Valtaosa saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista luopuisi saamelaismääritelmän polveutumiseen perustuvasta lappalaispykälästä

73 prosenttia ehdokkaista poistaisi lappalaispykälän saamelaiskäräjälaista ja 27 prosenttia säilyttäisi sen.

saamelaiset
Diagrammi saamelaiskäräjävaalien ehdokkaiden vaalikonevastauksista väittämään, jonka mukaan saamelaismääritelmästä tulee poistaa niin kutsuttu lappalaispykälä
Näin ehdokkaiden näkemykset jakautuvat saamelaismääritelmän niin kutsutun lappalaispykälän osalta.Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjälakiin kirjattu saamelaismääritelmän lappalaispykälä jakaa syksyn saamelaiskäräjävaalien ehdokkainen näkemyksiä vähäisesti. Julkisuudessa asiasta käydään kovaa väittelyä vuodesta toiseen.

Ehdokkaiden näkemykset tulevat esiin Yle Saamen vaalikoneesta. Siihen on vastannut 34 ehdokasta vaalien 36 ehdokkaasta.

Lue myös: Suomen saamelaispolitiikan kärkipaikoista kisaavat muiden muassa Norjan saamelaiskäräjien jäsen, saamelaispolitiikan veteraani sekä Tenon kalastusaktivisti

33 ehdokasta on vastannut väittämään, jonka mukaan saamelaismääritelmästä tulee poistaa niin kutusuttu lappalaispykälä. 24 ehdokasta on väittämän kanssa samaa mieltä ja yhdeksän eri mieltä.

Selkeästi samaa mieltä ovat Leo Aikio, Matti Aikio, Juha Petteri Alakorva, Veikko Feodoroff, Ida-Maria Helander, Karen-Anni Hetta, Janne Hirvasvuopio, Kaisa-Mari Jama, Tuomas Aslak Juuso, Per-Oula Juuso, Neeta Jääskö, Anni Koivisto, Kirsti Kustula, Tauno Ljefoff, Asko Länsman, Ulla-Maarit Magga, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Magreta Sara, Marko Tervaniemi ja Niko Valkeapää.

– Niin sanottu lappalaiskriteeri ei ole perinteinen tapa tunnistaa henkilö saamelaiseksi, toteaa Leo Aikio.

– Saamelaisilla on oikeus itsehallintoon ja oikeus päättää itse, ketkä kuuluvat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, perustelee Asko Länsman.

Matti Aikio, Kaisa-Mari Jama, Tuomas Aslak Juuso, Neeta Jääskö, Anni Koivisto ja Niko Valkeapää nostavat perusteluissaan esille, että henkilön merkitseminen tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjoihin ei ole etninen merkintä, vaan että henkilö on harjoittanut niin kutsuttuja lappalaiselinkeinoja.

– Myös suomalaisia uudisasukkaita on niissä merkitty lappalaisiksi, koska myös heille myönnettiin oikeuksia harjoittaa lappalaiselinkeinoja, sanoo Matti Aikio.

– Saamelaisuus ei elä vanhoissa asiakirjoissa, vaan yhteisöön ja kulttuuriin kuulumisessa, lisää Kaisa-Mari Jama.

Myös Neeta Jääskö toteaa, että saamelaiskäräjien tarkoitus on toimia kulttuuri-itsehallintona niille, jotka ovat saamelaisia tänä päivänä.

Pirita Näkkäläjärven mukaan niin kutsuttu lappalaiskriteeri on porsaanreikä, joka mahdollistaa suomalaisten pääsyn vaaliluetteloon. Ida-Maria Helander ja Anni Koivisto toteavat, että saamelaiset eivät ole koskaan hyväksyneet lappalaispykälää.

– Pykälän pitäminen lainsäädännössä on vastoin saamelaisten itsemääräämisoikeutta, sanoo Koivisto.

Hänen mielestään Pohjoismailla tulisi olla yhteinen määritelmä äänioikeudesta. Tähän viittaa myös Anne Nuorgam.

