Saga Kiukas, 34, jätti teatterin pyrkiäkseen Hive Helsinki -koodikouluun – liki kuukauden kestäneet pääsykokeet alkoivat sanoilla: "You will fail"

Hive Helsinki -koodauskoulun ensimmäisestä pääsykoejaksosta valittiin jatkoon 77 ihmistä. Toisen piscine-jakson opiskelijavalinnat tehdään tällä viikolla. Saga Kiukas jännittää kohtaloaan.

ohjelmointi
Saga Kiukas läppärillään
Mikkelistä kotoisin olevalla Saga Kiukkaalla on takanaan raskas, mutta antoisa pääsykoekuukausi. Hän on yksi hehkutettuun Hive Helsinkiin pyrkineistä.Ida-Kaisa Hakala

Tiedätkö sen tunteen, kun joku asia vie niin lujasti mennessään, että kaikki muu tuntuu suorastaan merkityksettömältä?

Saga Kiukas, 34, tietää varsin hyvin. Vuoden alussa syttynyt tunne oli niin vahva, että se sai hylkäämään tutun arjen ja työn. Pitkän linjan teatterinaisesta oli kovaa vauhtia kuoriutumassa koodari.

14 vuoden takainen kipinä ohjelmointiin sai uuden sytykkeen, kun Supercellin perustama Hive Helsinki käynnisti hakunsa kokonaan uudenlaiseen koodikouluun, joka rikkoo suomalaisen koulujärjestelmän peruspilareita. Koulussa ei ole opettajia, luokkia, oppikirjoja ja siellä ratkaistavat ongelmat perustuvat "oikean" elämän tilanteisiin. Sitä kutsutaan "peer to peer" -malliksi.

Vastaavanlainen koulu, 42, toimii Pariisissa ja muun muassa Yhdysvalloissa Piilaaksossa. 42:sta rahoittaa miljardööri Xavier Niel.

Suomalainen versio keräsi jo Slushissa tehdyn julkistuksensa jälkeen suitsutusta, mutta toisaalta herätti keskustelua (siirryt toiseen palveluun) (Yrittäjät) muun muassa 30 vuoden yläikärajastaan (siirryt toiseen palveluun) (Tivi), jota sittemmin nostettiin. Hiveen toivottiin erityisesti mukaan sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole aina ajatelleet pyrkivänsä it-alalle (siirryt toiseen palveluun) (Tivi).

Hiven viestinnästä kerrotaan, että tällä hetkellä online-testiin on rekisteröitynyt yli 10 000 ihmistä. Testin läpäisseitä on nyt yli 3000.

– Olimme positiivisesti yllättyneitä hakijamäärän suuruudesta, ja erittäin tyytyväisiä siihen, että niin moni ihminen oli kiinnostunut Hivesta opiskelupaikkana, Hive Helsingin toimitusjohtaja Oona Ylänkö kertoo.

Vain 365 onnekasta onnistui nappaamaan itselleen sekunneissa huvenneen paikan liki kuukauden kestävästä pääsykoejaksosta, piscinestä. Ensimmäiset piscinet järjestettiin heinä- ja elokuussa.

– Hivessa opiskelu perustuu vertaisoppimiseen ja luovaan ongelmanratkaisuun. Piscine-jaksossa hakija pääsee itse kokeilemaan uudenlaista oppimisympäristöä, ja me puolestaan pääsemme arvioimaan hakijan soveltuvuutta kouluun, Ylänkö sanoo.

Nimi piscine on kuvaava. Se tulee ranskan kielestä ja tarkoittaa uima-allasta.

Kahteen ryhmään jaetuilta kokelailta kysyttiin:

Will you sink on swim? Uppoatko vai uitko?

– Meidät heitettiin suoraan syvään päätyyn. Sitten mitattiin, jäätkö kiinni epäonnistumisiisi, vai yritätkö kaikkesi ja menet eteenpäin, Kiukas kertoo.

Mikkeliläinen Kiukas päätti uida, vaikka kokelaat valmisteltiin tulevaan "uimakouluun" sanoin:

You will fail. Sinä epäonnistut.

Kiukas paljastaa, että niin totisesti kävi. Ihan jokaiselle.

26 ympäripyöreää päivää ja räpiköintiä

Saga Kiukkaan ryhmän pääsykokeet kestivät 26 päivää ja alkoivat elokuun puolenvälin tienoilla. Tehtävät vaihtuivat päivittäin ja viikoittain järjestettiin tenttejä.

Parhaiten kykynsä osoittaneet saavat paikkansa kolmevuotisesta koulutuksesta. Opinnot antavat valmiudet teknologia-alalla työskentelemiseen. Kenttä on laaja, käytännössä mahdollisuuksiin mahtuu kaikkea pelien kehittämisestä sairaanhoidon käyttämään teknologiaan ja turvallisuusalasta nettisivujen koodaamiseen.

Koulun rahoituksesta vastaavan Supercellin mukaan opiskelijoista ei haluta pelkästään koodauksen ammattilaisia, vaan heille halutaan antaa eväät uuden luomiselle. Projektissa on mukana myös kumppaniyrityksiä, jotka tarjoavat työharjoittelupaikkoja koulun opiskelijoille. Työharjoittelupaikkoja (siirryt toiseen palveluun) (Markkinointi & mainonta) opiskelijoille tarjoavat esimerkiksi Elisa ja Reaktor.

