Ei pelkästään leivästä - moni köyhä tarvitsee myös lähimmäisen tukea ja yhteistä tekemistä

Asiantuntijan mukaan suurin osa ruoka-avun saajista on tätä nykyä naisia, joilla on pieni kansaneläke. Apua tarvitsevat myös opiskelijat sekä pienipalkkaiset ihmiset.

ruoka-apu
Vantaan kaupungin Yhteinen pöytä -hankkeen työntekijöitä hävikkiterminaalissa, kuvassa Kari Kulju, Vantaan hävikkiterminaali, 20.12.2018.
Vantaalla kootaan tehtaiden ja kauppojen hävikkiruoka yhteiseen terminaaliin, josta se kuljetetaan apua jakaville järjestöille. Jari Kovalainen / Yle

Ruoka-apu on muuttumassa pelkästä ruuan jakamisesta kohti yhteisöllistä tekemistä. Ruoka-apua käsittelevässä seminaarissa Helsingissä arvioitiin, että median maalaama kuva köyhyydestä on keskittynyt liikaa leipäjonoihin.

Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Pajunen sanoi Radio Suomen Päivän haastattelussa, että avustamisesta syntynyt kuva on vääristynyt.

– Noin tuhannesta apupisteestä enintään viisi on jonomuotoisia. Osa toimijoista järjestää yhteisöllistä ruokailua tai ikä-ihmisille toimitetaan ruokakassi kotiin.

Vantaalla Yhteinen pöytä -verkostoa vetävä Hanna Kuisma toivoo, että leipäjonokeskustelu voitaisiin pikkuhiljaa muuttaa ruoka-apukeskusteluksi. Vantaalle on perustettu hävikkiterminaali, jonka kautta tehtaiden, kauppojen ja tukkujen hävikki toimitetaan paikallisille avustusjärjestöille.

Verkosto tukee alueella toimivia 65 avun jakopistettä, jotta ne puolestaan voisivat auttaa asiakkaita entistä paremmin. Ruoka-avun jakajille järjestetään esimerkiksi kursseja yhteisön rakentamisesta.

– Toivomme, että jakopisteessä paikallinen yhteisöllisyys voimistuisi. Siten voimme vahvistaa koko kaupunkia ja lopulta varjella myös yhteiskuntarauhaa, kuten sisäministeri Maria Ohisalo totesi puhuessaan seminaarissa.

Tapio Pajusen mukaan suurin muutos on tapahtunut avun saajissa. 1990-luvun laman aikaan apua hakeneet olivat pääasiassa asunnottomia alkoholisteja.

– Nyt suurin ryhmä on pienellä kansaneläkkeellä kituuttavat naiset. Apua hakevat myös opiskelijat ja osa-aikaista tai pienipalkkaista työtä tekevät ihmiset.

Pajunen kertoo, että osa avun saajista tahtoo vain ruokaa. Osa tarvitsee myös yhteisöllisyyttä ja lähimmäisiä. Toiset puolestaan haluavat tekemistä ja he voivat osallistua jopa kokkaamiseen. Ruoka-avun saajille annetaan myös talouden hallinnan työkaluja, sillä Takuusäätiö on tullut mukaan osallistavaan hankkeeeseen.

Suomeen ollaan perustamassa valtakunnallista ruoka-apuliikettä. Sen tavoitteena on jakaa eri toimijoiden hyviä käytäntöjä ja vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, jotta ruoka-avun tarve vähenisi.

Kuuntele juttu: Ruoka-apu on muuttumassa kohti yhteisöllistä toimintaa

Lue lisää:

Ruoka-apua ei enää jonoteta Raumalla – vuoronumeroihin siirtyminen paransi tunnelmaa: "Osalle nämä ovat ainoita sosiaalisia kontakteja"

Ruoka-avun tarve kasvaa ja leipäjonot pitenevät – Tutkija vaatii nostamaan perusturvaa: "Ihmiset sinnittelevät hyväntekeväisyysavulla vuodesta toiseen"

Vantaa halusi eroon ulkona kiemurtelevista leipäjonoista, ja nyt tuore selvitys osoittaa, että se kannatti: Enemmistö avun saajista pitää yhteisöruokailua mieluisana

Raju uudistus leipäjonoihin? Köyhät halutaan syömään yhdessä, leipäjonot putsataan pääkaupunkiseudun kaduilta