Miten työllisyys nousuun, palkataanko lisää poliiseja, saavatko korkeakoulut lisärahansa? Näistä rahoista kiistellään budjettiriihessä

Hallituksen ensimmäinen budjettiriihi on näytön paikka: työpaikkoja pitäisi syntyä, vaikka talousnäkymät heikkenevät.

Budjettiriihi
Mika lintilä eduskunnan kyselytunnilla 12.9.2019
Hallituksen budjettineuvotteluista odotetaan myös ratkaisua, miten yritystuista leikataan 100 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Ministerit Timo Harakka (vas.), Li Andersson, Mika Lintilä, Maria Ohisalo ja Jari Leppä eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina. Pekka Tynell / Yle

Työllisyyden paraneminen on pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen kohtalonkysymys. Tämä pätee myös tänään alkavaan hallituksen ensimmäiseen varsinaiseen budjettineuvotteluun.

  • Yle näyttää suorana budjettiriihen avaustunnelmat Säätytalosta. Katso lähetyksemme klo 9.25 alkaen Yle Areenasta.

Mikäli työllisyys ei kohene, on hallituksen vaikea löytää rahaa hallitusneuvotteluissa sovittuihin muihin uudistuksiin, luvattuihin lisärahoihin.

Kausitasoitettu työllisyysaste on vuoden aikana kääntynyt nousevasta käyrästä tasaiseksi viivaksi. Prosentteina työllisyysaste on nyt 72,4. Hallitus tavoittelee työssäkäyvien määrän 60 000 ihmisen lisäystä. Tämä pitäisi saada aikaan vuoteen 2023 mennessä. Silloin työllisyysasteen pitäisi olla 75 prosenttia.

Hallitus viimeistelee tänään ja huomenna Säätytalossa yhteisessä neuvottelussa esityksensä valtion ensi vuoden tuloiksi ja menoiksi.

Pääministeri Antti Rinteen tavoite on ollut, että varsinaiseen hallituksen neuvotteluun tuotaisiin mahdollisimman vähän auki olevia kiistoja.

Erityisavustajat ja tarvittaessa ministerit yrittivät sopia mahdollisimman paljon rahaerimielisyyksistä jo ennen tiistain ja keskiviikon loppurutistusta.

Merkittävä osa hallituksen ensimmäisen budjetin asioita tuli julki jo hallitusohjelmassa. Budjettiriiheen ei juuri jäänyt vaikeita asioita työllisyyskeinoja lukuunottamatta.

Trimmattu palkkatuki – mutta mitä muuta?

Hallitus laskee paljon työttömien palkkatuen varaan ja TE-toimistojen eli työvoimatoimistojen palvelujen parantamiseen. Palkkatuki on rahaa, jonka työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle, joka palkkaa työttömän.

Työministeri Timo Harakka (sd.) odottaa palkkatuen käytön laajenevan ja lisäävän työllisyyttä jopa 20 000 ihmisellä. Hallitus uudistaa palkkatukea ja suunnittelee eräänlaista palkkatuki-Tinderiä. Se helpottaisi työttömien ja työntekijöitä tarvitsevien yrittäjien kohtaamista.

Muut työllisyyskeinot liittyvät todennäköisesti osatyökykyisten työntekoon, kuntien työllistämiskokeiluihin ja ulkomaalaisten työlupakäytäntöihin, joita joustavoitettaisiin.

Myös työntekijä- ja työnantajajärjestöt valmistelevat työministeriölle ehdotuksia työllisyyden parantamiseksi. Joistakin ehdotuksista odotetaan hallituksen päätöksiä jo tässä budjettiriihessä.

Lisää ehdotuksia ja päätöksiä odotellaan maalis-huhtikuussa, kun hallitus päättää julkisen talouden suunnitelmastaan.

Millaista on elämä työttömien aktiivimallin jälkeen?

Myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) tuo omia työllisyysehdotuksiaan hallituksen neuvotteluun. Näillä toimilla on määrä korvata ainakin se työllisyyttä heikentävä vaikutus, kun hallitus purkaa työttömien aktiivimallin ja sen työttömyyskorvausleikkurin.

Aktiivimallin työllisyysvaikutuksista valmistuu arvio vasta lokakuussa. Lähteestä riippuen aktiivimallin vaikutukseksi on arvioitu 2000–8000 tai 5000–12 000 työllistynyttä.

Keskustan tuore puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) on muistuttanut, että hallituksen pitäisi sopia toimista, jotka helpottavat paikallista sopimista työpaikoilla. Hallituksessa etenkin keskusta arvioi paikallisen sopimisen laajentamisen luovan lisää työpaikkoja.

