Ruotsi antoi Suomelle kartanon melkein 300 vuotta sitten – nyt Koitsanlahden hovi on päätetty suojella

Koitsanlahden hovi on Suomen ainoa lahjoituksena saatu kartano. Tila on nyt yksityisomistuksessa.

rakennussuojelu
Koitsanlahden Hovi
Koitsanlahden hovin päärakennus on valmistunut vuonna 1840.Yle

Ympäristöministeriö on vahvistanut Parikkalan Koitsanlahden hovin suojelun. Etelä-Karjalassa sijaitseva hovi suojellaan rakennusperinnön suojelemiseksi annetun lain nojalla.

Parikkalassa sijaitseva Koitsanlahden hovi on ainoa Suomen nykyisellä alueella sijaitseva kartano, joka on saatu lahjoituksena. Tila on nykyisin yksityisomistuksessa.

Hovin historia on pitkä ja monivaiheinen. Se muodostettiin 1600-luvulla kuninkaankartanoksi, ja Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1743 kartanosta tuli lahjoitusmaahovi, kun Ruotsi lahjoitti kartanon Suomelle.

Sittemmin hovi on ollut Suomen valtion omistuksessa ja toiminut muun muassa miehille suunnattuna kotiteollisuuskouluna.

Suojelu ei estä käyttöä

Koitsanlahden hovi on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö.

Suojelumääräyksissä velvoitetaan, että rakennuksia ja niiden välitöntä lähiympäristöä tulee hoitaa ja käyttää niin, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny.

Hovi myytiin yksityiselle antiikinkeräilijälle kolme vuotta sitten. Se ehti olla myynnissä vuodesta 2014 lähtien. Hovi oli tyhjillään sen jälkeen, kun hiipunut museotoiminta syksyllä 1992 lopetettiin.

Senaatti-kiinteistöjen mukaan uusi omistaja aikoi sisustaa kartanon 1700-1800-lukujen sisustusesineistöllä. Esineistöä oli kerätty muun muassa Kaakkois-Suomessa sijaitsevien Liikkalan, Summan, Myllylän ja Lielahden kartanoista.

Rakennusosia tulee korjata ja tarvittaessa uusia siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat alkuperäistä toteutusta ja päärakennuksen ulkoasu, rakennusrunko ja sisätilojen kiinteä sisustus tulee säilyttää.