Valokuitu vai 5G? Kysyimme DNA:lta, Elisalta ja Telialta, miksi kuluttajille myydään nyt kallista kuitua nettiyhteydeksi, jos kohta kaikilla on 5G

Tulevaisuuden nettiyhteydet tarvitsevat valokuitua, mutta Suomen suurimpien operaattoreidenkin välillä on linjaero siitä, tarvitsevatko myös kuluttajat.

laajakaista
Telian kyltti tien laidassa joka mainostaa avointa kuitua.
Valokuitua markkinoivia operaattoreiden tauluja on ilmestynyt omakotialueille. Marcus Ziemann / Yle

Suomi on 5G-mobiiliverkon edelläkävijä koko maailmassa, sanottiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin järjestämässä Suomi 5G-kärkimaaksi -seminaarissa syyskuun alussa.

Samaisessa seminaarissa nousi jälleen esille myös kysymys siitä, mihin suomalaiskodeissa enää tarvitaan kiinteää ja nopeaa valokuituyhteyttä, jos huippunopea mobiiliyhteys 5G tulee lähivuosina jokaisen saataville.

Liikenne- ja viestintäministeriö ei ota kantaa, millä tekniikalla lähivuosien laajakaistaratkaisut aiotaan Suomessa toteuttaa. LVM:n verkko-osaston ylitarkastaja Sami Pekola sanoo, että sekä valokuitua että 5G-yhteyksiä tullaan todennäköisesti tarvitsemaan Suomessa myös tulevaisuudessa.

– On todennäköistä, että korkeilla taajuusalueilla toimivia 5G-verkkoja rakennetaan ainakin ensi vaiheessa kaupunkialueille, taajamiin ja liikenteen solmukohtiin, sillä niiden vaatimat tiheät tukiasemaverkot edellyttävät mittavia investointeja. Muun muassa tästä syystä suurta ja ennakoitavaa yhteysnopeutta vaativiin palveluihin tarvitaan myös jatkossa kiinteitä valokuituyhteyksiä.

Kuin muna ja kana – Ei 5G:tä ilman valokuitua

Telian Avoin Kuitu -valokuituverkon liiketoimintajohtaja Sanna Mutka muistuttaa, että kuitua tarvitaan ensinnäkin siihen, että 5G-yhteyksiä ylipäätään voi olla olemassa.

– Jokainen 5G-tukiasema tarvitsee yhteyden valokuituverkkoon. Kuituverkko on se tukiranka, jossa kulkee kaikki tietoliikenne mobiilipuheluista WhatsApp-viesteihin ja Youtube-videoista Fortnite-matseihin.

Valokuitukaapeleita asennetaan Rautavaaralla.
Rautavaaralla asennettiin valokuitukaapelia toukokuussa.Mika Moksu / Yle

Kvartsilasista valmistettu valokuitu siirtää tietoa laservalolla. Vauhti on sitä luokkaa, että valokuitua nopeampaa yhteyttä ei tällä hetkellä olekaan. Mutta valokuitu on kiinteä yhteys. Kun sen asentaa kotiinsa, sitä yhteyttä ei saa otettua mukaansa. Ja tulevaisuuden sanotaan koko ajan olevan mobiiliverkoissa.

DNA:n radioverkkojen johtaja Jarkko Laari sanoo, että teknisesti tarkasteltuna kuitu tarjoaa jopa 5G:tä parempaa yhteyden laatua ja kapasiteettia.

– Varmasti kuituyhteys kannattaa ottaa kodin yhteydeksi, jos se on saatavilla kustannustehokkaasti. Esimerkiksi kerrostaloissa ja toimistokiinteistöissä kuituyhteys on useimmiten perusteltu ratkaisu jo suurten datavolyymien näkökulmasta.

DNA:n Laari painottaa, että kuidulla saadaan laajakaistayhteys vuosiksi eteenpäin.

