Tässä työllisyysryhmien ensirohdot hallituksen budjettiriiheen: Kuntien työllisyyskokeilu tekee paluun, yritysten palkkatuki nousee 70 prosenttiin

Vielä suurempia muutoksia valmistellaan hallituksen ensi kevään kehysriiheen.

työllisyys
Siivoaja pesee kaapin ovia
Työllisyyskeinoja pohtineet työryhmät ehdottavat palkkatuen tason nostoa ja työllisyyskokeilun jatkamista.AOP

Ylen tietojen mukaan työllisyystoimia pohtineet kolmikantaiset työryhmät ovat saaneet aikaan yksimielisen esityksen palkkatuen nostamisesta ja kuntien työllisyyskokeilun jatkosta.

Hallitus- ja työmarkkinalähteet kertovat Ylelle, että työnantajalle maksettavan palkkatuen enimmäistasoa korotetaan 70 prosenttiin.

Myös järjestöille myönnettävän palkkatuen käyttöä laajennetaan poistamalla siitä 4 000 henkilötyövuoden enimmäiskatto.

Yritys voi saada nykyisin valtiolta tukea 30–50 prosenttia työttömän palkkakuluista. Järjestöillä ja julkisella sektorilla palkkatuen osuus voi olla sata prosenttia.

Alueellinen työllisyyskokeilu onnistui erityisesti pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa, mutta Juha Sipilän (kesk.) hallitus lopetti sen viime vuonna.

Työllisyyskokeilun jatko tukee hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan.

Ylen haastattelemat ekonomistit arvioivat, että palkkatuen käytön kasvattamisella ja työllisyyskokeilun jatkamisella on myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen, mutta toteutuksen yksityiskohdat ratkaisevat, kuinka paljon.

Laajennataanko työllisyyskokeilua esimerkiksi koko maahan, saavatko sen piiriin pääsevät työttömät "oma valmentajan" ja siirretäänkö peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien työttömien työllisyyspalvelut kuntien vastuulle.

Ensiehdotusten saldo jäämässä laihaksi

Ylen lähteiden mukaan hallituksen budjettiriihen on tulossa ensi vaiheessa ehdotuksia aiemmin valmistelluista asioista ja sellaisista keinoista, jotka eivät vaadi suuria lakimuutoksia.

Työmarkkinajärjestöjen ja virkamiesten ensimmäisiä ehdotuksia kuvaillaan "laihoiksi". Yksimielisyyden vaatimus vaikeuttaa isojen muutosten tekemistä.

Työllisyysryhmät jatkavat työtään vielä ensi kevääseen ja suuremmat paukut on laitettu kevään kehysriiheen. Nyt etsitään nimenomaan nopeasti vaikuttavia keinoja.

Hallitukselle tulee kiire, sillä 30 000 lisätyöllisestä pitäisi olla näkymä jo vuoden päästä budjettiriihessä. Jos näin ei tapahdu, hallitus on kertonut tarkastelevansa uudestaan tehtyjä menolisäyksiä.

Henkilökuva
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen painottaa, että uudistukset ja kokeilut on toteutettava siten, että niiden vaikutukset työllisyyteen voidaan selvittää jälkikäteen.Mikko Koski/Yle

Kolmikantaisesti työstetyt ehdotukset menevät vielä työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän pöydälle ennen ensi vuoden talousarvion käsittelyä. Rinteen hallituksen ensimmäinen budjettiriihi alkaa tiistaina Säätytalossa.

Karsintaa voi olla vielä luvassa, koska rahaa pitäisi löytyä muihinkin kohteisiin, kuten esimerkiksi korkeakouluille ja ympäristönsuojeluun.

Työllisyysvaikutukset miinuksella ennen budjettiriiheä

Ylen kokoamasta listasta näkee, että hallitus on ehdottanut monia muutoksia, joilla on kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen. Hallitusohjelman mukaisesti kaikki toimet, jotka vähentävät työllisyyttä, pitäisi korvata jollakin toisella keinolla.

– Kokonaisuudesta voi sanoa, että alkukaudesta hallitus ikään kuin kaivaa kuoppaa, josta se lähtee kiipeämään kohti työllisyystavoitettaan. Toivottavasti tikkaat ovat tarpeeksi pitkät, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen toteaa.

Ehdotettujen toimien työllisyysvaikutukset/ työllisten määrä:

  • Palkkatuki +10 000–20 000 (hallitus)
  • Eläkeputken ikärajan nosto +6 000 (Eläketurvakeskus, vuoteen 2025 mennessä)
  • Alueellinen työllisyyskokeilu (Kuntaliiton arvio: viiden alueen kokeilu +10 000 työpaikkaa)
  • Aktiivimallin purku -5 000–12 000, (ed. hallituksen lakiesitys aktiivimallista)
  • Työttömyysturvan tasokorotus +20/kk -4 000 (Olli Kärkkäisen laskelma)

Epäselvä työllisyysvaikutus:

  • Työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukkujen poisto
  • Muuttokustannusten osittainen verovapaus
  • TE-toimistojen lisäresurssit (9 miljoonaa) määräaikaishaastatteluihin ja muihin palveluihin
  • Ulkomaisen työvoiman lupien sujuvoittaminen

Talousviisaat sanovat, että hallituksen esittelemien toimien työllisyysvaikutusten arvioiminen etukäteen on vaikeaa. Hankalaa se voi olla jälkeenpäinkin.

– Kokeilujen jatko on ehdottomasti kannatettavaa, kunhan ne ja uudistukset toteutetaan siten, että niiden vaikutuksia voidaan arvioida jälkikäteen, Kärkkäinen sanoo.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen toivoo, että toimenpiteisiin yhdistetään seuranta, jotta matkan varrella voidaan tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä.

– Nyt on kuitenkin otollinen aika tehdä työllisyystoimia, koska yrityksissä ja julkisella sektorilla on kysyntää työvoimalle. Siinä mielessä toimenpiteiden vaikuttavuus saattaa olla nyt parempi kuin huonoina aikoina, Pylkkänen sanoo.

Edellistä hallitusta auttoi työllisyysprojektissa hyvä taloussuhdanne, nyt vastaavaa vetoapua ei ole luvassa.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallituksen pitää toteuttaa koko työllisyyden kasvu ihan omin reformein, Kärkkäinen painottaa.

Pylkkänen uskoo, että työvoimapalveluiden panostuksillakin on vaikutusta, tosin tulokset eivät näy heti työllisyystilastoissa.

– On syytä olettaa, että intensiivisemmällä palveluilla päästään parempaan tulokseen. Aktiivisissa työvoimapalveluissa olemme selvästi naapurimaitamme Tanskaa ja Ruotsia jäljessä. Näissä maissa on korkeampi työllisyysaste, hän sanoo.

Juuso Toivonen hitsaa tilaustyötä.
Yritysten palkkatuen nostaminen saa kiitosta taloustieteilijöiltä, koska se työllistää myös tukijakson jälkeen.Kristiina Lehto / Yle

Palkkatuki kohdennettava oikein

Pääministeri Antti Rinne (sd.) ja työministeri Timo Harakka (sd.) ovat nostaneet palkkatuen keskeiseksi keinoksi, jolla hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja 60 000 työllistä lisää tällä vaalikaudella.

Palkkatuen kohdentaminen yrityksille saa ekonomisteilta kiitosta, koska siellä tuella on myönteinen vaikutus työllistymiseen. Julkisella sektorilla palkkatuki ei työllistä.

– Jos palkkatukea laajennetaan liikaa, silloin sen tehokkuus heikentyy. Nyt pitäisi miettiä entistä tarkemmin, miten palkkatukea saataisiin kohdennettua juuri niille työttömille, jotka tätä tukea tarvitsevat, Olli Kärkkäinen sanoo.

Pääministeri Rinne arvioi Ylen Ykkösaamussa, että palkkatuen haun helpottamisella ja maksatuksen nopeuttamisella voidaan saada töihin 10 000–20 000 työtöntä.

Rinne esitteli työnantajan ja työttömän yhdistävän "palkkatuki-Tinderin" Ylen haastattelussa elokuussa. Rinne paljasti Ykkösaamussa lisää yksityiskohtia palvelusta:

  • Sivusto tarkistaa automaattisesti, onko yrityksellä esimerkiksi tuen estäviä verovelkoja ja antaa päätöksen tuesta.
  • Ehdot täyttävälle työttömälle taas voidaan myöntää 700 euron palkkatukipäätös palvelun kautta.
  • Palvelu voi olla Rinteen mukaan toiminnassa jo vuoden vaihteessa.

Työnantajat ovat moittineet tukea vaikeaselkoiseksi ja päätöksentekoa byrokraattiseksi. Tukirahaa onkin jäänyt aiempina vuosina käyttämättä satoja miljoonia euroja.

TE-toimistot päättävät tällä hetkellä tapauskohtaisesti työttömälle ja työnantajalle myönnettävän palkkatuen ajan ja määrän. Yritysten taustat tarkistetaan ja työttömän tuen taso määräytyy työttömyyden pituuden ja osaamisen puutteiden mukaan. Harkinta vie tietysti aikaa.

johtaja Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoo, että palkkatuen vaikutuksia tulee seurata tarkoin. Vaarana on, että tuen lisääntyvä käyttö kasvattaa sen ulkopuolelle jäävien työttömyyttä.Jari Kärkkäinen/Yle

Palkkatuen käytön vaikutuksia työllisyyteen on syytä seurata tarkoin, ettei lopputulos ole nolla.

– On tärkeää vahtia sitä, että palkkatuella työllistetyt eivät syrjäytä muuta työvoimaa. Tuki voi kasvattaakin muun työvoiman työttömyyttä ja kokonaishyötyä ei saavuteta, Elina Pylkkänen sanoo.

