomaan hänelle Nobel-palkintoa.