Hive Helsingin Piscine-kurssilaisia.
Hive Helsingin pääsykokeet testasivat muun muassa osallistujien ongelmanratkaisukykyä.Hive Helsinki

Saga Kiukas sanoo, että jo pääsykoe on kokemuksena ainutlaatuinen.

– Siellä on projekteja ja paljon erilaisia haasteita, joita en avaa, koska en halua pilata kokemusta keneltäkään muulta, Kiukas sanoo.

Piscinessä ei ollut läsnäolopakkoa, mutta muiden kokelaiden kanssa työskentelemisestä oli suuri etu. Se oli myös yksi onnistumisen kriteereistä. Keskimäärin Saga Kiukas vietti tietokoneella istuen 12 tuntia päivässä.

– Kerran pääsin 17 tunnin jälkeen nukkumaan 5 tunnin yöunet. Sisko majoitti minut luokseen Helsingissä, kävi kaupassa puolestani ja pesi pyykkini. Siitä oli tosi iso apu, ja olen hänelle ikuisesti kiitollinen. Välillä en osannut sanoa edes, mikä viikonpäivä on meneillään, Kiukas kertoo.

Piscinessä vastaan tuli tehtäviä, joiden toimeksiantokin oli hankalasti ymmärrettävissä.

– Vaikka koodisi toimii ja kaikki näyttää täydelliseltä, saatat saada koko päivästä nollan, Kiukas kertoo.

"Pitkän linjan koodaajat saattoivat olla ihan yhtä pulassa"

Ennen piscineä Kiukas ei ollut juoksuttanut koodia terminaali-ikkunassa 14 vuoteen. Media-assistenttiopintojen aikana hän oli oppinut frontend-ohjelmointia.

Hivessä käytössä on C-ohjelmointikieli.

– Aiemmista opeista ei ollut hyötyä, kun lähdettiin tekemään C-koodia, joka on huimasti haastavampi.

Kokelaiden joukkoon kuului useita, joiden pohjakokemus oli vieläkin hatarampi, mutta mukaan mahtui myös ohjelmoinnin ammattilaisia.

– Kynnys hakea Hiveen on tehty mahdollisimman matalaksi, mikä on mahdollistanut sen, että hakijamme tulevat hyvin erilaisista taustoista. Hakijoiden joukossa on ollut esimerkiksi suoraan lukiosta tulleita ja keski-ikäisiä. Mukana on ollut muun muassa maanviljelijä, siivooja, lastentarhanopettaja, hissiasentaja ja pelinkehittäjä, Hive Helsingin toimitusjohtaja Oona Ylänkö kertoo.

Niin hullunkuriselta kuin se kuulostaakin, kokemuksella ei lopulta ollut ratkaisevaa merkitystä.

– Pitkän linjan koodaajat saattoivat olla ihan yhtä pulassa kuin me muutkin, mutta eri tavalla, Saga Kiukas paljastaa.

Valmiita opetusmateriaaleja oli niukasti ja tietoa sai kaivaa Googlesta. Mihinkään tehtävään ei ollut tarjolla valmista koodinpätkää. Jos joku vastaava löytyi, ongelma oli siinä, ettei se toiminut. Koodi tuli kirjoittaa itse.

– Jotkut ovat sanoneetkin, että se kuulostaa kuukauden kestävältä pakohuoneelta. Koodeihin on tietyt kriteerit ja sinun täytyy pyrkiä purkamaan koodeja, että voit kirjoittaa koodeja.

Kiukas vertaa koodaamisen oppimista uuden kielen oppimiseen.

– Jos opiskelet esimerkiksi swahilia, tiedät kielen logiikan ja mitä sinun tulee sanoa, mutta sanot koira kun sinun pitäisi sanoa kissa – siinä minulla oli isoimmat vaikeudet.

Yhteisten haasteiden ratkominen sai ryhmän hitsaantumaan tiukasti yhteen. Ilot ja pettymykset jaettiin yhdessä.

– Kaikilla tuli vähintään henkisiä kyyneleitä, jos ei muuta. Enemmän siellä naurettiin ja kyyneleet tulivat ilosta. Juhlittiin, kun joku onnistui koodissaan tai hoettiin vain, että mä en ymmärrä, mikä tässä meni pieleen.

– Emme olleet Selviytyjissä tai BB-talossa, mutta kuitenkin tosi tiiviisti yhdessä ja saman aiheen äärellä, Kiukas vertaa nauraen.

Molemmissa pääsykoeryhmissä 40 kokelasta jätti leikin kokonaan kesken.

– Sisarkouluiltamme saaman tilastotiedon perusteella odotimme, että kesken jättäneiden osuus olisi ollut suurempi. Hiven kohdalla hakijat osoittautuivat sinnikkäämmiksi kuin mitä odotimme, Hive Helsingin toimitusjohtaja Oona Ylänkö kertoo.

