Utsjoella meni pitkään huonosti, nyt Suomen ja EU:n pohjoisimpaan kuntaan rakennetaan uutta koulua ja hotellia

Moni utsjokelainen saa hyvää palkkaa Norjasta ja maksaa verot Suomeen. Se tukee kunnan palveluja.

Utsjoki
Utsjoen kirkonkylän koulurakennuksia. Taaimpana näkyy tasakattoinen 1970-luvun koulukeskus. Keskellä valkeat 1920-luvun lopulla rakennetut vanha koulu ja asuntola. Oikeanpuoleisin on  1950-luvun lopulla rakennettu entinen asuntola. Etualalla rakenteilla oleva uusi koulu. Utsjoki 4.9.2019.
Utsjoen kirkonkylän koulurakennuksia. Taaimpana näkyy tasakattoinen 1970-luvun koulukeskus. Keskellä näkyvät valkeat 1920-luvun lopulla rakennetut vanha koulu ja asuntola. Oikeanpuoleisin on 1957-luvulla rakennettu entinen asuntola. Etualalla rakenteilla oleva uusi koulu.Jarmo Honkanen / Yle

Utsjoella asuu enemmän poroja kuin ihmisiä.

Porotalous ja muut luontaiselinkeinot ovat tärkeitä saamelaisenemmistöiselle Utsjoelle. Kunnan työpaikat, työssäkäynti Norjassa ja kasvava matkailu ovat myös tärkeitä utsjokelaisten hyvinvoinnille.

Utsjoen talous on ollut esillä useasti ja otsikoihin on noussut pienen kunnan suuret valtionavut. (siirryt toiseen palveluun)

Kunta elää nyt muutoksessa. Jos ennen valtionavutkaan eivät meinanneet riittää, nyt Utsjoki tekee ylijäämää. Vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan ylijäämä oli runsaat 700 000 euroa.

– Talousarviot on laadittu varsin maltillisesti, ei ole lähdetty kasvattamaan kunnan käyttötalousmenoja ja toisaalta elinkeinorakenne on ollut hyvänsuuntainen. Valtionosuudet eivät ole valtavan suuria notkahduksia kokeneet, luettelee kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Euroopan Unionin pohjoisinta kuntaa Utsjokea johtaa varatuomariVuokko Tieva-Niittyvuopio.
Euroopan Unionin pohjoisinta kuntaa Utsjokea johtaa varatuomari Vuokko Tieva-Niittyvuopio.Tapani Leisti / Yle

Kunnan tilinpäätös ylijäämäinen valtion tuella

Asukasmäärältään pienen ja välimatkoiltaan suuren Utsjoen talouden perusta ovat valtionosuudet. Ilman niitä kunta ei tulisi toimeen.

Valtio kattaa 60 prosenttia Utsjoen tulopuolesta ja kunta verottamalla loput. Utsjoen kunnan verotulot ovat 4,5 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Kunnan saamat valtionosuudet ovat vajaat 7 miljoonaa euroa vuodessa.

– Valtio asettaa pienille kunnille hyvin paljon erilaisia velvoitteita perusopetuksen ja perusterveydenhoidon muodossa. On selvää, että myös valtion täytyy kantaa vastuuta antamalla kunnille mahdollisuudet selvitä niistä. Silloin puhumme kansalaisten yhdenvertaisuudesta, sanoo, Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Utsjoella on asukkaita alle 1300. Pinta-alaltaan Utsjoki on Suomen 13. suurin kunta. Asukastiheys on 0,24 neliökilometrillä. Alue on Suomen ja EU:n harvimpaan asuttua.

Suuret kouluinvestoinnit iso ponnistus pienelle kunnalle

Utsjoen koulurakennukset ovat rapistuneet. Lähivuosina kunta rakentaa kirkonkylälle, Karigasniemelle ja Nuorgamiin uutta koulutilaa yhteensä kymmenellä miljoonalla eurolla. Kallein on kirkonkylän koulu ja pitkämatkalaisia lukiolaisia varten rakennettava pieni asuntola. Taloja kutsutaan monitoimitaloiksi.

– Meillä on kunnan mittasuhteet ja talous huomioon ottaen aivan valtavan suuri kymmenen miljoonan investointi vuosina 2019–2021. Siihen on valmistauduttu huolella, teetimme hyvin tarkat talouslaskelmat ja painelaskelmat. Olettaen että mitään merkittävää muutosta esimerkiksi valtionosuuksien kehityksessä ei tapahdu.

– Ottaen huomioon tämän positiivisen rakentamisen ja muun yksityisen investoinnin määrän tällä hetkellä, niin olisin kyllä ihan luottavainen, että niistä selvitään.

Parhaillaan rakennetaan Utsjoen kirkonkylän uutta koulua. Se maksaa kuutisen miljoonaa ja on kunnan suurin yksittäinen investointi.