Antti Rinteen johtama uusi hallitus ryhmäkuvassa Säätytalossa Helsingissä 6. kesäkuuta 2019
Pääministeri Antti Rinteen hallitus kokoontuu ensimmäiseen budjettiriiheensä tiistaina Säätytaloon. Hallitus kokoontui ryhmäkuvaan Säätytalossa kesäkuussa nimittämisensä jälkeen.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Joko eläkeputken alaikäraja nousee?

Työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt esittivät kesäkuussa, että eläkeputken alaikärajaa nostettaisiin vuodella vuonna 1961 ja sitä myöhemmin syntyneiden osalta. Eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikäraja nousisi siis 62 vuoteen vuonna 1961 ja myöhemmin syntyneillä.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitys odottaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) pöydällä ratkaisua.

Erittäin todennäköisesti järjestöjen ehdotus toteutuu. Kysymys kuuluu, joko päätös tehdään budjettiriihessä.

Saavatko korkeakoulut kaikki lisärahansa heti?

Keskustaministerit, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen sekä valtiovarainministeri Mika Lintilä ovat olleet erimielisiä lisärahoista, jotka korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut saavat ensi vuoden budjetissa.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että vaalikauden aikana ammattikorkeakoulujen rahat lisääntyvät 20 miljoonaa euroa ja yliopistojen 40 miljoonaa euroa vuoteen 2023 mennessä.

Erimielisyyttä on ollut, tulevatko kaikki lisärahat käyttöön heti ensi vuonna vai jaksottain.

Sopu näyttäisi syntyvän ainakin siitä, että valtaosa rahoista olisi käytössä jo ensi vuonna.

Hallituksen budjettineuvotteluissa on määrä laittaa liikkeelle myös vajaan miljardin euron kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit, joista sovittiin alustavasti jo hallitusneuvotteluissa. Tulevaisuusinvestoinnit vuosille 2020–2022 on tarkoitus rahoittaa valtion omaisuutta myymällä

Tarkoitus on esimerkiksi palkata ammatilliseen koulutukseen lisää opettajia.

Mika Lintilä
Valtiovarainministeri Mika Lintilän budjettiehdotus elokuulta on pohjaesityksenä Säätytalon budjettiriihen neuvotteluissa.Matti Myller / Yle

Lisää poliiseja, mutta koska?

Hallitus on luvannut lisätä poliisien määrää ainakin parilla sadalla. Nyt poliiseja on noin 7320, tavoite vuoteen 2022 mennessä on 7500.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys ei lisäisi poliisien määrää vielä ensi vuonna. Sen sijaan valtiovarainministeriö esittää Tampereen poliisiammattikorkeakoululle sataa uutta aloituspaikkaa ensi vuodeksi.

Sisäministeriö puolestaan haluaisi lisätä poliisien määrää jo ensi vuodesta 80 poliisilla.

Poliisiammattikorkeakoulussa ei ole innostuttu aloituspaikkojen määrän nostamisesta yhtäkkisesti sadalla nykyisestä neljästä sadasta.

Mistä leikataan yritystukia 100 miljoonaa euroa?

Hallitus on ohjelmassaan ilmoittanut leikkaavansa yritystukia 100 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Viimeistään budjettiriihessä pitäisi selvitä, mistä tukia tarkalleen leikataan.

Nyt näyttäisi siltä, että leikkaukset kohdennettaisiin joihinkin tukiin eli rahoja ei otettaisi kaikista tuista tasaisesti juustohöylä-periaatteella.

Ainakin vihreät ja vasemmistoliitto ovat esittäneet, että raha leikattaisiin ympäristölle haitallisesta tuesta. Ilmeisesti turpeen verotukseen ei kuitenkaan puututtaisi.

Paljonko lisää rahaa luonnonsuojeluun?

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mielestä valtiovarainministeri esitti omassa budjettiehdotuksessaan liian vähän lisärahoja luonnonsuojelualueiden ostoon ja kunnostukseen.

Mika Lintilän ehdotus oli 25 miljoonan euron lisäys, ympäristöministeriön toive 46 miljoonaa lisää vuodelle 2020.

Samoin kuin kiistassa korkeakoulurahoista, vastuuministeriö haluaisi lisärahat käyttöönsä heti.

Erimielisyyttä on ollut myös öljylämmityksen luopumistuen sekä energiaremonttien tuen rahoista.

Lue lisää:

Yritystukien leikkaamisesta alustava sopu, aktiivimalli taas pöydällä – hallitus valmistautuu budjettiriiheen

Tässä työllisyysryhmien ensirohdot hallituksen budjettiriiheen: Kuntien työllisyyskokeilu tekee paluun, yritysten palkkatuki nousee 70 prosenttiin

Paljonko hyödyt palkkojen veroalesta vai jäätkö maksajaksi? Mun budjetti -kone listaa budjettiesityksen vaikutukset lompakkoosi