– Kuituyhteyden keskeinen haaste on asiakaskohtainen investointikustannus omakotitaloympäristössä. 5G:llä tuo ”viimeinen kilometri” voidaan toteuttaa yleensä huomattavasti kustannustehokkaammin.

Ja juuri hinta hillitsee valokuidun haluajia vielä tällä hetkellä. Omakotiasujalle pelkkä aloitusmaksu on reilusta parista tuhannesta eurosta ylöspäin. Suurin osa kustannuksia tulee valokuitukaapelin kaivamisesta maahan.

Telian Sanna Mutka toteaa, että nopeudella ja viiveettömyydellä markkinoidaan nykyään niin kuitua kuin 5G:tä. Mutkan mukaan omakotiasuja tarvitsee kuidun "tulevaisuuden takuuksi".

– Kodin 5G-ratkaisut tulevatkin olemaan hyvä vaihtoehto siellä, minne kotien valokuituyhteyksiä ei vielä ole tarjolla. Varsinkin omakotialueille valokuituyhteydet tulevat hitaasti, sillä valokuituverkko on rakennettava mahdollisimman monelle saman alueen asukkaalle samaan aikaan.

mies esittelee mikroputkiverkostoa
Maan alle voidaan muiden rakennustöiden yhteydessä asentaa mikroputkea, johon pystytään tulevaisuudessa puhaltamaan valokuitua katua avaamatta.Toni Pitkänen / Yle

5G:n yleistymisen pahin vihollinen onkin 4G

Suomi 5G-kärkimaaksi -seminaarissa kuultiin myös, että 5G:n nopea leviäminen kuluttajille saakka ei ehkä ole niin nopeaa kuin optimistisimmat arvelevat. Muutama vuosi pitää vielä ainakin odottaa.

Syy on muun muassa, että useimmat tulevaisuuden sovellukset eivät tarvitse toimiakseen 5G:tä, vaan nykyinenkin neljännen sukupolven langaton LTE riittää jo mainiosti.

Lisäksi niissä maissa, missä on hyvä LTE-verkko, paine siirtyä nopeasti 5G:hen ei ole yhtä kova kuin maissa, joissa vielä suurella osalla kuluttajista on hidas tai kohtuuttoman kallis mobiiliyhteys.

Gartner -tutkimusyhtiön 5G-asiantuntija Leif-Olof Wallin sanoi syyskuun alun seminaarissa, että edelläkävijän roolistaan huolimatta Suomi ei edes ole ensimmäisten maiden joukossa, joissa 90 prosenttia asukkaista tulee asumaan 5G-verkon alueella.

Operaattoreilla ei ole vielä kunnon käsitystä, mihin hintaan 5G-tiedonsiirtoa voisi kuluttajille myydä.

Se tiedetään, että esimerkiksi gigabitti tiedonsiirtoa 5G:llä tulee maksamaan operaattorille aikanaan huomattavasti vähemmän kuin sama määrä nykyisessä LTE-verkossa.

Mutta sitä ei tiedetä, hyötyvätkö siitä myös kuluttajat. Ensin pitää nimittäin rakentaa ne verkot. Ja niihin tarvitaan sitä valokuitua.

Myös Elisan liittymäliiketoimintajohtaja Antti Ihanainen näkee, että tulevaisuudessa on tarvetta sekä kuidulle että 5G-yhteyksille. Mutta Ihanaisen mukaan sellaista erityisesti kuluttajille suunnattua palvelua ei ole, joka ehdottomasti tarvitsisi kuitua ja sitä ei voisi käyttää 5G:n ylitse.

– Elisan vahva näkemys on se, että 5G tulee tarjoamaan suurelle osalle asiakkaista riittävän ratkaisun tulevaisuuden viestintätarpeisiin. Se on myös asiakasystävällisempi tapa, koska pihoja ja katuja ei tarvitse kaivaa auki.

Lue lisää:

Suomen ensimmäinen 5G-puhelin myytiin asiakkaalle Helsingissä

Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa