Lintulaskenta paljasti hälyttäviä tuloksia Perämerellä: kannat laskeneet rajusti, osa lajeista hävinnyt jopa kokonaan – syynä ihminen

Elinympäristön muuttuminen on saanut monen lajin kannat romahtamaan, toisaalta esimerkiksi hanhet ovat runsastuneet.

linnut
Harmaalokki on luokiteltu jo uhanalaiseksi lajiksi.
Harmaalokkikanta on taantunut rajusti Suomessa. Kuvassa harmaalokin poikanen. Hannu Tikkanen, Metsähallitus

Biologit haravoivat kuluneena kesänä Perämeren rannikkoa kiikareiden kanssa. Takana on tuhat kilometriä veneilyä, sata saarta, 10 000 lintuparia ja 60 lintulajia.

Metsähallituksen biologien tehtävänä oli selvittää, mikä on lintulajiston tilanne tällä hetkellä. Vastaavasta kattavasta saaristolintulaskennasta oli ehtinyt kulua jo viisitoista vuotta.

Kesän aikana tehdyt lintulaskennat paljastivat rajuja kantojen muutoksia.

Huonoin tilanne on muutamilla kahlaajalajeilla. Esimerkiksi suokukko ja vesipääsky ovat mahdollisesti hävinneet Perämeren laskenta-alueella sukupuuttoon.

– Lähellä häviämistä alkaa olla jo lapinsirrikin, joka on yksi Perämeren tyyppilajeista, sanoo Metsähallituksen luontopalvelujen erikoissuunnittelija Hannu Tikkanen.

Tikkasen mukaan myös harmaalokkikanta on taantunut todella rajusti Perämerellä. Suuntaus on sama muuallakin, ja laji on luokiteltu jo uhanalaiseksi. Myös erittäin uhanalaisen selkälokin kanta on vähentynyt lähes kolmanneksen.

Vesilinnuista Tikkanen nostaa esille pohjaeläinsyöjät, joilla kannat ovat laskeneet huomattavasti 15 vuodessa. Esimerkiksi aiemmin hyvin yleisen tukkasotkan kanta on pienentynyt erittäin rajusti, lähes 500 parista reiluun 100 pariin. Myös pilkkasiipi on yksi esimerkki pohjaeläinsyöjistä, joiden kanta on pienentynyt selvästi.

Mistä tämä johtuu?

Lintujen uhanalaistumiseen on monta syytä. Koska kyse on muuttolinnuista, syyt voivat löytyä osittain Suomen ulkopuolelta. Useimpien lajien kohdalla merkittävin syy on Hannu Tikkasen mukaan kuitenkin ihmisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset pesimäpaikoilla.

Rantalintujen osalta keskeisiä syitä kantojen laskuun ovat vesistöjen rehevöityminen, avoimien alueiden umpeutuminen, kalojen aiheuttamana ravintokilpailu, pienpedot ja myös ilmastonmuutos.

Myös pesimäpaikkojen ulkopuolella tapahtuneet muutokset ovat merkittäviä. Näin on käynyt etenkin lokkien kohdalla, jotka ruokailevat esimerkiksi kaatopaikoilla. Jätemäärien pienetessä lokit joutuvat etsimään ruokansa muualta.

Myös äkilliset luonnonilmiöt voivat vaikuttaa haitallisesti lintukantoihin. Esimerkiksi Perämeren rannoilla toukokuun lopussa riehunut kesämyrsky ja sen aiheuttama yli metrin meriveden nousu teki monin paikoin täydellistä tuhoa pesille.

– Lintulaskentojen jälkeen alkaa kunnostushanke, jonka aikana luomme linnustolle sopivia elinympäristöjä riittävän korkealle, myrskyjen ulottumattomiin, kertoo Tikkanen.

Osa kannoista jopa nelikymmenkertaistunut

Vaikka joillakin lintulajeilla menee huonosti, toisten lajien kannat ovat pysyneet vakaana tai jopa runsastuneet. Näitä ovat etenkin luonnon rehevöitymisestä hyötyvät lajit. Näkyvimpinä esimerkkinä on kasveja syövien hanhien voittokulku viime vuosikymmeninä.

Valkoposkihanhikanta on nelikymmenkertaistunut 15 vuodessa. Lintuparvet ovat aiheuttaneet ongelmia jo kaupungeissa. Myös merihanhikanta on edelleen vahvistunut.

Hanhilajien lisäksi esimerkiksi kyhmyjoutsenkanta on laskennan perusteella kymmenkertaistunut. Yksi yllättäjä on myös erittäin uhanalaiseksi luokiteltu karikukko, jonka kanta on taantunut vain vähän. Myös tyllikanta on biologi Hannu Tikkasen mukaan yllättävän hyvä.

Metsähallituksen biologi Hannu Tikkanen haravoi Perämeren linnustoa.
Metsähallituksen biologi Hannu Tikkanen tutki Perämeren linnustoa tiiviisti viime kesänä. Juha Hintsala / Yle

Kasveja syövät lajit eivät ole ainoita, joiden kanta on kasvanut. Myös kalaa syövillä linnuilla menee erinomaisen hyvin. Hyvä esimerkki tästä on ruokki.

– Sen kanta on lähes nelinkertaistunut 15 vuoden tarkastelujakson aikana, tietää laskennoissa tiiviisti mukana ollut Tikkanen.

Kesän aikana suoritettu lintulaskenta oli lähtölaskenta Perämerellä tulevina vuosina tehtävälle rantojen ja niittyjen kunnostustöille. Lintujen pesimäalueita pyritään parantamaan erityisesti torjumalla avoimien alueiden umpeutumista. Reilun viiden vuoden päästä nähdään auttavatko hoitotoimet lintulajeja.

Keskusteluosio on auki kello 22:een saakka.

Lue myös:

Jotain on tapahtunut. Tutut suomalaiset lintulajit katoavat ja seuraavana muutokset saattaa kokea ihminen