– Saamelaismääritelmä tulisi säätää saamelaiskäräjälaissa saamelaissopimusehdotuksen mukaisesti, toisin sanoen saamen kieli lasketaan neljänteen sukupolveen nykyisen kolmen sijaan, perustelee Nuorgam.

Kirsti Kustulan mielestä olisi hyvä, että ne pykälät, jotka aiheuttavat erimielisyyksiä, joko poistetaan tai korjataan. Tauno Ljetoff puolestaan toteaa, että saamelaiskäräjälaissa on lappalaispykälä mukaan lukien useita tarkistettavia kohtia.

Janne Hirvasvuopio näkee, että määritelmässä ei tulisi puhua saamelaisesta vaan sen sijaan oikeudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon.

– Vaaliluetteloon merkitseminen itsessään ei vielä merkitse saamelaisuutta, eivätkä kaikki saamelaiset siihen halua myöskään kuulua, perustelee Hirvasvuopio.

Varovaisemmin samaa mieltä väitteen kanssa ovat lisäksi ehdokkaat Teija Linnanmäki, Niina Siltala ja Irja Seurujärvi-Kari.

Seitsemän ehdokasta vastustaa selvästi pykälän poistamista

Saamelaismääritelmän lappalaispykälän poistamisesta selvästi eri mieltä ovat ehdokkaat Anu Avaskari, Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo, Kari Kyrö, Pentti Morottaja,Veikko Porsanger ja Tanja Sanila.

– Ei ole selvää perustetta väittämälle, että mainituissa lappalaisissa ei olisi saamelaisia. Jos halutaan laittaa jokin ajanjakso leikkaamaan polveutumisen ketjua, se on asetettava niin, ettei se loukkaa henkilön itseidentifikaatiota, sanoo Morottaja.

– Virallisista luotettavista lähteistä hankittu polveutumistodistus on paras ja luotettavin tapa selvittää ihmisen alkuperä. Myös yhteys perinteiseen kulttuuriin on tärkeää. Puheet, että lappalaisuusmerkintä osoittaisi vain elinkeinoa, ovat ilkeää vääristelyä, toteaa Kyrö.

Anu Avaskari on Kyrön kanssa samaa mieltä siitä, että polveutumista ei tulisi kieltää. Hän nostaa esille, että polveutumisesta puhutaan myös ILO 169 -sopimuksen alkuperäiskansamääritelmässä.

Lisäksi Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo ja Veikko Porsanger puhuvat polveutumisen puolesta.

– Saamelaisuudesta ei voi tehdä kielivähemmistöä, jolla ei ole saamelaisia juuria. Näihin maa-, veronkanto- ja henkikirjoihin merkityillä saamelaisilla on kulttuurisia oikeuksia, jotka on huomioitava tasavertaisesti saamelaispolitiikassa. Puolustan laajaa ymmärrystä saamelaisuudesta, sillä meillä on sellainen historia, ettei sitä voi rajata tiukasti, sanoo Keskitalo.

– En kannata kieleen ja kulttuuriin perustuvaa määritelmää, sillä määritelmästä tulee silloin täysin tulkinnanvarainen ja mielivallan käytön riski kasvaa, perustelee Kangasniemi.

Tanja Sanilan mielestä suurimmat kiistat saamelaisyhteisössä johtuvat määritelmän kirjavista tulkinnoista.

Hieman varovaisemmin eri mieltä asiasta ovat myös Hanna Guttorm ja Aslak Pekkala.

Sammol Lukkari ei vastannut varsinaiseen väittämään, mutta kommentoi, ettei pykälä saa rampauttaa saamelaiskäräjiä lopullisesti ja että saamelaiskeskusteluun on aika löytää oikeanlainen lopputulos.

Ehdokkaiden vastaukset mahdollisine perusteluineen löytyvät Yle Saamen vaalikoneesta. Saamelaiskäräjävaalit toimitetaan 2.9.–30.9.2019.

Voit keskustella aiheesta klo 17:ään saakka.

13.9.2019 klo 8:32 Teija Linnanmäen nimi korjattu.