Päteviä googlaajia, vai ihan oikeita koodareita?

Vaikka Hive Helsinki on saanut osakseen suitsutusta, epätavallinen opetusmetodi on herättänyt myös kriittistä keskustelua.

– Keskustelin aiheesta ohjelmointialalla olevien ystävieni kanssa, ja heiltä nousi esiin kysymys, määrittääkö tämä, millaisia koodareita tulevaisuudessa tulee? Tuleeko heistä vain googlaajia? Kiukas sanoo.

Kiukkaan mukaan se on ymmärrettävää, sillä Suomen koulutussysteemiä opettajineen ja oppimateriaaleineen pidetään korkeassa arvossa, jopa pyhänä.

– Minulle Hive sopisi erittäin hyvin. Koin esimerkiksi ammattikorkeakouluopinnot pitkäveteisinä ja junnaavina. Yhtä kurssia saatetaan suorittaa puoli vuotta, eikä opettajilla lopulta ole aikaa antaa yksilöllistä opetusta. Hivessä ympärillä on koko ajan kymmeniä muita, joilta voi oppia ja joita voi opettaa.

– Se on tasapuolisesti yhtä raaka kaikille ja samalla uskomaton kokemus.

Tammikuussa Taloussanomat uutisoi (siirryt toiseen palveluun), etteivät Hive-opinnot johda muodolliseen tutkintoon, eikä opiskelija näin ollen ole oikeutettu opintotukeen. Hiven viestinnästä kerrotaan, että tilanne on edelleen avoin. Hakemus lähetettiin Kelalle elokuussa, ja vastausta odotetaan edelleen.

Luovuttaminen ei käynyt mielessä

26 päivän piscine-jaksoon mahtui paljon Kiukkaan henkilökohtaisessakin elämässä.

Ensin hän kärsi rankoista korvatulehduksista ja sai uutisen mummonsa poismenosta. Hautajaispäivän ja lääkärikäyntien poissaolon aikana muille karttuneen osaamisen kuromisessa oli tekemistä.

– Pohjalta haiden seasta piti räpiköidä happilaitteiden kanssa. Kiukas sanoo käyttäen teemaan sopivaa uimavertausta.

Kävikö leikin kesken jättäminen kertaakaan mielessä?

– Ei! Tuo olikin hyvä kysymys. Ei muuten käynyt kertaakaan mielessä, että luovuttaisin. Minulla ei ollut kertaakaan sellaista tunnetta, etten haluaisi mennä, tai etten oppisi. Aina kun vertasi omaa taitoaan viikon takaiseen, tiesi, että on tullut valtavan harppauksen eteenpäin.

Heinäkuun Piscine-jaksosta valittiin kouluun 77 ihmistä. Toisen piscine-jakson opiskelijavalinnat tehdään tällä viikolla.

– Kuulimme tosi paljon yllätyksiä heinäkuun porukasta. Se, että pärjäät tehtävissä ja tenteissä hienosti, ei takaa koulupaikkaa, Kiukas kertoo.

Kiukkaan mukaan tässä vaiheessa on enää vaikea kuvitella menevänsä "tavalliseen" opinahjoon, mutta siihenkin vaihtoehtoon on valmistauduttava.

– Haluaisin kovasti jatkaa Hivessä. Kaikki muut työt ja asiat tuntuvat nyt toissijaisilta. Kokemus vei niin reippaasti eteenpäin. Olen katsonut toki muitakin koulutuspaikkoja.

Kiukkaalla on haaveita, mutta hän haluaa pitää ne vielä omana tietonaan. Sen hän suostuu kertomaan, että koodaamisesta hän ei ole luopumassa, vaan antaa uuden kielen viedä mennessään.

– Toivoisin, että Hiven kaltaisia kouluja olisi enemmän. Jollakin firmalla olisi tuhannen taalan paikka ottaa koppi niistä osaavista ihmisistä, jotka eivät ole päässeet Hiveen, mutta ovat käyneet piscinen läpi.

Mikä koodissa sitten kiehtoo? Kiukkaalla on siihen selkeä vastaus: ongelmanratkaisu.

– Mietit, että ei perkele, en mä pysty tekemään tätä. Sitten kun keksit ratkaisun, voit auttaa toista tai joku auttaa sinut alkuun, saat ahaa-elämyksiä. Se oli ihanaa ja ruokkii jokaisen jumaluuskompleksia. Voit luoda asioita koodilla.

Koodi on tapa kommunikoida tietokoneen kanssa.

– Tietokone ei ole dramaattinen, etkä voi loukata sitä millään tavalla. Sinun ei tarvitse miettiä nyansseja tai äänenpainoja. Teatteriesitysten ohjaamisen jälkeen on helpottavaa saada rakoa siihen, ettei tarvitse kantaa omilla harteilla muiden paineita. On vain tietokone, joka on noh, tietokone. Kun opit ymmärtämään sitä, yhteiselo sujuu kuin tanssi.

Korjattu 16.9.2019 klo 9:30 lausetta: "Media-assistenttiopintojen aikana hän oli oppinut helppoja koodikieliä, WEB:iä ja Frontendiä". Oikea termi on frontend-ohjelmonti.