Palkkatukeen käytetään vuosittain noin 220–250 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa tukeen on osoitettu 18 miljoonan euron tasokorotus vuodessa, mutta valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarviossa rahaa on varattu lisää vain 10 miljoonaa euroa.

Paikallista sopimista ei haluta sotkemaan tes-neuvotteluja

Työvoiman saatavuusharkinnasta tai paikallisesta sopimisesta ei ole tulossa tässä vaiheessa esitystä, vaikka keskustan tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni on pitänyt paikallista sopimista tuoreissa haastatteluissa (siirryt toiseen palveluun) esillä.

Iltalehti uutisoi (siirryt toiseen palveluun), että saatavuusharkintaa oltaisiin laajentamassa koko maahan, mutta Ylen tietojen mukaan asiaa käsitellyt työllisyysryhmä ei ole tällaista esittämässä.

Ylelle kerrotaan, ettei paikallista sopimista haluta tuoda keskelle herkkää työmarkkinatilannetta.

Työnantaja- ja työntekijäliitot pyrkivät syksyllä ja ensi keväänä sopimaan neuvotteluissa palkoista ja muista työehdoista, jotka vaikuttavat oleellisesti Suomen kustannuskilpailukykyyn ja sitä kautta työllisyyteen.

Hallitus taas pyrkii siihen, ettei se omilla toimillaan vaikeuta sopimista.

Aikataulutkin tulevat paikallisen sopimisen edistämisen tielle. Kyseinen työryhmä on kokoontunut ensimmäistä kertaa tällä viikolla, joten esitys ei ehdi millään ensi viikon budjettiriiheen.

Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa myös lievennettiin vasta kesäkuussa: työluvan jatkoluvista poistettiin saatavuusharkinta (siirryt toiseen palveluun), jos työntekijä on ollut Suomessa vähintään vuoden.

Mitä lasketaan aktiivimallin korvaaviksi toimiksi?

Hallitus suunnittelee luopuvansa työttömien aktiivimallista vuodenvaihteessa. Hallituspuolueiden välillä on ollut vääntöä siitä, miten mallin työllisyysvaikutukset korvataan.

Keskusta katsoo, että korvaavien toimien pitää olla täysin uusia. Vasemmistopuolueiden mielestä jo valmistelussa olevia toimia voidaan pitää korvaavina keinoina.

Ylen tietojen mukaan korvaaviksi toimiksi ehdotetaan eläkeputken alaikärajan nostamista vuodella ja osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarista mallia.Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on tuomassa pöytään muitakin toimia.

mielenosoitus 2. 2. Helsingin Senaatintori
Työttömät ovat protestoineet monta kertaa aktiivimallin kumoamiseksi. Helmikuussa 2018 osoitettiin mieltä Senaatintorilla Helsingissä.Kimmo Hiltunen / Yle

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Elina Pylkkänen sanoo, että ikärajan nostaminen tuotti viimeksi hyviä tuloksia.

– Eläkkeelle lähtöä pitäisi yrittää viivästyttää, etenkin kun työvoima vanhenee. Huomio pitäisi kiinnittää sinne työvoiman ikääntyneempään päähän, hän korostaa.

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien kannustinloukkuja purettaisiin siten, että kasvavat palkkatulot eivät vähentäisi käteen jäävää rahasummaa. Tämän katsotaan kannustavan työntekemiseen.

Eläkeputken alaikärajan nostaminen kuuluu vuoden 2017 eläkeuudistuksen jatkotoimiin, joista työmarkkinajärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen (siirryt toiseen palveluun)kesän alussa.

Vasemmistopuolueissa on arvioitu, että jo pelkästään eläkeputken ikärajan korotuksella voitaisiin korvata aktiivimallin vaikutukset. Valtiovarainministeriö arvioi ennen aktiivimallin voimaantuloa, että sen työllisyysvaikutus on 5 000–12 000 työllistä.

– Ongelma on, että osa tästä eläkeputken lyhentämisen työllisyysvaikutuksesta tulee vasta tämän hallituskauden eli vuoden 2023 jälkeen, Nordean Olli Kärkkäinen huomauttaa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen loppuraportti aktiivimallin työllisyysvaikutuksista valmistuu lokakuun lopussa.

Lue lisää:

Työministeri avasi hallituksen työllistämissuunnitelmia – ministerillä vahva usko koulutuksen voimaan, työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisätä

Näillä keinoillako työllisyys saadaan nousuun? SAK antaisi työttömälle oman valmentajan, EK lyhentäisi kotihoidon tuen puoleen

Työttömyysetuuden porrastuksesta nopea korjausliike vihattuun aktiivimalliin? Rahaa ensin enemmän, lopussa vähemmän – Työtön: "Tosi epäreilua. Ei ole oma syy, jos ei saa töitä"