Matkailu kasvaa, hotelleja lisää

Matkailun kasvu Utsjoella on viime vuosien suurin muutos. Erityisesti ympärivuotinen matkailu kasvaa.

– Jää nähtäväksi aiheuttaako matkailu taloudellisen tai elinkeinorakenteellisen murroksen. Toivon, että meidän tärkeät luontaiselinkeinot pysyvät vahvana ja niiden toimintaedellytykset säilyvät, ja myös meille todella tärkeä rajakauppa, pohtii kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio.

Muutama vuosi sitten paikallinen matkailuyrittäjä Petteri Valle rakensi uuden hotellin Tenojoen rantaa. Se aloitti uuden aikakauden Utsjoen hotellitarjonnassa.

Parhaillaan Utsjoen kirkonkylälle rakennetaan uutta hotellia. Miljoonia maksavan hotellin yrittäjä Jussi Eiramon matkailukeskus on Saariselän lähellä Kakslauttasessa, Sodankylän puolella.

Utsjoen kirkonkylälle rakenteilla oleva uusi hotelli. Rakennus tulee vasemmalla virtaavaan Tenoon oikealta laskevan Utsjoen yhtymäkohdan tuntumaan vanhalle soramontulle. Utsjoki 4.9.2019
Utsjoen kirkonkylälle rakenteilla oleva uusi hotelli. Rakennus tulee vasemmalla virtaavaan Tenoon oikealta laskevan Utsjoen yhtymäkohdan tuntumaan vanhalle soramontulle.Jarmo Honkanen / Yle

Norjassa töissä palkan perässä

Utsjoelle on tyypillistä asukkaiden työssäkäynti naapurissa Norjan puolella. Siellä muun muassa terveysala, koulut ja rakennusala tarjoavat töitä. Norjan palkat ovat paremmat.

Utsjokelainen terveydenhoitaja Elle Aikio on yksi Norjassa töissä käyvistä. Hän on Utsjoen naapurikunnan Tanan kotisairaanhoidon palveluksessa.

– Norjassa sairaanhoitajienpalkat on parempia kun Suomessa mutta myös työympäristö on erittäin mukava. Minulla on 60 prosentin virka Norjassa, mutta saan saman verran palkkaa kuin jos tekisin täyttä työpäivää Suomessa, perustelee Norjassa työssäkäyntiä terveydenhoitaja Elle Aikio.

Pohjoismaiden verosopimuksen niin kutsutun rajankävijäsopimuksen mukaan verot maksetaan rajakunnan työntekijän kotimaahan. Joidenkin arvioiden mukaan noin sata utsjokelaista tekee töitä Norjan puolella. Se on paljon alle 1300 asukkaan kunnassa.

– Norjan puolella käy paljon Utsjoen kuntalaisia töissä. Se tarkoittaa että meidän työttömyysaste on pieni, mutta meidän verotulokertymä per työntekijä on suuri, sanoo kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio.

Rajakauppa vetää norjalaisia ostoksille

Utsjoen työttömyys on Lapin alhaisin ja pienempi kuin valtakunnan keskiarvo. Heinäkuussa 2019 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Utsjoella oli 7,3 prosenttia. Lapin vastaava luku oli 12,2 ja koko valtakunnan 10,2 prosenttia.

Yksi tärkeä tekijä Utsjoen pienen työttömyyden takana on rajakauppa. Norjalaiset käyvät Suomessa kaupoilla.

Karigasniemen ja Nuorgamin kylät ovat olleet ja ovat Utsjoen rajakaupan keskuksia. Nuorgamin K-marketin kauppias Arto Auralan mukaan norjalaisia käy kaupassa vaikka Norjan kruunu on lähes 25 prosenttia heikompi kuin takavuosina. Monet tuotteet ovat Suomelle epäedullisesta kurssisuhteesta huolimatta kilpailukykyisiä norjalaiskuluttajien kukkarolle.

– Liha, tupakkatuotteet, oluet ja peruselintarvikkeetkin ovat tällä hetkellä [kilpailukykyisiä], Aurala luettelee.

Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio sanoo, että rajakauppaa pitää kehittää norjalaisten nuorten, uusien sukupolvien tarpeisiin, jotta hiipuminen ei uhkaa.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Matkailu saa uutta tuulta alleen Suomen pohjoisimmassa kunnassa – yritykset investoivat ja rakentavat vauhdilla Utsjoella

Lapin koulut huonossa kunnossa: Yli 2500 lappilaista aloittaa koulunsa väistötiloissa

Hanna Tapio ajaa Jäämeren rannikolle ja tekee pelkästään 10-tuntisia yövuoroja Norjassa – "Täällä ihmisissä on sellainen luonnollinen positiivisuus"